Uncategorized

Kuultakoon myös toista puolta – Audiatur et altera pars Alun otsikko on Yhdysvaltain mottona tunnettu latinankielinen sananlasku ja usein monimerkityksinenkin. Sen sijaan jälkimmäinen sananlasku on yksiselitteisempi ja sopii myös tämän artikkelin alaotsikoksi. Suomalaiset tunnetaan urheiluhulluna kansana. Itsekin seurasin suurten ikäluokkien mukana kaikkea mahdollista urheiluun liittyvää ja olin kävelevä urheilun tietosanakirja. Olen sitä vieläkin. Mikä meitä suomalaisia vaivaa? Kerrottiin, kuinka Suomi juostiin maailmankartalle aikana, jolloin missään muualla ei juostu juuri lainkaan. Ainakaan Afrikassa kilpailumielessä. Elettiin etenkin…

”Social media economy and strategy ” on kirjanani levinnein ja luetuin vuosikymmenien takaa. Sosiaalinen media on jatkuvan uuden tiedon tuottamista, tiedon jakamista, yhteisiä pohdintoja ja kaikkea muuta kuin jatkuvan pilkanteon kohde. Parasta mitä meille on tapahtunut vuosikymmeniin. Se kun muutti kaiken. Suomalaisia on yhtenään medioissamme moitittu ruokottomasta ja riitelevästä keskustelusta sosiaalisen median sivuilla. Niistä vanhin ja aikuisten käyttämä on Facebook. En ole vuosikymmenen huomannut siellä kuin muutaman 5000 kaverin joukosta poistettavan ja vain siksi, että…

Vanhaa uutta eikä aina vain uutta vanhaa Ad surdas aures canere – Laulaa kuuroille korville Cluster art ja Cluster articles – uusimman kirjani esittelyä vuodelta 2022–2023 Vuosi 2021 on kiinalaisessa kalenterissa jääräpäisten ja joustamattomien härkien aikaa. Tosin on tässä merkissä syntyvien joukossa myös tunnollisia ja rehelliseksi myöhemmin havaittavia aikuisia. Niinpä heitä arvostetaan työpaikalla ja ystäväpiirissä. Härän merkissä syntyneillä kaikella on paikka ja tarkoitus eikä kaavoja tulisi rikkoa. Onneksi ovat lisäksi kilttejä ja lempeitäkin. Kun härkä…

Koko personallisuutesi pelissä Ab alio exspectes, alteri quod feceris – Odota samaa itsellesi, mitä teet toiselle Täyttäessäni 50 vuotta Oulussa ilmestyvä Kaleva kirjoitti minusta artikkelin otsikolla ”Kuuden professuurin mies.” Tuosta tapahtumasta on jo yli kaksi vuosikymmentä. Puolustauduin kertomalla, kuinka elämää on vielä edessäkin, enkä pidä itseäni vielä loppuun poltettuna - professuurien määrällä ja julkaisuilla sitä mitaten. Monella tuotteliaimmat vuodet ovat vasta eläkepäivien yhteydessä syntyviä. Tutkijan kapeutuva maailma saa ikään kuin siivet siitä poikkitieteisestä ihmeestä, jota…

Bioenergia vaalien teemana Per aspera ad astra - Vaikeuksien kautta tähtiin Eilen käsiteltiin jo kielellisiä vaalien teemoja, joista satiiri ja sarkasmi päällimmäisenä. Politiikan kieli on koventunut ja muistuttaa Olof Palmen aikaista Ruotsia riidanhaastajana. Suomessa näitä demareita oli useampiakin ja tunnetuin luonnollisesti Paavo Lipponen. Toki Aho ja Viinanenkin osaivat politiikan kielen valtiontalouden tasapainottamisen. Virkamiehistä tehtävää hoitivat mm. Raimo Sailas ja Erkki Virtanen. Kun näitä aikoja muistelee ja kiittelee, mieleen tulevat kaikki tuon ajan kommellukset. Näin Virtasen…

Satiiri ja sarkasmi vaalien välineinä O tempora! O mores! - Oi aikoja! Oi tapoja! Suomalaisten on sanottu ymmärtävän satiiria mutta heikommin sarkasmia. Vaalien välineinä molempia käytetään ja usein etenkin kirjailijan työ tahtoo muuttua matkan varrella satiiriksi. ”Difficile est satiram non scribe” – ”On vaikea olla kirjoittamatta satiiria.” Wkipediaa lainaten: ”Satiiri on taiteen laji ja tyylikeino, joka tarttuu todellisuuden ja ihanteiden eroavaisuuksiin ja kritisoi ihmisten paheita tai yhteiskunnan epäkohtia. Satiirista teosta läpäisee kriittinen, pilkallinen tai aggressiivinen…

Pulvis et umbra sumus – Olemme tomua ja varjoa Mistä me muistamme kolmannen vuosituhannen toisen vuosikymmenen? Digitaalinen vallankumous jatkui ja kalliit statussymbolit älypuhelimina tulivat kaikkien käyttöön. Ilmiö oli Euroopassa ja Suomessa eläen globaalina koettu. Sitä se ei toki ollut. Väkilukumme kasvoi, etenkin Afrikassa kohti kahdeksatta miljardiaan. Tänään se on jo ohitettu. Teksti on kirjani ”Menetetty vuosikymmen” muutaman lauseen esitteestä. Tuo vuosikymmen oli mahdollista tiivistää muutamaan sanaan. Tai otsikon latinankieliseen sananlaskuun. Olemme todellakin vain tomua ja…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa V Kun seurasi pääministeri Sannan Marinin ja Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon keskinäistä riitelyä, jollaiseksi Marin tuon tilaisuuden johdatteli oudoilla sanavalinnoillaan, tulevat kevään vaalit on avattu tyyliin: ”Me olemme kaukana toisistamme”. Latinankielistä otsikon sananlaskua käyttäen, menneen ajan viisaus kertoo, mistä oli kysymys. Kun siihen ei ole mitään lisättävää, kaikki muu on turhaa. Kun ihminen on väsynyt, hän toimii kuten pääministerimme. ”A losso rixa quaeritur.” Eli väsynyt hakee riitaa. Miten…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa IV Samaan aikaan kun aurinko paistaa kaikille, jokainen on kuitenkin oman onnensa seppä (Faber est suae quisque fortunae). Samaan aikaan meitä myös valvotaan, mutta kuka valvoo itse valvojia? (Quis custodiet ipsos custodes?). Isäni ei oikein luottanut viisauksiin, etenkään kansan niitä vaaliessa, ellei niissä ollut jotain uskottavaa ja ehdotonta totuutta. Niinpä hän olisi hyväksynyt väitteen; ainoa mikä estää hiuksia putoamasta on lattia. Tai; Aika on suuri opettaja, mutta valitettavasti…

Latinankieliset sananlaskut ja Suomen vaalit 2023. Osa III Vaaleihin valmistuvan on syytä muistaa kuinka professori Erkki ”Susi” Pulliainen ehti pitää parin kauden aikana eduskunnassamme enemmän puheita kuin kukaan toinen ikinä, lukuun ottamatta Veikko Vennamoa. Veikko jouduttiin joskus kantamaankin puhujapöntöstä. Miksi mediamme leimasivat Pulliaisen ”sudeksi” ja Vennamon ”häiriköksi”. Kuuluuko se suomalaiseen tapaan myös leimata kansakuntia? Jos näin on, silloin poliitikon on syytä käyttää tätä tapaamme stereotyyppien rakentelussa hyväkseen, ja kertoa, kuinka vihollispuolue on äänestäjineen hirviö, eikä…