Blogi

Erilainen elämä – erilaiset muistelmat Forssan Lehden (29.9.2021) sivuilla on lyhyt kirja-arvostelu, jonka laatijana on lehden vuosikymmeniä paikallisia poliitikkoja kritisoinut savolainen ”kurmoottaja”, jollaiseksi hän itseään usein kuvaa. Kun Savo jaetaan länteen ja itään, etelään ja pohjoiseen, hänen paikkansa kielellisesti sijoittuu Länsi-Savon suunnalle. Se eroaa Itä-Savosta ja sen vuosisataisesta historiasta. Takavuosien kilvoittelussa Länsi-Savo mediana oli mahdollisimman kaukana Itä-Savosta lehtenä. Itä-Savo oli oman sukuni omistama ja veimme lehden digiaikaan ensimmäisenä medianamme jo 1980-luvun alkupuolella. Helsingin Sanomat hoiti…

Miina Sillanpään päivänä Miina syntyi Jokioisissa, hänen hautamuistomerkkinsä on Jokioisten kirkon sisääntulon vieressä. Hän oli pitkäaikaisin naiskansanedustajamme, kunnes forssalainen, toinen vahva tahtonainen, Sirkka-Liisa Anttila hänet ohitti. Miina oli myös ministerinä Tannerin hallituksessa. Sosiaalidemokraatti Sillanpää syntyi vaatimattomiin oloihin ja joutui hakemaan leipänsä jo 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaassa muiden pumpulienkeleitten tapaan. Hän kuoli vuonna 1952, jolloin olot Suomessa olivat jo kokonaan toiset, joista muistamme mm. Helsingin olympialaiset. Ainoat oikeat ja samalla viimeiset uskottavat. Omissa mielikuvissani Sillanpään ja Sirkka-Liisa…

Aluevaalit vaiko uuden yhteiskuntamallin aamu? Aluevaalit maakuntavaaleina tai sotevaaleinamme lähestyvät. Tätä mallia on valmisteltu kohta pari vuosikymmentä tai oikeammin kauemminkin, kun mukaan otetaan kaikki se vaiva, jota olemme käyttäneet väliportaan hallinnon kehittelyyn. Suomessa tämä jäi kesken maan joutuessa Ruotsin itäisestä läänityksestä tsaarin ajan Venäjän osaksi. Sote mallina ei jätä meitä rauhaan lähivuosina ja saamme seurata, kuinka erilaisia ratkaisuja maakunnat ja samalla perinteiset kuntamme alkavat tuottaa ja hämmentää keskushallintoamme ja sen sektorisuhareitamme. Paikallishallinto ja sen muutoksesta…

Sukellus suomalaiseen kirjalliseen bulevardiin Kirjoitin hetki sitten kuinka suomalainen eduskuntaamme ammatikseen seuraava professori Turussa joutuu selittelemään Suomessa sellaista, joka on tavalliselle kansalaiselle, koulunsa käyneelle, itsestäänselvyys. Ilmiö on tuttu koko lyhyen historiamme ajalta ja aiheutti myös poikkeuksellisia ongelmia medioillemme Urho Kekkosen aikana ja jouduimme vaikenemaan. Se oli surullista aikaa. Tänään seuraamme Saksan vaaleja ja rinnan omaa elokapinaamme Mannerheimintiellä, kommentoimme niistä vapaasti ja jaamme mielipiteitämme sosiaalisen median alustoilla. Mediakratiasta on otettu askel kohti meritokratiaa. Koulutus, korkeakoulumme ja…

Avoin haava ja maabrändin pilaajat. Vuosi 2010 oli taitekohta rakentaa suomalaista maabrändiä, muuttaen se kohti uutta Cluster art and Art of Custers -aikaa. Samalla edessä oli hybridivaihe, jonka ohimenoa odotellen sekä kirjoille ja blogeille, esseille, kuvataiteellemme, jäi vuosikymmen aikaa muuttaa paradigmaisesti vaihtuvan maailmankuvamme mieleiseksemme. Kirjoitin tuolloin ja maalasin sekä veistin noudattaen niitä oppeja joita poikkitieteinen koulutukseni ja maailmalta hankitut välineet kokemuksineen olivat kartuttaneet.   Alku oli verkosto- ja klusterirakenteiden globaalia kokoamista digiajan tarjoamin menetelmin mutta…

Kiusaajien kova ydin ja narsistinen valta. Saksan vaalit toivat jatkoa Angela Merkelin pitkälle kaudelle hoitaa Euroopan johtavan valtion asemaa ”äidiksi” kutsutun vahvan Merkelin jälkeen. Hänen saappaitaan on mahdoton täyttää, jolloin jatkossa joudumme tyytymään johonkin vähäisempään saksalaiseen johtajaan. Ehdolla on demareitten Olaf Scholz joka muistuttaa Pohjolan vastaavan puolueen johtajiamme. Ruotsin Stefan Löfven on yhtä värikäs. Demareitten menestystä selittävät etenkin väestölliset, demografiset ilmiöt. Ikääntyneet ihmiset kaipaavat näitä 60- ja 70-luvun betonilähiöitään ja talouslinjaa, josta suomalaiset muistavat Kalevi…

Mielikuvapolitiikkaa ja valheita – poliittista valtaa Päivä, aurinkoinen ja lämmin, alkoi Forssan kirkon järjestämällä messulla kuluvan vuoden aikana 70-vuotta täyttäville ja päättyi auringonlaskua seuraten Kaukjärvellä. Oikein hyvää alkavaa viikkoa kohti Mikkelinpäivää. Kirjoitin edellisessä blogissani esseen politiikkaa erityisen hyvin tuntevan professori Markku Jokisipilän kirjasta, jossa esitellään etenkin perussuomalaiseen puolueeseen kohdistuvista valheistamme, medioissa ja syntyneistä harhoista, ikävällä tavalla myös ihmisiä leimaavista kirjoitteluistamme. Toki niitä jakavat muutkin kuin mediat ja ehkä hieman muistakin poliittisista liikkeistämme ja niiden aikeista…

Lue professori Markku Jokisipilän kirja perussuomalaisista. Miksi mediat ja akateemiset ihmiset valehtelevat perussuomalaisista? Puolue on poikkeuksellisen suomalainen ja pysyvä ilmiö, juuret kaukana historiassamme nekin. Puolue on kansallismielinen, siis patrioottinen britin sanomana ja pitäisi sitä hyvänä asiana. Olisi siitä ylpeä siinä missä japanilainen tai ranskalainen, kuka tahansa omista juuristaan. Sen äänestäjät ovat poikkeuksellisen kattava leikkaus suomalaisista. Ei sen dramaattisempaa. Puolue puuttui meitä ja on tullut jäädäkseen. Sen sijoittelu ikivanhaan poliittiseen nelikenttään on koominen ilmiö vuonna 2021.…

Kielletty aihe tutkia Markku Jokisipilä on VARMASTI maan johtava politiikan tutkija. Hän johtaa alan tutkimuslaitosta Turussa. Kirjassaan hän kertoo tänään, kuinka MEDIA ja AKATEEMISET tuottavat koko ajan perussuomalaisista VÄÄRÄÄ TIETOA. MIKSI? Ikään kuin perussuomalaiset olisivat natsipuolue ja vain siksi, että puolue on kansallismielinen nimensä mukaan, siis patrioottinen ja pitää etusijalla SUOMALAISUUTTA, kun muiden puolueiden kohdalla se on HÄMÄRTYNYT. Etenkin vastapoolina itseään akateemisena pitävän puolueen ja globaalin sekä maailmaa halailevan arvomaailma on tätä puoluetta avoimesti halveksiva…

Suomea kuvaamassa – kansallismaisemat osa II Lupaudun edellisessä blogissan ja esseessä palata suomalaiseen kansallismaisemaan ja identiteettiimme uudelleen myös toisen blogin muodossa vuodelta 2006 marraskuun lopulta. Tuo päivä jäi samalla Juice Leskisen muistoa ja elämäntyötä näin myös tutkimuksen merkeissä kiittäen. Leskisen kyky käyttää ja avata suomalaista kielimaisemaa ja samalla oivaltaa, kuinka murteistamme juuri savolaisten kielikuvat olivat lähinnä brittien lordien käyttämää vertailukohtana lyriikka. Brittien (lordien) käyttämä kieli muistutti savolaismurteita kielen rakenteen ja käytön kohdalla samankaltaista havaintoa, josta…