Uncategorized

Vapun jälkeinen aika on omistettu jääkiekolle. Suomen joukkue koostuu nimiltään tuntemattomista pelaajista, joista voi tulla sankareita tai täydellinen floppi. Kiekkoleijonat elää samaa aikaa kuin maan vappupuhujat. Jotain näkyvää olisi tehtävä ja nopeasti tai sanoma ei tavoita edes uskollisimpia faneja. Vaaleissa naamat vaihtuvat. Kaksi kautta eduskunnassa olisi sopiva aika. Jokainen vuosi tuottaa omat lahjakkaat päättäjät, ei vain sodan vuodet tai 1970-luku. Joka vuosi on syntynyt ja syntyy edelleen 60-120 000 suomalaista päättäjää. Näitä kutsutaan ikäkohorteiksi. Jokaiselle…

Kotisivujen blaggaajia kiinnostavat  laskurit. Etenkin suomalaiset ovat numeroita rakastavaa kansaa. Kun kirjoitat tekstiä, lisää sinne joukkoon aina kuinka suuren kalan onnistuit narraamaan Tenolla, miten paljon marjoja poimit lakkasuolta ja millaisia määriä euroja matkallasi kulutit, mikä kilohinta luonnontaloudellesi tuli pakastimesta hirvenlihaa hakiessasi maaliskuussa kahden sähkökatkon jäljiltä. Sekin kiinnostaa mihin aikaan olit perillä ja paljonko sinulla on ylipainoa, pituutta ja mikä on kengännumero. Profiilissa niillä numeroilla pääsee jo pitkälle. Älykkyysosamäärää ei pidä kertoa. Mentaaliälykäs voi jo ollakin.…

Kun poliitikko esittelee asiaansa hän käyttää jo aiemmin oppimiaan fraaseja. Kun euro on kriisissä siinä on valuvika ja iso kuvio syntyy joko siitä tai ulkopuolisesta pelotteesta, jossa korjaustoimenpide on palomuuri. Nehän ovat ihan vain huuhaata mutta sopivat kuvaamaan kriisiä ja sen torjujia. Vastuunkantajia. Poliitikko haluaa antaa itsestään mahdollisimman uskottavan vastuunkantajan kuvan. Poliitikon moraalipääoma on hänen löytämänsä käsitteet ja niiden viljely. Media ymmärsi väärin Kun korjauksia on tehty riittävän kauan, eikä takista tule muuta kuin tuluskukkaro,…

Kun suomalainen hiihtäjä ja juoksija sai arvokisoissa mitalin, kansa ei paukutellut henkseleitään, vaan tyytyi rauhallisena odottelemaan ensin dopingtestin tulokset. Suomalaiset ovat oppivaista kansaa ja varovat pettymyksiä.  Samalla kun pettymyksiä tuli yhtenään, toistuvasti, kiinnostus lajeihin alkoi kadota. Ironia, satiiri ja sarkasmi tuli aiemman ilonpidon pilaajaksi. Syntyi moraalivaje ja koko kansainvälinen maineemme rapautui, menestyksemme muuttui vaatimattomaksi. Niin tärkeää on kansakunnalle moraali ja sen sukupolvelta toiselle siirtyvä ja kasvava pääoma. Meillä se rakentuu kistilliseen normistoon ja pääsiäinen on…

Ovatko suomalaiset ruotsalaisia kuten meille väitettiin propagandassa. On väitetty aina. Vai ovatko suomalaiset lähtöisin Uralilta, kuten olemme koulussa joskus oppineet. Volgan mutkasta, vanhoja Volgan lauttureita Ilja Repinin maalauksen tuttuja hahmoja, ryysyläisiä. Joskus ehkä muuttaneet näille seuduille. Osa kuitenkin myös lännestä ja osa asui täällä jopa yli viimeisen jääkauden saamelaisina, alkuperäiskansana. Ikään kuin odottaen suomalaisten saapumista luvattuun  maahan mutta ilman Moosesta johtajanaan. Hän johti maan Brysselin ytimeen ja syliin, alusmaana. Ja samalla meni ruotsalaisten maahan tuoma…

Forssa Lehden päätoimittaja Kari Grahn kirjoittaa lehdessään (21.3), kuinka Agropoliksen tarina on kaluttu loppuun ja ideoista ei tullut mitään. Samaan aikaan lehti kertoo, kuinka Jokioisille halutaan koko luonnonvara-alueen kansallinen tutkimus ja sen hallinto. On omituista haukkua omat hankkeet ensin maan rakoon, maakunta tumpeloksi, ja herätä sitten hakemaan maakuntaan uutta luovaa osaamista pyrkien keskittämään Jokioisiin koko luonnonvaratutkimuksen hallinto. Mitä päätoimittajan mielessä mahtoi liikkua? Ei uutta maan pelastamisessa Tausta päätoimittajan kirjoitukselle löytyy maan päälehdestä. Ei niinkään omasta…

Suomalaisen yhdyskuntarakenteen historian toinen karttaharjoitelma paikallishallintomme järjestelyiksi sote -alueina on valmiina. Selvitysryhmässä ei näe alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan sormen jälkeä, mutta poliittinen tarkoituksenmukaisuus näkyy. Uusin Suomen poliittinen kartta ei noudata saavutettavuuslukuja, sijaintiehtoja, lokalisaatioteorioita eikä edes kulttuuri- tai luonnonmaantieteellisiä rajojamme. Pitkien etäisyyksien keskusalueita Sen sijaan se arvostaa pitkiä etäisyyksiä ja siitä esimerkkinä ovat vaikkapa Lappi ja Pohjois-Suomi, jossa kolmasosa maasta on tyhjenemmässä kohti Ounas- ja Kemijoen yhtymäkohtaan tai sen suistoa Tornionjoen suistoalueen rinnalla. Ihmiset kun arvostavat palvelukeskittymiä…

Sain kotisivulleni vieraita valtiosta, jossa kysyttiin julkaisujani ja kuvia käännettynä ko. valtion viralliselle kielelle. Englanniksi kääntäminen oli jo onnistunutkin. Heitä, käännöstä pyytäviä, oli muutama kymmenen. Olin pyynnöstä otettu. Arvelin olevani ensimmäinen suomalainen, jolta tällaista kysyttiin. Kahdeksan saaren kieli, Tuvalu, on kuin yhdeksän miehen saappaat historialtaan. Eurooppalaiset kutsuivat protektoraatin saaria Ellicesaariksi löytöretkien aikaan. Vaakunassa on  paljon puhuva teksti “Tuvalun mo te Atua”, Tuvalu Jumalan puolesta. Se toistuu usein myös Tuvalu Echoesa, hallituksen julkaisemassa lehdessä. Sain siitä…

Taloustieteilijä, nobelisti, Paul Krugman on napit vastakkain savolaisen talouskomissaarin Olli Rehnin kanssa. Olli Rehn on tunnettu vakauttamispoliitikko ja näkee euroalueella tehtyjen leikkausten olleen vaihtoehdottomia. Se, että Italiassa äänestetään niitä vastaan ja Espanjassa metelöidään kaduilla, ei häntä huolestuta. Paul Krugman näkee leikkaukset julmina ja veronkorotukset kauhistuksena. Kriisimaat on tuomittu säästöihin, jotka eivät ole uskottavia, kun samaan aikaan myös muut euromaat tekevät samaa. Velkataakka syntyi vasta kriisin myötä ja syvenee koko ajan. Kun kaikki säästävät, vientivetoinen talous…

Kun Sven Dufvaa komennettiin Iisalmen Koljonvirralla tekemään täyskäännös oikeaan, hän teki sen vasempaan. Samaa voisi sanoa Helsingin Sanomien  pääkirjoittajasta (11.3). Hänellä on tapana olla oikeassa, mutta kääntäen juttu 180 astetta toiseen suuntaan. Ensimmäisenä häntä olisi takavuosina ollut ohjaamassa juuri kuollut diplomaattimme ja nobelehdokas Max Jakobson. Jakobson jaksoi kantaa huolta myös politiikamme moraalin rappiosta. Hän jos kuka oli suomalaisen puolueettomuuspolitiikan 1960-luvun avainhenkilöitä. Liitän Max Jakobsonin aina samalla ulkoministeriön tohtorikoplaan ja etenkin Ralph Enckelliin. Muita ovat Hyvärinen,…