Blogi

Häpeä on tunteistamme vaietuin Kirjoitin vuonna 2017 Suomen täyttäessä sata vuotta kirjan noista vuosistamme. ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100” on yksi luetuimpia kirjojani. Tänään kymmenen luetuimman esseeni joukkoon on kohonnut samana vuonna kirjoittamani teksti häpeästä tunteenamme. Miksi häpeä ja kiusaaminen ovat luetuimpia kirjoituksia etenkin Suomessa? Kulkevatko kiusaaminen ja häpeä jotenkin samoja latuja ja ovat osa juuri suomalaista kulttuuria? Onko meillä juuri tänään, pandemian aikoihin, erityinen syy tuntea häpeää ja onko kiusaaminen ollut sekin…

Crambe repetita – lämmitettyä vanhaa kaalikeittoa. Vanha lämmitetty kaalikeitto on ihan hyvää ruokana ja sitä käytetään myös toimivana reseptinä laihtumiseen. Mitä nyt ilmavaivat hiven lisääntyvät samalla. Kun seuraa Björn Wahlroosin haastattelua televisiosta se on kuin hänen muistelmansakin ”Barrikadeilta pankki maailmaan”. Tuttua ja turvallista, ei yllätä, on crambe repetita, miellyttävää lämmitettyä vanhaa kaalikeittoa. Karisma ei siirry kirjan sivuille, kirjoittaa Hesarin toimittaja, mutta onhan se kuitenkin eräänlainen palvelus historiankirjoittajalle. Tässä sen resepti: Kaalikeittodieetissä nautitaan 1-2 viikon ajan…

Maatalous on globaali ilmiö ilmastotalkoissa Taustalla käydään televisiossa suomalaista tuttua keskustelua ilmastomuutoksesta ja samalla suomalaista pelloistamme ja etenkin turvemaista. Se miten ruokajärjestelmään ja sen umpeutuvaan kehään saamme muitakin kuin viljelijät hiilen sitojina, ja primaarielinkeinonamme ruokaturvallisuutemme takaajina on kysymys, johon haettiin vastausta jo hyvin varhain. Olemme tässä poikkeuksellisen pitkällä. Paljon on kuitenkin myös tehtävissä ja siinä Suomi voi olla luonnonvaroineen myös mallina muille. Olemme joka tapauksessa hyvin ekstensiivisen tuotannon luonnonvarojen hyödyntäjä ja siinä on jatkossa paljon…

Uuden maailmankuvan rakentajat Kirjoitin eilen uudesta yhteiskuntamallista ja tänään olen jo varma, ettei uutta voi syntyä, ellei ensin vanhaa unohdeta. Mikä tässä vanhassa on sitten sellaista, joka olisi ensimmäisenä syytä unohtaa ja korvata uudella? Koko ajan uusiutuva ja uutta tuottava ei ole uskottavaa, ellei välillä palata jo koettuun ja haeta eksyksissä olevan suunnistajan tapaan kartalta kohta, josta olemme jokseenkin yksimieleisiä ja hyväksymme niin kartan kuin kompassin olevan reaalimaailman tuotteita. Me siis hyväksymme yhdessä edes joitakin…

Löytyykö uusi yhteiskuntamalli Mikä ero on mediakratialla ja meritokratialla? Sosiaalisen median yleistyessä päädyimme internetin rinnalla yhteiskuntamalliin, josta nykyinen hallituksemme käytti nimitystä hybridiohjelma. Kirjoitin vuosituhannen alkupuolella kirjan, jonka kansilehdessä lukee edelleenkin ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” ja aikaa kirjan julkaisusta on jo jonkin verran. Sen jälkeen kun maahamme on pantu pystyy hallitus toisensa jälkeen ja tulos on ollut sotesopan ja maakuntahallinnon samanaikaista keitostamme kuntauudistuksineen. Tänään talouden Nobelin saaneista kirjassa on paria jopa lainattukin. Samaan aikaan kansakunta alkoi jakautua kahtia.…

Identiteettiä etsimässä Aleksis Kiven päivä on samalla suomalaisen kirjallisuuden päivä. Yhtä hyvin tätä päivää voitaisiin viettää myös vaikkapa Sakari Topeliuksen tai Elian Lönnrotin päivänä, ehkä myös Mikael Agricolaa muistellen. Toki on muitakin, joille voisi suoda paikan suomalaisen kirjallisuuden ja samalla onomatopoeettisten sanojemme käytön ensimmäisinä arkkitehteina. Mitä syvemmälle ja kauemmas juurillamme menemme, sitä lähemmäs tunkeudumme aluetta, jossa tiede alkaa muuttua geneettisen osaamisen oman aikamme arkea. Käsite identiteetistämme on alkanut kiinnostaa etenkin moni- ja poikkitieteisen osaamisen ja…

Valon sytyttäjät ja siinä työskentelevät Tänään veikkaillaan kuka voittaa rauhan Nobelin. Eilen ihmeteltiin medioissamme, kuka on tämä afrikkalainen Tansaniassa syntynyt kymmenen kirjaa kirjoittanut nobelisti. Yhtään kirjaa ei ole käännetty kielellemme.  Se jos mikä kertoo kaiken Suomesta ja suomalaisista kirjan toimittajista, kääntäjistä ja kirjoittajistamme. Kirjoitin eilen omasta toisesta väitöskirjastani suoraan lainatun luokituksen suomalaisista ekologisten tuotteitten kuluttajista. Yrittäjien luokitus löytyy samasta kirjasta. Onko sitä luettu aiemmin ja kuka luki sen tänään? Lukivatko yrittäjät, jotka pyrkivät saaman tuotteensa…

Ekologiset kuluttajaklusterit ja niiden synnyn kuvaus. Seuraten kotisivuni lukijoitten kiinnostuksen kohteita kymmenen kärjen osalta, pitkäaikaisimmat haetut kirjoitukseni lähinnä hakukoneita käyttäen liittyvät toiseen väitöskirjaani ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka”. Sen voi ymmärtää etenkin nyt, kun ilmastomuutos ja sen painopisteet kulkevat juuri kulutuksen muuttamisessa, mutta myös tuottajien kyvyssä sopeutua yrittäjinä kuluttajien odotuksiin. Väitöskirjani kun taustoitti verkostoja rakenneltaessa mm. ekologisen kulutuksen kuluttajatyyppejä sekä heidän erojaan alan yrittäjiimme. Yhteinen sävel kun edellyttää myös yhteisiä rakennelmia joita orkesterissa soitamme. Pelkkä sekakuoro…

Mediakratia vaiko meritokratia – aika valita nobelistimme. On se hetki vuodesta, jolloin ruotsalaiset jakavat Nobelejaan. Niistä kiinnostavin on rauhan ja kirjallisuuden Nobelit. Tänä vuonna lääketieteen Nobelin oletettiin jaettavan osana pandemiaa ja odotetusti erehdyttiin. Jopa palkinnon saaneet vaikuttivat yllättyneiltä, vaikka huomionosoitus kosketuksen ja lämmön aistien tutkijoille perustui myös perustutkimukseen ja tieteen ytimeen. Nämä David Juliuksen ja Ardem Patapoutian löydökset kun käynnistivät läpimurtolöydöksiensä kautta kokonaisen tutkimusaallon. Kykymme aistia kosketusta, mutta myös kuumaa ja kylmää, lämmön vaihtelua saunassa…

Mikkelinpäivä ja viikko ennen Aleksis Kiven päivää, suomalaisen kirjallisuuden päivää Mikkelinpäivä on sopiva hetki pysähtyä vetämän henkeä ja tekemään yhteenvetoa siitä hetkestä, jota seurasi menetetyn vuosikymmen vuodet. Ne päättyivät lopulta globaaliin pandemiaa. Kirjoitin menetetystä vuosikymmenestä kirjan samoin kuin Suomen täyttäessä sata vuotta, käynnistäen sen Ruotsin kuninkaittemme ajoista ja jatkaen Venäjän tsaareihin ja lopulta omiin presidentteihimme. Se oli järjestyksessä sadas monografinen kirjani ”Finland’s big year – Suomi 100”. Luetuin kirjani ennen sitä oli kuitenkin juhlakirjani, täyttäessäni…