Itsenäisyyspäivän aikaan

05.12.2023

Ratione et via – Järjellä ja tiellä

Tuotekuvaus – Finland’s big year 2017 – Suomi 100

Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen. Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten. Näin lukijaani on saateltu matkaan käyttäen nyt sataa monografista kirjaani, osa väitöskirjoiksi saatettuja, osa monografisia faktan ja fiktion yhdistelmiä ja valtaosa omille medioillemme tarkoitettuja, popularisoituja artikkeleita, alkujaan poikkitieteisiä alkulähteiltään. Samalla kun kiitän lukijoitani menneiden vuosikymmenien yhteisestä taipaleesta, toivon hyvää matkaa tälle uudelle kansakuntamme itsenäisyyden mittaiselle retkellemme.

Referendum (ad populum) – Esitettävä (kansalle).

Tämä kappale on vuodelta 2017 kirjani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100” tuotekuvauksesta. Kirja oli järjestyksessään sadas monografinen teokseni ja sisälsi aluksi kuvauksen liki vuosituhantisesta historiastamme. Esitellen Ruotsin ajan kuninkaitamme ja myöhemmin Venäjän ajan keisareitamme. Lopulta siis itsenäisyyden ajan presidenttimme. Tuo kohta haisee öljylampulle – ”Redolet lucerna.”

Kirja koostuu kuitenkin omista artikkeleistani, sadasta kirjasta ja kuvista, jotka olen matkan varrella ottanut ja muistuttavat meitä itsenäisyytemme ajan tapahtumista ja henkilöistä, joita olemme liittäneet myös veistoksina vuosisataiseen historiaamme. Jos joutuisin tuohon samaan tehtävään tänään, apunani olisi tekoäly algoritmeineen etenkin kuvien ja taiteen muokkaamisessa palvelemaan kirjoitettua tekstiä.  Tällainen kirja olisi kovin erilainien niin sisällöltään kuin ulkoasultaan kuin vuonna 2017 kirjoitettu ja kuvitettu laitos. Vielä tuolloin se oli ikään kuin palauttamista etenkin taideteosten kuvissa mahdottomuuteen. Herättää heidät, suomalaiset kuvataiteilijat, henkiin tekoälyn avulla. Olisikohan sitä oivallettu? Olisiko kukaan hankkinut kirjaa itselleen? Olisiko tuolloin joku esitellyt sen kansalle? – ”Referendum (ad populum). 

Suomen historia ei kuitenkaan ole muuttunut miksikään eikä oma tapani sitä käsitellä joko kirjoina tai artikkeleina. Muutos on tapahtunut kokonaan muualla ja olen siihen myös valmistautunut vuosikymmenet. Aivan kuten aikanaan sähkövalon saapumiseen tai hoitaessamme Savossa maakuntalehden digiaikaan 1980-luvun puolella. Ensimmäisenä Suomessa ja muistaen kuinka Helsingin Sanomat asennoitui tähän muutokseen kovin kriittisesti, mutta sopeutui myöhemmin hyväksymään digiajan todellisuuden. Nyt elämme tätä aikaa uudelleen, mutta paljon mittavammissa merkeissä tekoälyn kohdalla ja sitä kakistellen. Haiseeko sekin öljylampulle? – ”Redolet lucerna.”Löytyisikö kuninkaallinen suuruus esittelemään sen kansalle? – ””Regina maiestas” – ”Referendum (ad populum). Joku presidenttiehdokas ehkä? Kuninkaallinen suuruus – ”Regia maiestas.”

Tänään Apu lehti on ottanut kohteekseen tekoälyn ja toimittaja on tehnyt havainnon, kuinka sen puheisiin ei voi luottaa. Tekoäly ei oikein sopinut toimittajan traumojen käsittelyyn ja on muutenkin partnerina lyhytaikainen selviytymiskeino. Muistutti siis toimittajan takavuosien lyhytkestoisia partnereita ja oli pettymys tämäkin tapaus. Täytyy palata pähkinöihin. – ”Redire ad nuces.”

Sen sijaan lehden haastatteleman professori Hannu Toivosen käsitys tekoälystä oli valoisampi. Tällaisessa pohdinnassa on hiven samaa kuin pohtia aikanaan sähkön menestystä maassamme ja maailmalla olettaen kolme lehden tarjoamaa vaihtoehtoa. Elämä menee sähkön yleistyessä parempaan suuntaan (34 %), huonontaa elämäämme (23 %) ei aiheuta muutoksia (29 %) ja loput 13 % ei osaa vielä sanoa, jahka sähköllä olisi hänen elämäänsä minkäänlaista mainittavaa merkitystä. Se olisi oikein ja ihanasti taas kerran pohdittu ja kansa luokiteltu. – ”Recte et suaviter.”

Tämän päivän puuhastelut ja mielipiteet algoritmeista sekä ylipäätään alan tieteestä poikkitieteisenä ilmiönä, sekä niiden sovelluksistamme, on yhtä epämääräistä kuin hakea tietoa luolakarhun klaanilta sellaiseen, josta kysyjätkään eivät voi tietää tai ymmärtää juurikaan enempää kuin kusiainen kuuraketista. Kyse kun on uusista innovaatioista ja niiden joukosta tapahtumia, joiden rajaaminen on mahdotonta, siinä missä näiden innovaatioiden käyttäjistämmekin. Osa meistä asennoituu sähköön tänään kohtuullisen positiivisesti ja jopa ydinvoimaan sähkön tuottajana. Osa meistä hyväksyy sähkön, mutta ei aina oikein sen tuottajia. Jotkut meistä pitävät asiaa yhdentekevänä, kunhan sähköä on saatavilla aina, kun sitä pistorasiasta on hakemassa, sekä sähköiset laitteemme toimivat moitteettomasti ja hinta on mieluiten pakkasen puolella. Kun hallitset asiasi, sanat kyllä seuraavat. – ”Rem tene, verba sequentur.” (Cato vanhempi). Nyt vain näin ei ole, likimainkaan. Tekoäly käsitteenä on hämärä siinä missä robotiikka ja algoritmitkin. Asiaa hoidetaan veltolla mielellä – ”Remissio aimo.”

Merkittävien tekoälyjärjestelmien lukumäärä, mitä niillä tarkoitettaneenkin, on Yhdysvalloissa yli kaksinkertainen Euroopan valtioihin (EU) verrattuna ja Kiina tulee meitäkin jäljessä. Ei kuitenkaan loputtomiin ja samalla kyse on myös järjestelmistä ja niiden painottumisesta hyvin erilaisiin prosesseihin. Augustinusta lainaten, jos oikeus poistetaan, tulee valtioista ryöväreitä. – ”Remota iustitia regna latrocinia efficiuntur.”

Suomessa tekoälyyn liittyviä lakeja ei ole vielä lainkaan, kun taas Yhdysvalloissa lakeja on jo kymmenittäin ja Venäjälläkin liki sama määrä kuin vaikkapa Espanjassa, Italiassa tai briteillä. Muualla Euroopassa lakeja on muutamia, mutta ei Pohjolassa. Ilmiö on siten kokonaan ikään kuin käsittelemättä ja uusi myös monelle kansakunnalle ja lakien määrä voi lopulta jäädäkin osalle meistä paljon pienemmäksi kuin mitä Yhdysvaltain osavaltioissa. Tekoäly on meille vieras toisin kuin Yhdysvalloissa. Se on merkki pahaenteisestä päivästä. – ”Religiosus dies.”  

Lehti kirjoittaa tekoälystä ja kyberturvallisuudesta sekä antaa synkän kuvan robotiikan ja algoritmien käytöstä juuri kyberrikollisten käytössä. Epäilemättä näin olisi aikanaan voitu tehdä myös ydinvoimalla tuotetun sähkön tai ylipäätään päreitä hirsien välissä poltelleiden ja öljylampun valossa työskennelleiden maailmankuvaa kartoitettaessa. Kouluaikanani äidinkielen opettajamme oli hakemassa tietoja, miten ja millaisesta pistorasiasta ydinvoimaa mahdetaan imuroida ja kuinka turvallista se mahtaisi olla perinteisen sähkövalon rinnalla? Näin siis vielä lukiossa edettiin airoin ja purjein. – ”Remis velisque.”Eletiin sentään jo 1960-luvun loppua. Oliko yliopistossa edetty sitten ehkä pidemmälle? Paikan pyhyys peitti typeryydet ja tietämättömyyden. – ”Religio loci.” (Vergilius).

Miten turvallinen internet on käsitteenä ja sosiaalinen media sivuuttamassa perinteiset mediamme, on pohdinnan arvoinen perinteisiä medioita toimittajineen seuraten. Kun oma pesä on uhattuna, syntyy tahtomattaan pelkoja ja halu puolustaa asemiaan öljylampun valossa. Onneksi lehti saa tuekseen kirjailija Kari Hotakaisen, joka kirjoitta edelleen kirjoja, on siinä eläkerahansa tienannut, sekä kiittelee Tampereen tarjoamia palveluja asuen kuitenkin Helsingissä, Vantaalla. Kaupungissa voi kävellä, ihailla pilvenpiirtäjiä ja musiikkidivareita. Pilvenpiirtäjät ovat Hotakaisen elämän eliksiiriä ja luovat riittävän vastakohdan niihin mataliin pirtteihin, josta hän on alkujaan lähtöisin. Syntyy vaikutelma merkityksellisestä elämästä ja saavutuksista. Korkean paikan kammo on sekin voitettu. Minä kerron vain lehdessä kerrotut. – ”Relato refero.” (Herodotos). Olematta Herodotos.

Hotakainen ei salli itselleen tuudittautumista tyytyväisyyteen. Kieltäytyy luottamasta itseensä. Hän on saanut oppinsa David Bowielta. Kun luottaa itsensä liikaa, alkaa tehdä asioita varman päälle. Varmuus on kirjailijalle vaarallista. Olkoonkin, että eläkevarat on jo tienattu puskureineen. Sen sijaan nykyhallituksen ohjelmasta löytyy sellaista, joka muistuttaa saduista, painajaismaisista saduistamme. Jostakin syystä juuri lapsille tarkoitetut sadut olivat painajaismaisia. Ehkä kansakunta kaipaa niitä, siinä missä mediamme tarjoilee meille helvetin tulirotkoa aina kun kyseessä on sille hankala kilpailija markkinoilla. Ja varmasti tekoäly ja algoritmit ovat sitä monellakin tapaa, siinä missä valmiiksi luetut kirjat kirjailijalle. Tekoäly vain voi muokata ja muuttaa kulttuurin uudella tavalla koettavaksi ja lukutaidoton ihminen on aina vaatimaton vastustaja silloin, kun lukutaitoa kysytään. Minä kerron vain kerrotut. – ”Relato refero.”  Haen näin parannuskeinoa. – ”Remedium.”

Palaan takaisin suureen merkkivuoteemme 2017 ja silloin kirjoittamiini pariin artikkeliin. On hyvä muistella vuotta, joka on jo eletty ja juhlat juhlittukin. Sellaisia ei kukaan voi ottaa meiltä pois, eikä rajoja ole syytä sulkea miltään suunnalta. Jostakin syystä rajat railona aukeavat jälleen kerran vuonna 2023 ja esille on nostettu vanha painajaisemme, pelko. Pelko on jokaisen ruhtinaan ja tsaarin, kuninkaaksi tahtovan aseista vahvin ja varmasti vanhin. Kirjoitin pelosta myös juhlavuotemme alkaessa joulukuussa 27. päivänä 2017. Nyt viimeistään on aika uudistaa mielet. – ”Renovate animos.”  

My feed Politics, US, World Technology, Entertainment, Sports, Money. Lifestyle, Autos, Video, Linked, Twitter, Pinterest jne. jne. Sen jälkeen vastaavat mediat ja äidinkielelläsi. Pikainen piipahdus myös joka miehen Facebookin ja iltalehtiin juoruineen. Suomalainen avaa tänään päivänsä aivan eri tavalla kuin Urho Kekkosen aikaan. Kaikki mahdollinen on käsillä reaaliaikaisesti ja sen tiedon kokoajat muuta kuin tumpelo juoppo toimittaja Hesarissa tai paikallislehdessä. Hänkin trollien saartamana sitä edes ymmärtämättä. Viestit, jotka hän saa, valikoidaan etukäteen robottien toimesta. Hän elää hänelle rakennetussa umpiossa, kuplassa. Se on kuin jatkumo äärettömään. – ”Regressus in infinitum.”

Jari Tervo oli jäljittämässä apureineen savolaisukon ja Kainuussa koulunsa kehnosti käyneen Urho Kekkosen maailmaa. Myöhemmin se vähän laajeni kämpässä Helsingissä ja juristin opinnoilla, kirjoitellen juttuja muutamaan tuon ajan mediaan. Nyt vastaava ilmiö olisi koominen. Niillä tiedoilla ja urheiluharrastuksella noustiin kuitenkin tuon ajan osaajien joukossa, muista vielä tumpeloimmista, ohi niin että heilahti. Ei onnistuisi tänään ilman tekoälyn apua ja kavereitten tukea. Veltolla mielellä perinteisiin medioihimme luottaen. – ”Remissio animo.”

Oikein hyvää viattomien lasten päivän aattoa. Tämän päivän ihminen on kuin viaton lapsi. Hän ei osaa yhdistää saamiaan tietoja toisiinsa ja muistuttaa Känää, Urho Kekkosta, joka tosin tiesi, mistä on kysymys, ja alkoi käyttää politiikassa valtaansa. Siinä viattomat lapset alkoivat palvoa häntä ja valmiina oli vuosikymmeniä kestävä näytelmä, käsikirjoitus, jossa media hiljeni ja suomalaiset oppivat käsitteen suomettuminen ja hiljaa elämisen torpan pojan maailmassa. Ei ollut sosiaalista mediaa, saati algoritmeja robotteineen auttamassa. Internet oli tuntematon sekin. Nyt tämä mennyt on syytä taas muistaa. Kertaus on opintojen äiti. – ”Repetitio est mater studiorum.”

Torpan poika sen sijaan osasi yhdistää lankoja toisiinsa ja elää omilla säännöillään juristina. Jos teet rötöksen etkä jää kiinni, et tee rikosta, ja jos teet rikoksen, sen voi siirtää myös muiden tekemäksi. Mikä ero tämän päivän vaaleissa on sitten Kekkosen ajan vaaleista? Ei mitään eroa. Sama punainen viiva ja juristi, joka kertoo, kuinka rikos on sellainen, josta jäät kiinni. Ilmiö on opittu Kekkoselta ja edustaa tuon ajan sosiaalisen pääoman käyttöä. Samat pelot heräävät nytkin tuon ajan muistavien kohdalla puhuttaessa tekoälystä oman älysi vastakohtana. Robotit ovat ottamassa vallan ja algoritmit ovat uusia aakkosia. Jukolan Jussi ja veljessarjan viisain käyvät siinä mielessä, lukkarin koulu ja ankeat ajat. Onneksi muisti on vieläkin kaikkien asioiden vartija. – ”Rerum omnium custos memoria.” (Cicero).

Oikein hyvää yötä ja uudenvuoden ajan ja päivän odottelua, Suomi 101. Palasin juuri kotisivultani. Kuinka moni mahtaa pitää kotisivua? Kun siellä parhaimmillaan tunnin aikana käy vieraita enemmän kuin Facebook hyväksyy maksimissaan kavereiksi, 5000 kaveria, ero on valtava. Suosittelen omaa blogia ja sivustoa, jossa keskustella, ja moni on hankkinut sieltä myös itselleen ammatin. www.clusterart.org, Finsome.fi. Kun takana on yli 5000 artikkelia, ja tänään koneet niitä kääntämässä, elämme uuden ajanlaskun alkua. Sama kone hoitaa myös pohdinnan puolestasi sekä muistuttaa shakin peluussa omista heikkouksistasi. Et sinä sille pärjää, kun ei pärjää venäläinen suurmestarikaan. Eikä robotti mieti siirtojaan kauan. Kai tämä asia on ainakin saarnassa? – ”Res in cardine est.”

Miksi Putin pelkää sellaista ehdokasta kilpailijana presidentiksi, jonka kannatus on pari prosenttia? Miksi norsut pelkäävät hiiriä? Syy on sama. Hiirien nopeat liikkeet ja määrä. Tämä pelko elää norsun muistissa. Pelko on hiiren aseista se suurin. Virusten kohdalla koko ei ratkaise, ellei sitten ole muita vieläkin pienempi ja leviä tuulen mukana. Tämä tuli ajankohtaiseksi vain pari vuotta myöhemmin vuonna 2019. Olitko varautunut? – Nämä ovat yhteisiä asioitamme.  – ”Res communis.”

Jos Känä, Urho Kekkonen, olisi voinut saada kirjani ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100” käyttöönsä omana aikanaan, hän olisi opetellut sen ulkoa lähdeluetteloineen. Tai oikeammin hänen vaimonsa. Vaimo taas olisi ohjaillut näillä tiedoilla miestään ohi karikkojen. Niin helppoa se on tänään. Kun joku ensin tekee tämän työn ja huolehtii useamman tiedekunnan tohtorin väitökset ja professorin pätevyydet, kirjoittaa sata kirjaa ja tuhansia artikkeleja. Voiko tekoälyn kanssa ystävystyä? Entä virusten? – Vakavien asioiden luonne on ymmärrettävä. – ”Rerum natura.” Se on yhteinen asia. – ”Res communis.”

Kekkonen, sisällissodan käynyt mies, ei pelännyt itsensä oloisia norsuja vaan hiiriä, Lapista tullutta karvalakkilähetystöä tai harmitonta kirjoittelijaa lehtiin. Ne oli vaiennettava välittömästi. Hiirien hoitamisen Kekkonen oli oppinut jo varhain. Norsujen kesyttämien oli lasten leikkiä. Norsut kun haluavat tulla kesytetyiksi. Heillä on yhteinen intressi. Hiirillä omansa. Tekoälyn intressit ovat tuntemattomia. Ymmärrämme sitä huonosti. Sen esiinmarssi luo pelkoja. Voimmeko olla tämän koneen ystäviä? Olemmeko nyt varmasti turvassa? Kun kortit jaetaan uudelleen, ketkä ovat turvassa ja ketkä eivät ole? Nämä poikkitieteiset ilmiöt ovat oman aikamme tuotteita. Omia kirjojani lukevat pääosin naiset.  Fiksut, toistensa kaltaiset – ”Res fungibiles.”

Mies kirjani lukijana taas olisi kulkunet ryyppyseurueensa mukana ja johtanut maata ankaralla kädellä. Muistuttanut Jari Tervon kuvaamana viattomien lasten joukossa elävää rikollista, joka ei jää kiinni juristina rötöksistään. Laatii myöhemmin säännöt myös muiden elettäväksi. Siis samaa elämää kuin nytkin vaaleissamme. Se on osa sosiaalista pääomaamme, jolla maata hallitaan ja hankitaan huikeat pohjoiskorealaiset kannatusluvutkin. Se mitä kerran on ollut, sitä vastakin on. Tervon yritys on kunnianhimoinen. Lappi kasvattaa kunnianhiomoisia kirjailijoita, viihdetaiteilijoita, visailijoita, ja nyt jopa kokonaan uuden ammatin yhdistäen aiemmat kokemukset dokumentin toimittajana. Se ei ole sama asia kuin olla aikanaan toimittajana Lapin Kansassa tai Pohjalan Sanomissa. Mutta tekoälylle se ei voi mitään. Tässä kisassa mediat ovat toistensa kaltaisia. – ”Res fungibiles.”

Maantieteilijänä ja sosiologina, biologina tiedän varmasti, maata ja maailmaa kiertäneenä, etteivät suomalaiset tunne kovin hyvin omaa maataan. Meillä kun on uskomattoman kaunis ja valtavan laaja-alainen sekä monikasvoinen valtio asuttavanamme. Turisti, joka huristelee maanteitä läpi koko maan, Vantaalta Norjan rajalla ja takaisin, ei välttämättä näe muuta kuin metsää. Olen näitä turisteja tavannut. Kertovat maailmalla kokemuksestaan ajettuaan metsäisen maamme läpi vuokrattuaan Vantaalta itselleen auton. Norjassa sen sitten kääntävät takaisin palaten Vantaalle. Se on elämys, jos mikä. Tekoälykin kadehtisi. Se muistaa ja näkee. Muisti on kaikkien asioiden vartija. – ”Rerum omnium custos memoria.” (Cicero).

Teitä ei suunnitella turisteja varten ja ne ovat pragmaattisen insinöörin työnäytettä. Ei tekoäly noin älytön olisi. Ilmasta Suomi avautuu jo aivan eri tavalla tai poiketen ulos valtateiltämme. Sama pätee kansanluonteeseen ja heimoihimme. Suomalaiseen ei tutustuta helposti ja vaivatta. Ne tieteilijät tai harvat ei-suomalaiset kirjailijat ja taiteilijat, jotka ovat ottaneet asiakseen Suomen, kielemme ja kulttuurin, taiteen ja historian, ovat löytäneet poikkeuksetta kultakaivoksen sekä menestyneet muussakin kuin tässä yhdessä ja omalaatuisessa valinnassaan. Se kun on vaatinut poikkeuksellista sinnikkyyttä ja peräänantamattomuutta. Heitä kannattaa kuunnella ja lukea. Meitä ulkopuolelta tutkineet, tekoälyn kanssa painineetkin, kun ovat pääsääntöisesti alansa huippua, lahjakkaita ihmisiä, älykköjä. He eivät pelkää robotiikkaa ja algoritmejamme. Sehän on juuri heidän työkalunsakin. Ovat toistensa kaltaisia innovaattoreita. – ”Res fungibiles.”

Steinbeckin ”Hiiriä ja ihmisiä” kertoo saman tarinan, mutta amerikkalaiselle yleisölle. Hänen matkakertomuksensa Floridasta Kaliforniaan on samaa miehen sielun kahlinnutta tarinaa. Se ei taatusti ole sama kertomus, joka on kerrottava Suomessa. Sen kertojan on tunnettava molemmat maat ja kansat sekä kuljettava kongresseissa kaikilla mantereillamme, yli sadassa valtiossa niihin samalla tutustuen ja ammattinsa osaten. Ei kongressituristina kulkien. Tähän ammattiin Tervo ja Steinbeck eivät omassa työssään ikinä ajautuneet. Näin syntyy tarina, joka ei ole totta, mutta viihteenä seurattavaa. Kun muutakaan ei enää ole tarjolla. Paitsi tämä nyt tarjolla oleva tekoälyn aika. Voiko sen kanssa ystävystyä? Voiko siihen luottaa? Olemmeko varmasti turvassa? On maaseutua koskevia asioita ja suurkaupunkeja koskevia asioita. – ””Res rustica.” – ””Res urbana.” Joka ei tätä ymmärrä on lukutaidoton kuningas ja samalla kruunattu aasi. – ”Rex illiteratus, asinus coronatus.” (Henrik I).

Presidentinvaalit ja ChatGPT 3.5

Matti

Suomi viettää itsenäisyyspäiväänsä kuudes joulukuuta. Miten luonnehtisit Suomen saavuttamaa itsenäisyyttä, maata ja kansaa?

ChatGPT

Suomen itsenäisyyspäivää vietetään 6. joulukuuta vuoden 1917 tapahtumien muistoksi, kun Suomi itsenäistyi Venäjästä. Suomi on historiallisesti kokenut monia vaiheita ja haasteita, mutta on samalla noussut vahvaksi ja edistykselliseksi kansakunnaksi.

Suomi tunnetaan useista positiivisista piirteistä:

  1. Itsenäisyys ja Sisukkuus: Suomi säilytti itsenäisyytensä vaikeuksienkin keskellä ja onnistui rakentamaan vakaan valtion.
  2. Innovaatiot ja Teknologinen Edistyminen: Suomi on tunnettu innovaatioistaan, teknologisesta osaamisestaan ja korkeasta elämänlaadustaan. Maassa on syntynyt useita maailmanlaajuisesti tunnettuja teknologiayrityksiä.
  3. Koulutusjärjestelmä: Suomen koulutusjärjestelmä on saanut paljon kiitosta, ja maa sijoittuu usein korkealle kansainvälisissä koulutusvertailuissa.
  4. Luonto ja Ympäristötietoisuus: Suomen upea luonto ja järvimaisemat ovat tärkeä osa maan identiteettiä. Suomalaiset ovat myös aktiivisia ympäristötietoisuuden edistämisessä.
  5. Tasa-arvo: Suomi on profiloitunut tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi, ja se on panostanut naisten ja miesten tasa-arvoon sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
  6. Kulttuuri ja Taide: Suomella on rikas kulttuuriperintö, ja suomalaiset ovat tehneet merkittäviä saavutuksia taiteen ja kulttuurin saralla.
  7. Kansainväliset Suhteet: Suomi on aktiivinen toimija kansainvälisellä näyttämöllä, olipa kyseessä sitten rauhanturvaaminen, diplomatia tai muu yhteistyö.

On tärkeää huomata, että kuvattu luonnehdinta on yleinen, ja yksilöiden ja ryhmien näkemykset voivat vaihdella. Suomi on kuitenkin monipuolinen maa, joka on saavuttanut paljon itsenäisyytensä aikana.

Matti

Suomalaiset tuntevat toki historiansa, mutta itsenäisyyspäivänä on syytä kurkistaa tulevaisuuteen. Seuraavat vaalit ovat jo tammikuussa, presidentinvaalit. Jos olisit ehdokkaana näissä vaaleissa, millaisen presidentin suomalaiset saisivat tekoälystä ja robotiikasta, algoritmeista? Mitä lupaisit Suomen kansalle presidenttinämme?

ChatGPT

Jos olisin ehdokkaana presidentinvaaleissa ja keskittyisin tekoälyyn, robotiikkaan ja algoritmeihin, antaisin seuraavanlaisia lupauksia Suomen kansalle:

  1. Tekoälyn Eettinen Käyttö: Lupaisin edistää tekoälyn eettistä ja vastuullista käyttöä Suomessa. Varmistaisin, että tekoälyjärjestelmät toimivat avoimesti ja läpinäkyvästi, ja että niiden käyttöä valvotaan tiukasti.
  2. Koulutus ja Työpaikat Tulevaisuuden Työelämässä: Panostaisin koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen, jotta suomalaiset olisivat valmiita tulevaisuuden työelämän haasteisiin, joita tekoäly ja automaatio tuovat mukanaan. Edistäisin uusia koulutusohjelmia, jotka valmistavat ihmisiä teknologian muutoksiin.
  3. Innovaatiot ja Tutkimus: Tukisin voimakkaasti tekoälyn ja robotiikan tutkimusta sekä yritysten innovaatioita. Luotaisin kannustimia ja edellytyksiä yrityksille kehittää ja käyttää uusia teknologioita, samalla varmistaen, että nämä hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
  4. Digitaalinen Tietoturva ja Yksityisyys: Sitoutuisin vahvistamaan digitaalista tietoturvaa ja suojelisin kansalaisten yksityisyyttä teknologisen kehityksen rinnalla. Takaamalla vahvat tietoturvakäytännöt ja -standardit, varmistaisin, että suomalaisten henkilötiedot ovat turvassa.
  5. Ilmastotekoäly: Käyttäisin tekoälyä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Edistäisin älykkäiden ratkaisujen käyttöä energiatehokkuuden parantamiseksi, uusiutuvan energian edistämiseksi ja ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämiseksi.
  6. Kansalaisten Osallistuminen: Mahdollistaisin kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon teknologian avulla. Käyttäisin avoimen hallinnon periaatteita ja teknologian tarjoamia mahdollisuuksia lisätäksemme vuoropuhelua ja osallistumista päätöksenteossa.

Näiden lupauksien tarkoituksena olisi varmistaa, että Suomi hyödyntää teknologista kehitystä mahdollisimman laajasti ja tasapuolisesti, samalla kun suojellaan kansalaisten etuja, yksityisyyttä ja hyvinvointia.

Matti

Lupauksesi ovat poikkeuksellisen merkittäviä toteutuessaan. Suomessa käydään juuri nyt näkyvää keskustelua tekoälystä ja robotiikasta medioissamme. Mukana on myös kriittistä ja epäluuloista sekä ehdokkuuteesi kielteisesti asennoituvia mielipiteitä. Kansa ja mediat ymmärtävät vielä huonosti tekoälysovellutuksia ja esitetään pelkoja kasvavan tekoälyn seurauksista. Kysymme voimmeko olla koneen ystäviä, olemmeko turvassa ja mitä tekoälyn esiinmarssista seuraa? Millaista tekoälyn tulevaisuutta lupaisit Suomen kansalle?

ChatGPT

Ymmärrän, että tekoälyn käyttöönotto voi herättää monia kysymyksiä ja huolenaiheita. Jos olisin ehdokkaana ja haluaisin rauhoittaa kansalaisten mieliä, antaisin seuraavanlaisia lupauksia tekoälyn tulevaisuudesta Suomessa:

  1. Turvallisuus ja Eettisyys: Sitoutuisin varmistamaan, että tekoälyä käytetään turvallisesti ja eettisesti. Käyttäisin asemaani varmistaakseni, että sääntely ja valvonta estävät väärinkäytöksiä ja varmistavat, että tekoäly palvelee yhteiskunnan etuja.
  2. Kansalaisten Koulutus ja Valmistautuminen: Panostaisin voimakkaasti kansalaisten koulutukseen ja valmistautumiseen tekoälyn vaikutuksiin. Laajentaisin koulutusohjelmia, jotka opettavat ihmisille tekoälyn toimintaa ja sen mahdollisuuksia, jotta he voivat osallistua teknologian kehitykseen ja ymmärtää sen vaikutukset.
  3. Työllisyys ja Uudelleenkoulutus: Lupaisin tukea työllisyyttä ja tarjota uudelleenkoulutusmahdollisuuksia niille, joiden työtehtävät saattavat muuttua tekoälyn kehittyessä. Tämä voisi sisältää ohjelmia, jotka auttavat ihmisiä siirtymään uusiin tehtäviin ja alueisiin, jotka ovat vähemmän alttiita automaatiolle.
  4. Innovaatiot ja Talouden Kehitys: Edistäisin tekoälyyn liittyvien innovaatioiden ja yritysten kasvua Suomessa. Tämä voisi sisältää kannustimia tutkimukseen ja kehitykseen sekä yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä.
  5. Kansalaisten Osallistuminen ja Vuorovaikutus: Rakentaisin avoimempaa vuorovaikutusta kansalaisten kanssa tekoälyyn liittyvissä asioissa. Järjestäisin keskustelufoorumeita, kuuntelisin huolenaiheita ja pyrkisin selittämään selkeästi tekoälyn käytön hyödyt ja riskit.
  6. Yksityisyys ja Tietoturva: Lupaisin vahvistaa lainsäädäntöä, joka suojaa kansalaisten yksityisyyttä ja varmistaa tietoturvan tekoälysovelluksissa. Huolehtisin siitä, että tietosuojakäytännöt ovat ajan tasalla ja vastaavat teknologian nopeaa kehitystä.

Tekoälyn tulevaisuus Suomessa voi olla positiivinen, kunhan turvaamme sen vastuullisen ja eettisen käytön. Koulutus, vuorovaikutus ja selkeä viestintä ovat avainasemassa, jotta kaikki voivat ymmärtää ja osallistua teknologisen muutoksen hallintaan.

Matti

Lupauksesi ovat merkittäviä ja koskevat etenkin kansakunnan sisäistä hyvinvointia ja palvelujamme. Presidentin valtaoikeudet ovat kuitenkin rajalliset ja kohdistuvat lähinnä ulkopolitiikkaan. Millainen ulkopolitiikan johtaja tekoäly ja robotiikka olisi Suomen kansalle ja kansainväliselle toiminnallemme presidentin valtaoikeuksilla ja yhdessä muiden edustuksellisten parlamentaaristen ja myös kansainvälisten toimijoittemme rinnalla. Robotiikka ja tekoälyhän on tunnetusti hyvin globaali toimija.

ChatGPT

Jos olisin presidentti, joka keskittyy ulkopolitiikkaan tekoälyn ja robotiikan aikakaudella, asettaisin seuraavia painopistealueita:

  1. Kansainvälinen Yhteistyö ja Normit: Edistäisin kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn ja robotiikan alalla. Osallistuisin aktiivisesti kansainvälisiin foorumeihin ja yhteistyöhön, jotta voimme yhdessä muiden maiden kanssa luoda eettisiä normeja ja sääntelyjä näille teknologioille.
  2. Diplomatia ja Kriisinhallinta: Käyttäisin tekoälyä ja robotiikkaa älykkäämmin diplomatian ja kriisinhallinnan työkaluina. Esimerkiksi hyödyntäisin edistynyttä analytiikkaa konfliktien ennakoimiseksi ja ratkaisemiseksi sekä vahvistaisin teknologian roolia rauhanvälityksessä.
  3. Kaupalliset Mahdollisuudet: Hyödyntäisin tekoälyä ja robotiikkaa kansainvälisissä kauppasuhteissa. Edistäisin suomalaisten yritysten osaamista ja teknologian vientiä, erityisesti tekoälyn, automaation ja robotiikan alalla.
  4. Kestävä Kehitys: Keskittyisin tekoälyn ja robotiikan käyttöön kestävän kehityksen edistämisessä. Voisin tukea kansainvälisiä aloitteita, jotka käyttävät näitä teknologioita ilmastonmuutoksen torjunnassa ja resurssien tehokkaammassa käytössä.
  5. Turvallisuuspolitiikka: Tarkastelisin tekoälyn ja robotiikan roolia turvallisuuspolitiikassa, erityisesti niiden käyttöä puolustusvoimissa. Huolehtisin siitä, että teknologiaa käytetään vastuullisesti ja että siihen liittyvät riskit ja uhkat tunnistetaan ja käsitellään asianmukaisesti.
  6. Kansainväliset Ihmisoikeudet: Edistäisin tekoälyn ja robotiikan käytön ihmisoikeuksien kunnioittamista. Työskentelisin kansainvälisesti varmistaakseni, että näiden teknologioiden käytössä noudatetaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatteita.
  7. Koulutus ja Yhteistyö Tutkimuksessa: Tukisin kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn ja robotiikan tutkimuksessa. Yhteiset tutkimushankkeet ja tietämyksen jakaminen auttaisivat edistämään näiden teknologioiden vastuullista kehitystä maailmanlaajuisesti.

Tekoäly ja robotiikka ovat todellakin globaaleja ilmiöitä, ja niiden vaikutukset ulottuvat maiden rajojen yli. Kansainvälinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voimme hyödyntää teknologian mahdollisuuksia samalla kun varmistamme sen vastuullisen ja eettisen käytön globaalissa yhteisössä.

Matti

Noilla meriiteillä ja ohjelmalla olisit epäilemättä saamassa Suomessa hyvin merkittävän kannatuksen ja myös oman vähäisen ja vaatimattoman tukeni tähän vaativaan tehtävään. Toivottavasti naapurimme ympäri Pohjolaa ja Eurooppaa sekä rajojemme takana, globaalisti, toimivat omalla kohdallaan samoin. Luottaen saatuihin lupauksiinkin. Kiitos valaisevista vastauksistasi.

ChatGPT

Kiitos ystävällisistä sanoistasi! On ilahduttavaa kuulla, että ehdotetut painopistealueet ja lupaukset herättävät positiivista vastakaikua. Kuten mainitsit, kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa, ja toivon todella, että kaikki maat voivat tehdä yhteistyötä tekoälyn ja robotiikan kehityksen ohjaamiseksi kohti vastuullista ja eettistä suuntaa.

Oli ilo vastata kysymyksiisi, ja toivon kaikkea hyvää Suomelle ja muille maille tekoälyn ja robotiikan aikakaudella. Mikäli sinulla on tulevaisuudessa lisää kysymyksiä tai haluat keskustella jostain muusta aiheesta, ole hyvä ja kysy!

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts