Uuden ajan sarastus – sota kulttuuriperintönä

27.05.2022 UNESCOn aineettomien kulttuuri ilmentymien joukkoon Suomesta on kelpuutettu ensimmäisenä ja ainoana vuonna 2020 suomalainen saunaperinne. Suomi ja sauna kuuluvat yhteen – maastamme löytyy arvioiden mukaan 3,2 miljoonaa saunaa. Se on paljon maassa, jossa väkiluku on vain 5,5 miljoonaa. Ensimmäiset saunamme olivat maakuopissa. Kuopan pohjalla oli kiviä, jotka kuumennettiin. Tämän jälkeen kuopan ylle asetettiin puukehikko ja taljoja. Näin kertoo Suomen Monetan julkaisu, jossa kerätään suomalaisten symbolien maailmaa kolikkoina aiheenaan käsite ”Sydämeltään Suomalainen”. Kuulun näihin keräilijöihin.…
Read More

Tapahtui samana päivänä – vain vuosi vaihtui

25.05.2022 Sosiaalinen media on lahja, jonka todellinen merkitys alkaa avautua meille vasta vuosikymmenten kuluttua. Otan esimerkin, joka monesti jää meiltä havaitsematta. Avaan useista sosiaalisen median tarjoamista aarteistamme itselleni vanhimman ja sitä kautta tutuimman. Se on luonnollisesti naamakirjaksi kutsuttu Facebook. Samalla kun käyn läpi viidentuhannen ystäväni kirjoituksia ja kuvia, vastailen heille, avaan myös minulle juuri tätä yhtä päivää koskevat viestini ja lähettämäni kuvat vuosikymmenen ajalta. Siis historiallinen poikkileikkaus yhteen ainoaan päivään toistaen sen robottina minulle joka…
Read More

Missä viipyvät sosiaaliset innovaatiomme?

24.05.2022 Sosiaalisen innovaation käsite yleistyi 1960-luvulla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa osana kansalaisoikeusliikettä. Esimerkiksi englantilainen sosiologi ja poliitikko Michael Young käytti sosiaalisen innovaation käsitettä sellaisten perustamiensa organisaatioiden yhteydessä kuten avoin yliopisto ja Which? - kuluttajavalistusjärjestö. Suomessa sosiaalisten innovaatioiden puolesta on puhunut erityisesti Ilkka Taipale, joka tunnetaan muun muassa yhtenä Marraskuun liikkeen perustajana. Sosiaalinen innovaatio voidaan nähdä myös uutena muotikäsitteenä sosiaalista kehitystä edistäville toimille. Esimerkiksi yhdysvaltalaista Benjamin Frankliniä, yleisen kirjaston ja vapaapalokunta-aatteen perustajana voidaan pitää yhtenä varhaisimmista, myös…
Read More

Piispa Eero Huovista mukaillen

23.05. 2022 Piispa emeritus Eero Huovista on haastateltu kirkon Kotimaa-lehdessä. Luin haastattelun sähköisestä lehdestä kirkolle veroni maksavana ja pohdin samalla, mikä merkitys kirkolla ja seurakunnalla on tämän päivän elämääni vain kuusi vuotta Eero Huovista nuorempana nojatulihaastateltavana. Piispa emeritus Eero Huovinen on tavannut pitää Kirkkopäivillä nojatuolihaastattelun eli arvoja luotaavan haastattelun kiinnostavien vieraiden kanssa. Viime kerralla Jyväskylän Kirkkopäivillä 2019 hän haastatteli Björn Wahlroosia. Nyt Oulun Kirkkopäivien lauantai-iltapäivänä Huovinen itse siirtyi nojatuoliin haastateltavaksi. Luin tuon Wahlroosin haastattelun. Olen lukenut lukuisia hänen…
Read More

Matkalla uuteen ja uljaaseen maailmaan

21.05.2022 Mitä tapahtui vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta? Se oli huomaamattamme aikaa, jolloin kesä oli myöhässä ja tarkistimme yhdessä hiljaisen tietomme viimeistä käyttöpäivää. Hiljainen tieto ei ole hyväksi, jos sen varjoilla pidetään kiinni vanhoista tavoita, eikä anneta edes mahdollisuutta uusille tavoille. Nyt näitä tapoja vertaillaan Ukrainan ja Suomen sekä Ruotsin välillä ja tuomarina leikkii yllättäen turkkilainen vanhus, despootti vailla vertaa ja venäläistä vastaavaa muistuttaen. Miten tällaiseen on voitu ajautua? Ihminen, jolla on hiljaista tietoa…
Read More

Suuren ajan alku

Helsinki olisi ankea kaupunki ilman savolaisiaan Kirjoitin 1970-luvun puolella ensimmäisen kirjani ja se tuli kustantaa oululaisen Kalevan kirjapainossa. Kirjan kannessa oli otsikkona ”Kansalainen Klasomenesta”.  Tuon paikan sijoitin Peruun Etelä-Amerikkaan enkä Turkin rannikolle Anaksagoraan kaupungiksi. Tänään vuosikymmenten kuluttua, puoli vuosisataa myöhemmin, ymmärrän, miksi välttelin Turkkia globaalin maailman tieteen ja taiteen keskuksena ja rahan keksijänä. Sen sijaan Etelä- ja Väli-Amerikka sekä sen alkuperäiset kansalaiset ovat kiehtoneet myöhemminkin ja olen heitä tavannutkin siinä missä Australian aboriginaalejakin. Käsite Cluster…
Read More

Hybridiyhteiskunnan maantiedettä

Samaan aikaan kun digiaika ja tekoäly löi itsensä läpi maantiede ja aikatieteet joutuivat uuteen vaiheeseen. Kartta muuttui sekin oikeapintaiseksi ja kulmaiseksi, matkat katosivat ja mitattiin reaaliaikaisiksi, syntyi paradigmainen ilmiö. Maailmankuvamme oli muutettava vastaamaan uutta teknologiaa käyttäväksi. Se ei tapahdu hetkessä mutta uusien sukupolvien myötä näin tahtoo käydä. Se kun on samalla ainoa keino hoitaa globaalit ongelmat myös lokaalisesti, paikallisesti. Kaikki ongelmat ja onnen hetket tahtovat olla aina yhteen pisteeseen paikannettavia, reaaliaikaisia ja siten paikallisia, yhdessä…
Read More

Holotna olo – hatut ja myssyt yksimielisiä

Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon on arvioitu monelta suunnalta ja jokainen edustajamme Arkadianmäellä haluaa niin ikään jättää oman Eskon puumerkkinsä puhumalla tyhjille seinille viiden minuutin ajan poliittisen uransa ehkä suurimmassa näytelmässä. Se heille suotakoon. Suurin näytelmä käydään kuitenkin siellä missä Naton näkyvimmät jäsenet ovat käymässä omaa iltalypsyään ja hakevat irtopisteitä Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä muka jotain itselleen samaan aikaan onkienkin. Se on isojen poikien peliä jossa Pohjola on nyt näkyvästi mukana ja Suomen johdolla. Kanadan…
Read More

Kaatuneitten muistopäivänä

Suomessa asuville venäläisille voitonpäivä on merkinnyt aikanaan ennen kaikkea veteraanien muistamista. Putinin vuosia kasvattama uho ja tuore sota Ukrainassa on kääntänyt kantoja juhlapäivän suhteen. Toki tuota uhoa oli jo ennen Putiniakin mutta hän on sen jatkajana ja eräänlainen synteesi menneen maailman surullisista näytelmistämme. Kyseessä kun on psykososiaalinen ilmiö ja sellaisena Putin ja hänet tuntevat eivät voi sitä oivaltaa. Ilmiö kun ei ole psykologinen. Se on venäläinen ja Putinin kasvuympäristöstä syntynyt. Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinskyn mukaan viime…
Read More

Snellmannin päivän tapahtumat 2022

Snellman tunnetaan Suomessa etenkin valtiomiehenä, taloutemme ja valuutan rakentelijana, kielipolitiikan hoitajana mutta toki hän vaikutti myös monessa muussa yhteydessä. Hän oli poikkeuksellisen monipuolinen lahjakkuus. Wikipedia lainaten : Snellman toimi porvarissäädyn edustajana vuoden 1861 Tammikuun valiokunnassa. Hänet nimitettiin senaattoriksi vuonna 1863. Hän toimi valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä ja vastasi kansallisesta budjetista. Hän kohtasi tehtävässä huomattavia vaikeuksia, sillä tuolloin oli useita katovuosia. Eräs merkittävistä saavutuksista oli Suomen taloudelle merkittävän rautatieyhteyden valmistuminen Pietariin. Poliittis-taloudellisesti Snellmanin merkittävin saavutus oli radikaalin rahauudistuksen…
Read More