Blogi

Rytistä Kekkoseen Toista maailmansotaa edeltäneitä tapahtumia ja maailmaa niiden jälkeen on mahdotonta kuvata sellaisena historiallisena ja lineaarisena maailmankuvana kuin vielä ennen tieteen suuria löydöksiä, joista merkittävimpiä olivat Einsteinin suhteellisuusteoria, darwinismi ja DNA -molekyylin pirstominen osikseen, geneettisen perimämme ymmärtäminen, fyysisesti ajaton ja paikaton maailma sekä näiden löydösten tuottamat tekniset innovaatiot. Kun ajan ja paikan suhteellisuus tuli arkielämään osana tietoyhteiskuntaa, mediayhteiskuntaa, hybridiyhteiskuntaa, ja lopulta ihmispopulaation määrän räjähtäminen kymmenkertaiseksi siitä, mihin kuninkaiden ja keisareiden ajassa päädyimme, historian käyttö…

Maailmansotien välinen aika Ennen vallankumousten alkua ja Euroopan hullua vuotta 1848 takana olivat Napoleonin sodat, Yhdysvaltain ja Iso-Britannian käymä sota, orjuuden päättyminen sekä viktoriaanisen ajan alku, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta oli Euroopan johtava mahti. Vuosisadan alussa  Espanjan ja Portugalin siirtomaat itsenäistyivät Latinalaisessa Amerikassa ja Irlantia kohtasi suuri nälänhätä. Karl Marx kirjoitti kommunistisen manifestin ja Krimin sotaa edelsi Charles Darwinin teos evoluutiosta, lajien synnystä. Yhdysvallat kävi verisen sisällissotansa ja syntyi käsite “villi länsi”. Japanissa toteutettiin Meiji-restauraatio ja…

Venäjän keisareiden aika Suomen matka kohti Venäjän keisareiden aikaa ja kansallista autonomiaa oli kahden edellisen vuosisadan johdonmukaista tulosta. Globaalisti tärkeitä tapahtumia 1600-luvulla olivat Hollannin kauppakomppanian perustaminen, kolmikymmenvuotinen sota, Alankomaiden itsenäistyminen ja Ruotsin nouseminen hetkeksi suurvallaksi. Vuosisata oli Venäjällä sekasorron aikaa, Puola ja Ruotsi miehittivät Moskovaa ja Novgorodia. Puolan ja Saksan väestöstä kuoli sodissa noin kolmannes. Englannissa käytiin verinen sisällissota ja Kiinassa Qing-dynastia syrjäytti Ming-dynastian. Ajalle tyypillisiä olivat puhdasoppisuus, noitavainot, maailmankaupan kasvu ja eurooppalaisten kaupunkien ja…

Valloittajakuninkaasta keisareitten aikaan 1500-luku oli maailmalla suurten tapahtumien aikaa. Euroopassa oli alkanut pieni jääkausi ja se johti nälänhätiin. Osmanien valtakunta saavutti huippunsa ja turkkilaiset piirittivät Wieniä. Eurooppalainen kolonialismi laajeni ja konkistadorit hävittivät Atsteekkivaltakunnan ja -kulttuurin Meksikossa, Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa. Kullan määrä kasvoi voimakkaasti. Kullasta tehty korvaamaton taide valettiin harkoiksi. Sillä maksettiin merimiesten ja sotilaiden palkat. Mayakansan kultainen kaupunki hävitettiin ja Euroopasta tuodut taudit levisivät merimiesten mukana. Alkoi hillitön kilpailu uusien merentakaisten alueiden hallinnasta ja orjakauppa. Tässä…

Kustaa Vaasasta suurvaltakauteen Samaan aikaan kun Kalmarin unioni päätyi Pohjolassa ja Kustaa Vaasan kausi alkoi 1400-lukua luonnehti Euroopassa renessanssi. Vuosisata oli talouden nousukautta ja luonnollisesti kolonialismin alkua. Tuliaseet ja kirjapainotaito tulivat eurooppalaiseen käyttöön, valtameripurjehdus yleistyi. Vuosisadan lopussa Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan, Americo Vespucci kartoitti uuden mantereen rannikkoa ja Vasco da Gama purjehti Intiaan. Terva kävi kaupaksi ja tervaporvareita syntyi Itämaassa, Suomessa. Vuosisadan alussa Jan Hus poltettiin roviolla, läntinen skisma teologisena ja poliittisena riitana päättyi. Moskovan…

Kalmarin unionista Kustaa Vaasaan ja uskonpuhdistukseen Samaan aikaan kun Suomen asema 1300-luvulla Itämaana vakiintui osana Pohjolaa maailmalla raivosi Musta surma. Noin kolmannes Euroopan väestöstä menehtyi viiden vuoden aikana vuosina 1347-1351. Osmanien valtakunta sai alkunsa ja levisi Anatoliaan, Paavi oli vankina Avignonissa. Läntinen skisma johti jopa kolmeen paaviin samaan aikaan. Hansa, Kultainen Orda, Timur Lenk ja Musta surma Kiinassa Yuan-dynastia kukistui ja sen korvasi Ming-dynastia. Hansaliitto hallitsi Itämerta ja kultainen Orda oli Euraasian suurin valtiomuodostelma. Sitä…

Birger Jaarlista Pohjoismaiseen unioniin  Samaan aikaan kun Ruotsin valta vakiintui 1200-luvulla Suomessa ja syntyi ensimmäisen kaupunkimme, Turku, maailma eli omaa meille vierasta elämäänsä. Näistä kiihkeimpiä olivat Tsingis-kaanin valloitukset ja mongolien suurvallan syntyminen, lukuisat ristiretket islamia vastaan sekä kerjäläisveljestöjen sikiäminen. Kaikille liikkeille ja ristiretkille tyypilliseen tapaan niitä luonnehti psykopaattien nouseminen valtaan Robert Linderiä lainaten. Aggression siemen kylvetään Kuningassuvuissa tätä ruokki siniveristen sisäsiittoisuus ja myös monet muut kuin mielensairaudet. Aika antoi mahdollisuuden kohdistaa aggressio myös omiin jälkeläisiin,…

Osa I.   Varhainen keskiaika Toinen kierros presidentinvaalejamme on käynnissä. Vihreiden Pekka Haavisto ja Kokoomuksen Sauli Niinistö kiertävät  maata. Ensimmäisellä kierroksella Niinistö ja Haavisto keräsivät runsaan kolmanneksen suomalaisten äänioikeutettujen luottamuksesta, vajaa kolmannes ei vaaleihin osallistunut lainkaan ja loput kolmannes meni sitten kuudelle muulle pudonneelle ehdokkaalle. Kahtia jakautuva maa Maa on  jakautunut kahtia, kaksi kilpailevaa ehdokasta ovat etelän ja Helsingin ehdokkaita, kertovat aikamme mediat.  Pelkästään Keskustan Paavo Väyrynen keräsi suurimman äänimäärän yli 130 kunnassa ja käytännössä kaikissa…

Sergio Leone on italialainen elokuvaohjaaja. Maailmanmaineeseen hänet nostivat spagettiwestern -elokuvat “Kourallinen dollareita” (1964), “Vain muutaman dollarin tähden” (1965) sekä “Hyvät, pahat ja rumat” (1966). Moni muistaa myös “Huuliharppukostajan” (1968) ja “Suuren gangsterisodan” (1984). Toki myös sen kuinka Leone kieltäytyi aluksi ohjaamasta Mario Puzon romaania “Kummisetä” ja kun siihen olisi viimein suostunut,  tehtävään oli jo nimetty  silloin tuntematon italialaisamerikkalainen Mario Puzo. Loppu onkin legendaksi muuttunutta historiaa. Siinä maa on Jumalan golfpallo ja kiehtovinta siinä on se,…

Forssalainen tohtori kirjoitti minulle maakuntansa lehdessä asiansa osaavana historiantutkijana vastauksena 31.8. 2011 kun oletin kirjoituksessani ( Forssan Lehti 29.8. 2011) “Synkän talven nettivaalit tulossa” ounastellen, että toinen kierros presidentinvaalissa tarvitaan, ja että demarit tai vasemmisto eivät ole välttämättä sillä kierroksella mukana lainkaan. Forssalainen tohtori oli jyrkästi eri mieltä ja moitti myös tulkintaani sosiaalisen median merkityksestä. Hän kertoi kuinka “ammun yli” ja tapani mukaan “liioittelen sosiaalisen median merkitystä”. Mielensä pahoittaja Kylläpä minä silloin mieleni pahoitin, ilman…