Jämsän äijän mallia varottava

Brittien ero EU:sta ja oma vuosisadan rakenenmuutoksemme hallitsevat nyt medioitamme. Niiden yhdistäminen yhteen on medioillemme vierasta. Niillä kun on yhteistä historiaa takana. Kokonaiskuva eurooppalaisesta aluerakenteesta ja toimintojen järjestelyistä ei toki poikkea dramaattisesti suomalaisesta tavasta muuttaa palvelujensa saatavuutta ja rakenteita ikään kuin olisimme saareke vailla kytkentää naapureihimme, EU:n rakentesiin ja globaaliin käytäntöön. Paikallinen nujakointi ja piirisarjan pallon peluu potkupallona ei ole eurooppalaista tai globaali jalkapalloä nähnytkään. Kun käypiä malleja haetaan, ne on haettava hyvästä teorista ja…
Read More

Käsitteitä lamasta nousun alkaessa

Minua on pyydetty hieman avaamaan käsitteitä, jotka toistuvat teskteissäni poikkeuksellisen usein. Tällaisia ovat vaikkapa klusteri, innovaatio, innovaation diffuusio, ekologinen klusteri, klusteritaide, taiteen klusteri, innovaation omaksujatyypit jne jne. Ohessa vuonna 2006 oman kotisivuni alkuun kirrjoittamani määritelmät lyhyesti. Ei ne siitä ole paljoa toki muuttuneet. Kotisivultani löytyy lisää määritelmiä ja Wikipedia syntyi myöhemmin ja sieltä löytyy niin ikään ihan hyvää luettavaa. Etenkin sen englanninkielinen teksti on usein alan kirjallisuutta käyttävää ja samalla huomattavastikin perusteellisempaa kuin vastaava suomenkielinen…
Read More

Sulo Aittoniemi on kuollut

Sulo Aittoniemi on kuollut. Hänet muistetaan etenkin SMP:n kansanedustajana. Siinä missä Ylä-Savon suosituin henkilö kirkkoherra Heikki Riihijärvi puolueen puheenjohtajana. Tunsin heidät hyvin. Heikin jo lapsuudesta alkaen siinä missä Veikko Vennamon. Heidän oppi-isänsä Karjalasta. Valoisia ja älykkäitä ihmisiä, innostavia puhujia. Koulussa pojilla oli tapana sanoa, kuinka savolaiset maalaisliittolaiset sietävät kommunisteja mutta eivät varmasti vennamolaisia. Heitä vainotaan. Kyse ei ollut puoluehajaannuksesta vaan karjalaisuudesta, iloisuudesta. Toki myös valtavasta maaltapaosta ja sen tuomasta ahdistuksesta. Psykososiaaliset piirteet kylissä saivat fataaleja…
Read More

Pyhän Urhon päivänä

Urho Kekkosella on suuri määrä muistomerkkejä ja kansallispuistokin mutta kiinnostavin Urho muistomerkki ja veistos löytyy Minnesotasta Menahgan kaupungista, jossa Pyhä Urho on keihästynyt valtavan kokoisen heinäsirkan. Kuvan voi läytyy Hesarista. Suomalaisia tympi irlantilaisten tapa juhlia omia jumaliaan ja niin syntyi oma tarina, jollaisia Suomen historia on tulvillaan, ja joka nimettiin Pyhäksi Urhoksi. Samalla irlantilaisten ryyppypäiviä voitiin lisätä suomalaisten omilla Pyhän Urhon muistoksi vieteyillä ryyppäjäisillä. Mutta millainen oli tämä suomalaisten kehittelemä tarina Pyhästä Urhosta? Pyhä Urho…
Read More

Oman aikamme Nietzcshe

Tämä blogi on kirjoitettu maanantaina, joulukuun kolmas vuonna 2007. Se sopii tähän päivään kuin nyrkki silmään. Se mikä nyt syvenee alkoi jo runsas vuosikymmen takaperin. Oman aikamme Nietzcshe Nietzschen filosofiassa yhteiskunta syntyi tragediasta Kun runoilija julistaa vanhan kulttuurin kuolleeksi hän samalla tahtomattaan julistaa itsensä uuden ajan airueksi. Kun länsimaisen taiteen uudet ismit syntyivät, niistä paljastui välittömästi manifesteja, taiteen ja elämän yhdistäviä ryhmäkuntaisuuden tuotteita. Avantgardismiin liittyy aina suuruudenhullut vaatimukset sekä odotukset. Elämme tätä aikaa. Avantgardismi palaa…
Read More

Elmo ja Kainalniemen Hiki

Eletään suven sitä vaihetta, jossa poliitikot puhuvat selkään puukottamisesta ja petoksista, soten valmistelun viimeisimmistä käänteistä Hämeessä ja Forssassa. Toverit siinä keskustelevat keskenään ja varmaa on, ettei kyse ole keskustan tai kokoomuksen viikonvaihteen jälkeisestä välienselvittelystä saati perussuomalaisten Lahden kokouksen jälkipyykistä. Vasemmiston ja demareitten tapa käyttää tätä kieltä on tuttua läpi vuosikymmenten ja kirjailijoista etenkin Väinö Linna tunnisti siinä oman kasvuympäristönsä Urjalan Pentinkulmassa. Tätä pyrittiin kyllä siivoamaan ja muistuttamaan, kuinka toveria ei jätetä. Jonkin aikaa se toimikin,…
Read More

Veren perimää

Google on omistanut tämän päivän veriryhmille ja niiden keksijälle. Veriryhmät keksi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner vuonna 1901. Hän nimesi verenluovutuksen kannalta tärkeät veriryhmät kirjaimilla A, B ja C. Nykyään ryhmät tunnetaan merkeillä A, B ja O. Hänen havaintonsa toi hänelle Nobelin palkinnon vuonna 1930. Suomalaisten veriryhmät poikkeavat maapallon väestön keskiarvosta etenkin O+ veren kohdalla. Sitä meillä löytyy vähemmän kuin voisi odottaa. Hieman enemmän on taas vaikkapa A+ tyyppiä. Lukion kouluopetuksessa kerrottin kuinka O (0) -verta…
Read More

Konvergoiva ja pragmaattinen – divergoiva ja konstruktiivinen

Minua on pyydetty selventämään kahta käsitettä. Mitä tarkoittaa konvergoiva ja divergoiva sekä pragmaattinen ja konstruktiivinen Olen tehnyt sen aikanaan kymmenen vuotta takaperin monessa yhteydessä ja myös kirjoissa, jotka olen postittanut mm. ulkoministeri Timo Soinille. Konvergoiva hämäläinen vai divergoiva savolainen Topelius kuvasi Maamme kirjassaan kuinka Luoja on armollisesti yhdistänyt hämäläisten kivenpyörittäjien maakunnan savokarjalaiseen sananpyörittäjien heimoon. Omana aikanamme saamme lukea kuinka miehet ovat Marsista, naiset Venuksesta. Tässä miehet kuvataan tunneköyhinä, kiven pyörittäjinä ja naiset kielellisesti lahjakkaina ja…
Read More

Pragmaattisten ja konvergoivien populistipoliitikkojen paluu

Suomalainen pragmatisimi tunnetaan maailmalla. Se kiusaa etenkin tutkijana ja tiedettä tekevän elämää sekä pilaa monta mahdollisuutta. Divergointi suomalaisena käsitteenäkin on vieras ja konvergoiva ihminen valitaan myös politiikan johtoon. Kyse ei silloin ole toki siitä erosta, jota haetaan liberaalin tai konservatiivin väliltä. Ei myöskään erosta talousvasemmiston ja -oikeiston välillä. Tässä mediamme on hakoteillä. On ollut aina. Elämme nyt erityisen konvergoivaa ja pragmaattista aikaa Suomessa. Kovapäisin tyhjänpuhuja koulutetaan kertomaan muutama riittävä ja liki filosofiseksi ajateltu imagomogulin muotoilema…
Read More

Kuningas jalkapallo – nerojen lajiko?

Jalkapallon eurooppalainen mestaruus ratkaistaan kuukauden aikana Ranskassa. Loppuottelu pidetään päivänä, jolloin täytän 65 vuotta. Ettei totuus unohtuisi, lainaan nyt tekstiä, jonka kirjoitin tästä nerojen lajista blogini liki vuosikymmen takaperin. Se on nyt ajankohataisempi kuin silloin. Ja itseäänhän saa lainata. Tai ainakin siteerata kertoen, kuinka kyse on jonkun aikaisemmin kirjoittamasta tekstistä. torstai, kesäkuu 15, 2006 Kuningas jalkapallo - nerojen lajiko? Onko kuningas jalkapallo luova ja innovatiivinen laji? Miksi jalkapalloa pidetään usein flosofisena älypelinä? Mikä tekee köyhien…
Read More