Blogi

Onnettomat onnen etsijät Demokritoksen etiikan avainkäsitteitä olivat ilo, tyytyväisyys ja mielihyvä. Epikuros kehotti hankkimaan onnea välttämällä pelkoja ja harhoja, ympärillemme asetettuja esteitä. Maltillinen ja kohtuullinen elämä välttää nautintojen tiellä olevia harhoja. Epikuros jäi oppinsa vangiksi ja maine tahrautui mässäilevänä tai irstailevana onnen onkijana. Epikuros ei ollut mässäilyn ystävä. Tämä harhakuva on syntynyt nähtävästi joko väärinkäsityksenä tai jumalia ja kuolemanjälkeistä elämää koskevista kirjoituksista. Atomiteoriat olivat aikanaan liian lennokkaita. Epikuroksen jumalat elivät omaa atomista elämäänsä vailla pienintä…

Sen saat mitä pakenet Islamilainen munkki pohti katolisen virkaveljensä kanssa kuinka on selitettävissä outo ristiriita, johon hän törmää katolisissa maissa. Papit puhuvat siellä koko ajan seksistä ja prostituoidut jumalasta. Vastaavasti rakkaudesta ja onnesta puhuvat näyttäisivät olevan sitä vailla ja pallo hukassa. Tavoiteltu näyttäisi katoavan koko ajan horisonti taa. Ihmisen biologinen perusta ja sen tapa toimia näyttäisi olevan meille vieras asia jopa perusasioissa. Sama pätee psykologian alkeita. Haparoimme kyllä freudilaisuudessa tuskin kuitenkaan yhtään hänen julkaisuaan oikeasti…

Muinaisen Suomen muistolle Nietzschen mukaan kammottavin tapa mykistää ihmisen persoonallisuus on oppikirjamainen pykäläviidakko (Friedrich Nietzsche 2006). Nietzsche tarkoitti tällä eräänlaista sosiaalista pääomaa tai muistia, jossa opimme luetteloimalla mahdollisimman monia säilyneitä oppilauseita. Suomalaiset rakastavat tyhjiä oppilauseita, ritirampsuja, opinkappeleita ilman sisältöä. Innovaation pahin vihollinen on juuri sosiaalisen muistin keräämä taakka, jossa toistamme pakkomielteen tapaan dogmaattisia lauseita, teorioita ja uskomuksiamme, fraaseja ja aforismeja, typeriä kansanviisauksia. Muinaisten Kreikan ja esisokraatikkojen (Thalesta, Anaksimandros, Herakleitos) ihailijana Nietzsche ei juurikaan poikkea oman…

Vincent van Goghin ja Paul Gauguinin mukana peruskoulussa Olen valmistellut kahta suurempaa veistosta ja maalausta rinnakkain. Toinen liittyy maalari Vincen van Goghin maisemaan ja toinen häntä lähellä olleeseen Paul Gauguin maailmaan ja niin ikään sielunmaisemaan. Van Gogh oli tuottelias vain runsaan vuosikymmenen, mutta siitä huolimatta häntä pidetään ehkä maailmanhistorian tunnetuimpana öljyvärien taitajana. Varmaan yksi syy heidän muistamiseensa on kummankin poikkeuksellisen lahjakkuuden ohella eletty elämä ja sen stereotypia juuri kuvataiteilijaan liittyvänä surullisena ”nerouden” taustakertomuksena. Miksi luovaan,…

Terveysväittämistä eettiseen kulutukseen Luomu on saanut mediassa heinäkuu aikana runsaasti tilaa. Luomulihaa käsitellyt Hesarin juttu (5.7) ärsytti. Sitä sai väärän kuvan luomun nopeasta leviämisestä rinnan muun ekologisen yrittäjyyden ja luontomatkailun kanssa. Luomu ei elä Suomessa marginaalissa vaan on nopeasti levinnyt innovaation diffuusio. Kun kyseessä on valtaisa rakenteellinen muutos alkutuotannosta kulutukseen, se ei tapahdu hetkessä. Kyseessä on sentää korporatiivinen valtio ja globaali talous, jossa muutokset ovat yleensä pieniä. Savupiipun suodatin on eri asia kuin muuttaa koko…

Helsingin Sanomat 31.08 2006 Maan päälehti (HS 31.08) kertoo kuinka Ollilan huoli suomalaisten varusmiesten kunnosta on turha. Lihaskunto ja kyky juosta 12 minuuttia hölkäten on samaa luokkaan kuin ennenkin. Toki 1970-luvulla me juoksimme noin 300 metriä pidemmän matkan mutta luultavasti mittaustapa oli hieman toinen ja vaihteli varuskunnittain. Me saimme hieman harjoitella muutaman viikon aikana. Jo viikossa oppii juoksemaan sellainen, joka ei ole aiemmin juoksuaskelta ottanut. Ero on joka tapauksessa pienempi kuin suomalaisen kestävyysjuoksun Euroopan mestarin…

Muinaisen Suomen muistolle Nietzschen mukaan kammottavin tapa mykistää ihmisen persoonallisuus on oppikirjamainen pykäläviidakko (Friedrich Nietzsche 2006). Nietzsche tarkoitti tällä eräänlaista sosiaalista pääomaa tai muistia, jossa opimme luetteloimalla mahdollisimman monia säilyneitä oppilauseita. Suomalaiset rakastavat tyhjiä oppilauseita, ritirampsuja, opinkappaleita ilman sisältöä. Alusmaan talonpojille näitä luettiin joko virkemiesten tai munkkilatinan hallitsevan papiston toimesta. Tämän päivän papisto on Brysselissä. Oikeasti suomalaiset rakastavat EU:n byrokratiaa ja ovat sen mallioppilaita myös maaseudulla. Vain talonpojat joutuivat myllyyn, jossa mikään ei ole enää…

Suomen negatiivisin kaupunkikuvako? Joka viides suomalainen kuvaa Forssaa Suomen negatiivisimmaksi kaupungiksi. Näin on tulkittava radiokanava Uuden Kissin ”kansalaisäänestystä”, jossa liki kaikki kaupunkimme toki saivat ääniä. Tosin Forssa yli 50 kertaa enemmän kuin mitä sen väestöpohja olisi edellyttänyt. "Helvetin tulirotkoksi" sarjaukuvassa mainittu kaupunki alkaa menestyä julkisuuskuvansa kiilottamisessa. Koska seuraava yhdyskunta Suomessa huomaa kuinka negatiivinen kaupunkikuva on paljon helpompi myytävä kuin positiivinen? Siihen vaaditaan kantahämäläistä älyä. Forssa on toki saanut kielteistä mediajulkisuutta viime vuosina myös maan päälehdissä,…

Toimittajan työstä tutkijan työhönOtsikko ei liity ympäristöhallinnon sloganiin. Nyt ei ole tarkoitus puhua ekologisesta selkärepusta. Niin tarpeellista kun sen toistaminen etenkin kesäiseen aikaan olisi. Kesäisin ihminen on luonnossa ja ympäristöviesti menee perille. Kesällä ihminen on luova ja täynnä energiaa. Talvella ilme muuttuu. Kesällä lataamme akkuja. Talvella ne tyhjenevät. Nämä ovat pragmaatikon pelkistyksiä.Vuosien myötä toimittajat tietävät yhä vähemmän yhä enemmästä ja tieteilijät yhä enemmän yhä vähemmästä. Tämäkin on typerä pelkistys mutta sitä voi avata. Toimittajan työ…

Pukeutuva apina – Adamin ja Eevan mysteeriMonitieteisyys on eri asia kuin poikkitieteisyys. Monitieteisessä operoidaan verkostoissa yhdistäen monen tieteenalan edustajien tietoja. Poikkitieteisessä sama verkosto, tai usein yksi henkilö, kykenee yhdistämään usean tieteenalan tietoja ja ylittää niiden konvention. Otan esimerkin.Kielitieteilijät väittelevät keskenään suomalais-ugrilaisen kansan alkukodista. Siitä on tullut suorastaan muoti-ilmiö. Johanna Laakso kirjoittaa Helsingin Sanomissa kuinka kyseessä on ”alaston halu päteä luomalla yleisöön vetoava visio: jääkautinen Suur-Suomi,”. Kalevi Wiik vastaa kuinka ”joka ei ymmärrä arkeologiaa ja genetiikkaa,…