Uncategorized

Luin Jari Tervon kirjaa. Siinä oli monta sivua yhtä ja samaa virkettä. Tässä virkkeessä ei ollut päätä eikä häntää, se oli puppua ja päästetty kustantajan toimesta painokoneeseen. Siitä oli maksettava. Sanoja, jotka eivät olleet hänen omiaan, muilta lainattuja, oli pantu peräkanaa sivutolkulla hyväuskoisten ihmisten luettavaksi. Miksi tällainen pelleily sallitaan? Juopon jorinoita on luettu ennenkin mutta onhan niissä kuitenkin yleensä jokin juoni. Jos ei oma niin muilta varastettu. Eihän niissä lukijaa pilkata ja halveksita pelkkänä ylimielisen…

Oheinen artikkeli on kirjoitettu vuosikymmen takaperin ja sitä on luettu tänään runsaasti kotisivultani. Syy siihen on saman viikon aiheet, joissa käsittelin konvergoivaa ja divergoivaa ihmistä ja kulttuuria sekä jalkapalloa. Otsikolla: "Onko jalkapallo nerojen laji." Moni lehti sen julkaisikin. En osallistunut tuolloin, vuosikymmen takaperin, mitenkään suomalaiseen politiikkaan ja suorittanut yhdyskuntapalveluani samalla tätä elämää, suomalaista, tutkien. Mieluiten puolueessa, jonka merkitys on yleiseurooppalainen ja globaali. Ei pelkästään suomalainen ilmiö. Se kun rajaa rajusti suomalaisen median tapaa käsitellä kirjoituksiamme…

Katsoin läpi menneen vuorokauden vieraat kotisivullani. Heitä on käynyt siellä yli 10 miljoonaa vuoden 2006 jälkeen. Oheinen artikkeli kymmenen vuoden takaa oli yksi luetuimpia. Miksi? Kun luet sen arvaat varmaan syynkin. Mitä siitä on opittu? Ei mitään. Olemme tehneet kaikki nuo virheet ja maksamme niistä nyt. Lapsemme maksavat. Siksi heitä syntyy kaiken aikaa vähemmän. Olemme sokeita lähiympäristömme lähihistoriallekin saati vuosisataiselle historialle ja sen opeille. Maantiede ei ole tiedettä lainkaan ja maantietokin näyttää olevan hukassa. Emme…

Viikolla 19 vietämme Eurooppa päivää, Snellmanin ja suomalaisuuden päivää mutta etenkin helatorstaita ja silloin tyttäreni tyttären Oonan syntymäpäivää. Se on täydellisen viikon tärkein päivä. Paras perussuomalaisen viikon päivistämme. Joku ymmärtää tämän heti, toinen ei lainkaan. Ensi viikko on toivoa täynnä. Jos se on täydellinen, suomalaiset pelaavat jääkiekkoa kymmenen peliä ja voittavat loppuottelussa vastustajansa helluntaipäivänä. Oli se sitten kuka tai mikä tahansa. Se on myös kaatuneitten muistopäivä samalla. Leijonat kaatuvat vain eteenpäin. Perussuomalainen muistaa kuitenkin kaatuneitaan.…

Jäljempänä tuleva artikkeli tai essee, blogini, on vuodelta 2012 sen joulukuinen viimeinen artikkelini. Sen otsikko liittyy samannimiseen, vuosikymmen aiemmin julkaistuun kirjaani. Lisäksi artikkeli oli kirjani "Tuhannen ja yhden vuoden tarinat - One Thousand and One Years" viimeisin kertomus. Moni on sen myös lukenut, mutta ei kirjasta vaan kotisivultani tai parilta muulta sivustolta, ehkä myös Face Book kaverinani esiintyen. Kertomuksen laajempi viitekehys on osa kokonaisuutta, jossa mukana on nyt jo sata monografista kirjaa ja yli 3000…

Professori Anu Kantola suomii kovin sanoin Helsingin Sanomissa (1.5) kolumnissaan tämän sivuston eli somen käyttäjiämme otsikolla "Kun some on täynnä tolloja, yksi piirros auttaa:" Hän opettaa meitä tolloja ripustamaan silmäparit tuijottamaan auktoriteetteina tekemisiämme tutkimuksiin vedoten. "Tai näin vappuna: jos tuli hankittua päättäväisesti tuijottava vappunaamari, niin ripusta se tietokoneen viereen seinälle." Se kun auttaa hillitsemään tunteita, sosiaalisen median kärjistettyjä mielipiteitä ja oman "heimon" tai puolueen sokeaa oman asian ja mielipiteiden pönkittämistä sulkien silmät muiden "heimojen" tai…

Kansallisen projektin portinvartijat Lukijalta 21.05.2012 Maaseudun Tulevaisuus Oheinen puhe on pidetty yli puoli vuosikymmentä takaperin. Se kelpaa vappupuheeksi tänäänkin. Vai onko jotain muuttunut ja parempaan suuntaan? Mitä? Professori Heikki Reenpää, kirjankustantaja useammassa polvessa, täyttää 90 vuotta. Hänellä on Kansalliskirjastossamme oma nimikkohuone. Kun hän puhuu kirjallisuudesta, kustannustoiminnasta, sitä on syytä kuunnella tarkalla korvalla. Helsingin Sanomien (14.5.) haastattelussa Reenpää arvioi kirjallisuuden jääneen kakkoskastiin yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja taiteellisen muutoksen rintamassa. Näin siitäkin huolimatta, että kirjoja toki julkaistaan enemmän…

Kansa (popula) ja kansanvalta on kansanliikkeitten populismia. Ei kaadereiden peliä ja yksinpurjehtijan mellastusta, pelin politiikkaa oman edun tavoittelussa. Ei kansakunta enää niin sokeaa ole vuosisataisen kokemuksen jälkeen ja viikinkien ajan kokeneena sivistysvaltionamme. Purjekuntamme on pantava taas kuntoon ja veneet tervattava. Aironpaikat täytettävä oikeilla soutajilla. Hyvät, pahat ja rumat syntyivät Suomessakin poliittisen evoluution tietä. Nyt eletään vaihetta, jossa paha saa rinnalleen rumat politiikan toimijat. Pelin politiikasta on siirrytty muutaman yksilön oman edun tavoitteluun. Protestin on kohdistuttava…

KUOSIEN KAUPUNKI Päivä oli elinvoimaseminaarille omistettu mutta etenkin tekstiilitaiteilija Pirkko Hammarbergin poismenoa ja pitkää taiteilijauraa muisteleva. Forssa on täynnä taidetta. Se on kaupunkina itsessään taideteos joka jää joskus siellä syntyneelle huomaamatta. Syntyminen sisään taideteokseen on lumoava kokemus, josta ei aina osaa olla kiitollinen. Todettiin kaupungin järjestämässä seminaarissa ja sen niissä puheissa, jossa kaupungin myynti ja markkinointi todettiin jotenkin ontuvan tai asenne omaan kaupunkiin kovin negatiiviseksi. Mistä sellainen on syntynyt, kun ulkopuolinen ei kaupungista löydä muuta…

Hyvät, pahat ja rumat (The Good, the Bad and the Ugly) on vuonna 1966 ensi-iltaan tullut italialainen lännenelokuva, jonka ohjasi Sergio Leone. Elokuvan pääosissa esiintyvät Clint Eastwood, Eli Wallach ja Lee Van Cleef. Hyvät, pahat ja rumat on Leonen niin sanotun dollaritrilogian viimeinen osa. Elokuvaa pidetään jopa parhaana alansa teoksena ja se on listattu sadan onnistuneimman elokuva joukkoon. Elokuva ajoittuu, kuinkas muuten, Yhdysvaltain sisällissodan aikoihin. Oman sisällissotamme muistelot kaipaavat myös teatraalisen näytelmänsä politiikan näkyvimmissä kammareissamme…