Identiteetiltäänkin onnettomat maakuntamme

Sote- ja maakuntauudistuksen kannatus rakoilee hallituspuolueiden riveissä. Viime päivinä äänestyskantansa on asettanut kysymysmerkin alle yksi uusi kansanedustaja sekä kokoomuksesta että keskustasta. Toistaiseksi ainoa hallituspuolueiden kansanedustaja, joka on ilmoittanut äänestävänsä uudistusta vastaan, on kokoomuksen Elina Lepomäki. Aiempien epäilijöiden lisäksi Wille Rydman (kok.) ja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ilmoittavat nyt, että eivät vielä tiedä, äänestävätkö hallituksen esitysten puolesta vai niitä vastaan. Lähtökohtaisesti hallituspuolueen edustajat tukevat hallituksen esityksiä. Eduskunnan äänestykseen on vielä kuukausia aikaan ja kevään aikana voi tapahtua…
Read More

Formulakausi on avattu

C-More ja Melbournen liki Monacon kaltainen alkukauden kisa on testattu ja statistiikka, tilastot sekä taustat ovat katsojalle kunnossa. Ammattitaito on kohentunut, studio on varautunut myös pieniin yllätyksiin, turva-autoon ja seinään ajoon. Kokonaiskuva on kuitenkin insinöörimäisen varmoissa käsissä ja katsojalle yksityiskohtineenkin turvallinen. Kuvakulmat toimivat ja etenkin tilastointi ja statistiikka ovat viime kaudesta oleellisesti kohentuneet. Ne näkyvät myös kuvaruudussa. Golfia tai snookeria seuraten vastaava on etenkin ruotsalaisten toteuttamana oleellisesti helpompaa. Tapahtumat reikäpelissä ovat verkkaisia. Tiger Woods on…
Read More

Lapsuudessa koettu epävarmuus tekee ihmisestä ahneen

Gordon Gekko - oman aikamme kuvako? Kapitalismissa ahneus on hyvästä. Ahneus syntyy lapsuuden epävarmuudesta. Psykopaatin ilkeys tästä samasta kasvualustasta. Helsingin Sanomat esittelee tänään 23.3. 2018 ilmiön psykologisen synnyn tutkijoiden havaintoina. Nuori Wall Streetin pörssimeklari Bud Fox (Charlie Sheen) on Bluestar-lentoyhtiön mekaanikkona työskentelevän isän (Martin Sheen) poika. Hän haluaa suuren rahan toivossa asiakkaakseen sankarinsa, häikäilemättömyydestään tunnetun sijoittajan Gordon Gekkon (Michael Douglas). Hänen sinnikkyytensä palkitaan lopulta: Gekko ottaa Budin suojatikseen ja alkaa opettaa tälle filosofiaansa, jonka mukaan…
Read More

Pakanamaan kartta

Pakanamaa vaatii aina uhreja. Se uhraa jonkun ja yleensä kiusatun. Kristinoppi syntyi kaatamaan tämän pakanallisen menon. Pakanamaan media toi sen takaisin käyttöömme. Se tuli kuin varkain sosiaalisen median siivin ja Facebookin harmittomassa asussaan. Se koukutti meidät ja meistä tuli sen orjia. Se vei mukanaan muut mediamme ja olimme maksamassa sanavapaudestamme hintaa, jota emme koskaan aiemmin voineet edes kuvitella kykenevämme maksamaan. Se vei meiltä sielun. Kirjoitin tästä kirjan ja varoitin ilmiöstä. Se on julkaistu samana päivänä…
Read More

Teatraalisen maailman käsikirjoittajat

Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä vihaiset naiset kävivät pitkäaikaisen elokuvaohjaajansa Aku Louhimiehen kimppuun. Oliko ajoitus sattuma? No ei varmaan. Oliko kyseessä teatraalinen näytelmä ja tiesikö myös Louhimies sen etukäteen. Totta kai tiesi ja oli osa näytelmää, varautunut siihen anteeksipyynnöin studiolle kuvaukseen saapuessaan. Hän on teatterin ammattilainen, ohjaaja, mutta ei toki käsikirjoittaja. Käsikirjoittajan rooli on kuitenkin aina se merkittävin. Se tahtoo unohtua teatraalisen maailman seuraajilta. Eilen käytiin myös vaalit, joissa Venäjän presidentti otti murskavoiton, mutta mistä?…
Read More

Maaseutu katoaa maakunta- ja soteuudistuksessa

Pikku kunnat ovat jäämässä lobbaajiksi, kertoo tämän päivän Forssan Lehti maakuntavaaleistamme. Maalaiskunnat mopen osille jos sitäkään. Miksi, kerron esimerkkinä Kanta-Hämeen maakunta. Kanta-Hämeen maakunnassa on yksitoista kuntaa, joista kolme kaupunkikuntia, Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa. Maalaiskuntia ovat Hausjärvi, Loppi, Tammela, Janakkala, Humppila, Jokioinen ja Ypäjä. Siis hyvin vahvasti maaseutuvaltainen sydän-Hämeen maakunta. Se näkyy kaikkialla ja alkaen tieteestä ja tutkimuksesta, sen opetuksesta Luonnonvarakeskuksessa (Luke), Lepaalla (puutarhat), Muistialassa (maatalous) jne. Nimekkäitä laitoksia ympäri maata ja globaalistikin. Valtaosa maan luonnonvaroista,…
Read More

Maailman onnellisimman maan toimittajat

Forssan lehti ja Hämeen Sanomat saivat uuden yhteisen päätoimittajan. Se ei liity mihinkään. Ei etenkään aiempaan päätoimittajaan. Kertoo aina asiassa pysyvä mediamme vastakohtanaan sosiaalinen media. Lukien Forssan Lehden entisen päätoimittajan oppeja tälle mediallemme. Siis minulle ja sinulle tarkoitettua. Jotka emme ymmärrä medioistamme tuon taivaallista ja kirjoitamme mitä sattuu. Typeriä olemme, tietämättömiä, henkilöstä asian sijaan kirjoittavia ja vielä silloinkin vääriä sanoja käyttäen sekä väärässä järjestyksessä ne vielä esitellen. Olemme oppimattomia, kokemattomia, käytämme vääriä käsitteitä ja karkeaa…
Read More

Twiitti – sanojen hautausmaa

Luin twiittejäni. Niitä lyhyitä. Joissa sanoja on vähän. Lause epätäydellinen. Väärinkäsitys mahdollinen. Typeryys tiivistetty. Viisaasti sanottu. Otan neljä ensimmäistä. Saska Saarikoski: Aika vapauttaa sote. Kolme sanaa josta verbi puuttuu. Piti olla: On aika vapauttaa sote. Työ vapauttaa keskitysleirillä. Arjalaista kieltä. Fasismia. Sanan vapauden riistoa. Jari Tervo kirjoittaa: Talvisota päättyi... Hyvä tietää Jari. Ja isoisä mukana. Haavoittui jatkosodassa. Jäi henkiin. Kuoli 1950. Kiitos tiedoista. Tuomas Enbuske: Totta kai! Kaikki olikin siinä. Tarkoitatko ehkä totta luultavasti? Ottia…
Read More

Z-sukupolven monitoimitila

Eilinen ilta meni valtuustossa seuraten Forssaan suunnitellun uuden monitoimitalon ja koulujemme tulevaisuutta. Se oli erittäin valaiseva ilta. On hyvä että X ja Y -sukupolven päättäjät saavat hieman taustaa mitä on kasvattaa Z -sukupolven lapsia. Heidän tulevaa kouluaan ja sen moninaisuutta, yhteisopettajuutta, suljettuja ja avoimia oppimisympäristöjä, oppimistilanteita ja oppimistapojamme, jopa asentoja sekä informaalisen tilan merkitystä ylipäätään myös lapsille, joita Forssaan tuodaan ympäri Suomea oppimisvaikeuksiensa tai poikkeavuuden johdosta. Todellinen lapsiystävällinen Forssa myös tässä mielessä. Sen soisi myös…
Read More

Suuret uutiset näkyvät pieninä otsikkoina

Olen esitellyt sosiaalisessa mediassa, Facebookissa tänään 12.3. 2018, sivullani kahdentoista kirjani sarjaa sadasta monografiastani. Tämä kahdentoista kirjan sarja syntyi vuosina 2005-2017 ja mukana on lisäksi "Klusteritaiteen manifesti" ja edellisenä vuonna syntynyt toinen väitöskirjani "Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka". Edellinen käsitteli Lapin koskisotia ja spatiaalista identiteettiämme, juuriamme sekä suuria ympäristömuutoksia ja niiden seurausta näille juurillemme, yhteiskunnan ja yhteisön toimivalle perustalle, kansalaisyhteiskunnallemme. Syynä oli jo tuolloin 1970-luvulla kirjoitetut artikkelini kasvihuoneilmiöstämme ja siis ilmastomuutoksesta sekä ekokatastrofista väestöräjähdyksen seurauksena. Ei…
Read More