Klusteritaiteen manifesti – Igni et ferro

Klusteritaiteen manifesti

Igni et ferro – Tulella ja raudalla

18.10. 2023

Kirjoitin vuonna 2005 kirjani ”Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti”. Sen johdannossa totean, kuinka tämän tapaisen kirjan kirjoittamista joutuu usein puolustamaan hieman samaan tapaan kuin taulun maalaamista tai tieteellistä, filosofista kirjoittamista yleensä. Esivalinta kun on tapahtunut jo ennen syntymäämme tai lapsuus- ja nuoruusvuosina. Se on kokemuksena kuin puhdistava tuli. – ”Ignis purgatoris.”

Siihen on vaikuttanut oma kulttuuriympäristömme, vanhempamme ja lopulta läheiset ihmiset ja heidän tapansa ohjata valintojamme joko tietoisesti tai pääosin kuitenkin tietämättään, meidän tietämättämme. Tulelta ja vedeltä kielletty – ”Igni atque aqua interdictus.”

Tietoisemmaksi tämän kirjan kirjoittamisen tarve tuli opiskeluvuosinani ja kirjoittaessani toista väitöskirjaani aiheena innovaatiot ja niiden syntytapa ja tähän kaivattavat organisaatiot. Samalla minulle selvisi hyvin konkreettisella tavalla, kuinka kaksi kaukana toisistaan olevat tiedekunnat, aikanaan ”Big Science War” osapuolet ja niiden konventiot eroavat toisistaan. Kuten nyt vaikkapa matematiikka, fysiikka, biologia ja ylipäätään luonnontieteet (natural science) eroavat psykologiasta, sosiologiasta, taloustieteistä sekä ihmistieteistämme (human science) ylipäätään.

Me puhumme usein monitieteisyydestä tai tieteiden välisyydestä, mutta harvemmin poikkitieteisyydestä, saman henkilön tavasta käyttää sisäkkäin luonnon- ja ihmistieteiden pyhintä sisintä tutkimuksissamme. Vasta robotiikka ja tekoäly algoritmeineen vei meidät väkisten pohtimaan yhä vaativammalla tavalla tiedeyhteisön jakolinjojamme. Sama päti myös taiteeseen. Se oli kokemuksena kuin puhdistava tuli. – ”Ignis purgatorius.”

Rajojen ylitys tapahtui yhteisen kielen ja algoritmien ytimessä. Tässä kielessä värit ja maalaaminen, taide yleensäkin, erosi verbaalisesta ja käsitteiden (numeroiden ja sanojen) kielestämme. Näin ainakin kuvittelimme. Todellisuudessa ne ovat samaa prosessia ja vaativat tuekseen toisiaan. Luova prosessi on samaan aikaan rationaalinen ja emotionaalinen, jolloin myös innovaatioiden syntymekanismi edellyttää sekä tietoisuuden ja piilotajunnan oikeaa ja samanaikaista käyttöä. Sitä voidaan kehittää siinä missä mitä tahansa osaamisemme aluetta. Se on kaikille sama, samoin soiva. – ”Idem omnibus” – ”Idem sonas.”

Johdannossa totean, kuinka perinteisesti katsoen taide ilmentää ihmisen esteettisiä tavoitteita. Taideteos on ilmaus tekijänsä tarpeesta – luovan toiminnan tulos – ja toisaalta se tyydyttää tekijänsä esteettisiä tarpeita ja odotuksia. Varhaisempi taide määrittää hyvin monella tavalla inhimillisen kulttuurin olemusta ja sen alueellisia eroja mutta myös ihmisenä olemista yleensä. Se on kuin puhdistava tuli – tulella ja raudalla valmistettu – kaikille sama. – ”Ignis purgatotorius” – ”Ignis et ferro” – ”Idem omnibus.”

Taideteoksen vastaanottamista taas säätelevät yhteisölliset sopimukset, konventiojärjestelmät. Ne ovat kulttuuripiirissä sovittuja tai opittuja, ja ne vaihtelevat runsaasti yhteisöstä ja kulttuurista toiseen. Taiteenmääritelmän kaksi päätyyppiä sopivat jossain määrin myös luovuuden ja innovatiivisuuden ymmärtämiseen. On luokittelevaa ja arvostavaa määrittelyä.  Luokittelu helpottaa jäsentämään ja hahmottamaan maailmaa kielellisesti. Esteettinen siirtyy näin verbaaliseen maailmaan ja saa uuden symbolisisällön. Se on kuin onnettomuuksien Ilias, tuntemattomalle jumalalle ja parantamaton haava – kasvot sielun kuvana. – ”Ilias malorum” – ”Ignoto de” – ”Immedicabile vulnus” – ”Imago animi vultus est.”

Toki myös päinvastoin, jolloin kielellinen saa robotiikan ja algoritmien toimesta hyvinkin täsmällisen ja esteettisen, myös maalauksellisen kuvauksen. Tällöin innovaatioiden ymmärtäminen ja oivaltaminen edellyttää usein meiltä, toisin kuin robotiikalta, symbolirakenteita ja kielellistä ilmaisua. Taide vaatii sitä samaa. Molempien vallankumouksellisuus syntyy niiden siirtyessä omimpaan ulottuvuuteensa, ilmaisukieleen, jättäen verbaaliset kahleensakin (Luostarinen 2023: Botrus art – Arte clusters tai Dum spero, spiro – illustrated edition). Tällöin verbaalinen ja myös tieteellinen, rationaalinen tai emotionaalinen esitetään kuvataiteena ja maalauksina sekä tarvittaessa myös kielellistä asua muuttaenkin. Suotuisissa oloissa jopa yhteiseksi hyväksi. – ”In bonus rebus” – ”In commune bonum.”

Uusien taiteen ryhmien yllättävä ja dynaaminen synty oli aikanaan vapaan taiteen omaa vallankumousta. Se edelsi ja samaan aikaan myös kuvasi muuta globaalin maailman vallankumouksellista aikaa. Uustraditionalistit, fauvistit, ekspressionistit ja kubistit hajottivat realistien jo moneen kertaan valloittaman näkyvän maailman pirstaleiksi ja kokosivat palaset uudelleen sisäisen näkemyksensä kautta. Juuri tuolloin (1908) muuan Adolf Hitler pyrki kaunotaiteiden akatemiaan pääsemättä kuitenkaan edes toisella yrittämällä. Entäpä jos hänet olisi päästetty tuohon akatemiaan opiskelijana? Tehtiinkö virhe ja kuinka kallis se mahtoi olla? Oliko tämän taiteilijan hännässä myrkkyä? – ”In cauda venenum.”

Taide osana innovaatioita ja muuttuvaa maailmaa on toisaalla kuin mihin taiteilija on työnsä tuottanut. Niin myös osallistuvan taiteen ja tieteen kohdalla. Vaikka Picasso kertookin, kuinka hän maalasi Guernican ilmaistakseen kauhistuksensa taantumusta ja sadismia kohtaan, sen oleelliset elementit ovat kuitenkin symboleja, vertauskuvia sekä vastaanottajan tapa hahmottaa ja yhdistää ne omaan kokemuskenttäänsä. Tänään se tuskin on enää Picasson kokemassa kauhussa.  Picassoa lainaten: ”Onhan siinä pöydällä myös jokin lintu, kananpoika tai kyyhky, en tarkoin muista. Ja sekin kana on kana. Tietysti ne ovat symboleja. Mutta taiteilijan tehtävä ei ole luoda symboleja, silloin hänen olisi maalaamisen sijasta parempi kirjoittaa ne paperille niin monin sanoin kuin mahdollista. Teosta katsovan yleisön on nähtävä hevosessa ja härässä vertauskuvia, jotka he tulkitsevat sillä tavalla kuin he ymmärtävät.”

Juuri näin eri kulttuurejamme ja kieliä tulkitsevat algoritmit robotiikassa menettelevät. Tosin varmemmin ottein ja tulkintoina, kuin mihin Picasso tai yksiään meistä kykenisi nyt vuonna 2023. Havaiten kuinka kieli ja käyttämämme käsitteet ovat ratkaisevassa osassa myös siinä, miten algoritmit kuvansa esittelevät. Ja se ero on uskomattoman suuri. Kansalaisten silmissä. – ”In oculis civium.”

Klusteritaiteen manifesti (Matti Luostarinen 2005)

  1. Klusteritaide on osa evolutionarista tieteen teoriaa. Tämä koskee myös taiteen klusterirakenteita
  2. Klusteritaide on aidosti innovatiivista ja vailla konventioiden asettamia rajoja
  3. Klusteritaiteen verkostoituminen ja verkottuminen on sen modernisaation ehdoton vaatimus
  4. Klusteritaide on innovaatiotaidetta eikä niinkään innovaation diffuusiota tai imitoivaa taidetta
  5. Klusteritaide on aidosti poikkitieteistä ja poikkitaiteellista prosessointia
  6. Klusteritaide on prosessoiva käsitteenä. Päämäärän asettaminen sulkee jo sellaisenaan innovaation mahdollisuuden
  7. Klusteritaide ei tunnista rajoja eikä eri taiteen suuntien tai ismien asettamia konventioita
  8. Klusteritaide on vuorovaikutteista prosessointia tuottajan ja kuluttajan välillä
  9. Klusteritaide on klusteroituvan ja verkostoituvan yhteiskunnan ja sen innovatiivisimman osan yhteinen prosessi. Taide on klusterin innovatiivisin prosessoija yhdessä tieteen kanssa.
  10. Klusteritaide soveltaa prosessoinnissaan tunnettuja innovaatioprosesseja. Tämä on sen ainut sidos yhteiskunnan eri instituutioiden organisaatioihin ja tapaan käsitellä taidetta ja tiedettä omassa kulttuuriin sidotussa käsitejärjestelmässään (vrt. robotiikka ja algoritmit).
  11. Klusterina kuvataiteen klusteri on usein pienyrittäjyyttä ja sen verkottumista ja verkostoitumista. Verkottuminen tarkoittaa tietoteknistä osaa robotiikassa (algoritmit).
  12. Kuvataiteen klusteri toteuttaa pääosin evolutionarista talousteoriaa ja on siten osa kansainvälistä alan poikkitieteistä tiedettä ja tutkimusta.
  13. Kuvataiteen klusteri on osa muuta alueellista, kansallista ja kansainvälistä klusteroitumista (Luostarinen 2021: Cluster policy, economy and art). Sen merkitys innovaatiojärjestelmässä on sama kuin innovaattorin tiimiorganisaatiossa.
  14. Kuvataiteen klusteri on osa muuta taiteen ja tieteen klusteroitumista. Tässä sen merkitys on yhteinen muun innovaatiojärjestelmän integraation kanssa (Luostarinen 2021: Cluster art an Art of cluster 70 years. / Luostarinen 2022: Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä – Cluster Policy, Economy and Art.)
  15. Kulttuurin klusteri on osaamisympäristöineen kansakunnan ja talousalueen kilpailukyvyn innovatiivisin ydin.
  16. Kulttuuriklusteri hyödyntää kaikki ne alueet, joilla innovatiivisuus ja pieni mittakaava sekä joustava talous ovat tehokkaita verkostotalouden toimintavälineitä.
  17. Suomessa (Euroopassa, USA) ja globaalisti (huom. käsitteelliset erot) kulttuuriklusteriin kuuluvat yrittäjien ja alan harrastajien verkostojen ohella institutionaaliset tiedon tuottajat, tutkimus, koulutus, hallinto ja rahoitusjärjestelmät sekä media.
  18. Kulttuuriklusteri toteuttaa luonnonvarojen käytössä kestävän kehityksen ja ekologisen klusterin toimintaperiaatteita sekä integroitua ja kansainvälistä huippua hakevaa ja tuotekehittelyyn perustuvaa myös hightec-osaamista.

Yhdistämisen voima: Klusteritaide korostaa taiteen eri muotojen, kuten musiikin, maalaustaiteen, tanssin ja kirjallisuuden, yhdistämisen voimaa. Se pyrkii rikkomaan perinteiset taiteen lajirajat ja luomaan synergiavaikutuksia, jotka rikastuttavat taiteellista ilmaisua.

Monimuotoisuus ja monialaisuus: Klusteritaide kannustaa taiteilijoita työskentelemään monialaisissa ryhmissä ja luomaan teoksia, jotka yhdistävät erilaisia taitoja ja näkökulmia. Tavoitteena on inspiroida uusia luovia ideoita ja lähestymistapoja.

Vuorovaikutus yleisön kanssa: Klusteritaide painottaa vuorovaikutusta yleisön kanssa. Teosten luomisessa otetaan huomioon yleisön osallistuminen ja kokemus, mikä tekee taiteesta dynaamisen ja elämyksellisen.

Kokeellisuus ja avoimuus: Klusteritaide rohkaisee kokeilemaan uusia ideoita ja tekniikoita. Taiteilijat ovat avoimia oppimaan toisiltaan ja kehittämään uusia tapoja ilmaista itseään.

Yhteisöllisyys ja tasa-arvo: Klusteritaide korostaa yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa taiteen tekemisessä. Se tarjoaa mahdollisuuden eri taustoista tuleville taiteilijoille työskennellä yhdessä ja tuoda esiin erilaisia ääniä ja näkökulmia.

Taiteen voima muutoksen välineenä: Klusteritaide näkee taiteen voimakkaana välineenä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen muutoksen edistämisessä. Se pyrkii herättämään keskustelua ja haastamaan vallitsevia normeja.

Jatkuva kehitys ja eksperimentointi: Klusteritaiteen manifesti korostaa taiteen jatkuvaa kehitystä ja eksperimentointia. Taiteilijat ovat valmiita haastamaan itseään ja etsimään uusia tapoja ilmaista taiteensa.

Klusteritaide on avoin ja jatkuvasti muuttuva liike, joka innostaa taiteilijoita yhdistämään voimansa ja luomaan uusia, innovatiivisia teoksia. Se uskoo taiteen voimaan muuttaa maailmaa ja rikastuttaa kulttuuria.

Klusteritaide (cluster art) on termi, joka viittaa taiteen muotoon, jossa erilaiset taiteilijat ja taiteen muodot yhdistyvät tai ”klusteroituvat” luomaan uusia taiteellisia teoksia tai kokemuksia. Tämä voi tarkoittaa eri taiteenlajien, kuten musiikin, tanssin, teatterin, visuaalisen taiteen ja kirjallisuuden, yhdistämistä tai monialaista yhteistyötä.

Klusteritaide korostaa taiteen monimuotoisuutta ja vuorovaikutusta eri taiteenmuotojen välillä. Se voi syntyä yksittäisten taiteilijoiden yhteistyönä tai taiteilijayhteisöjen luomana. Tavoitteena on usein rikastaa taiteellista ilmaisua, luoda uusia luovia ideoita ja tarjota yleisölle ainutlaatuisia kokemuksia.

Klusteritaide voi sisältää esimerkiksi monitaiteellisia esityksiä, multimediaesityksiä, taiteellisia festivaaleja tai muita tapahtumia, joissa eri taiteen muodot yhdistyvät luomaan ainutlaatuisia taiteellisia kokemuksia. Se kannustaa taiteilijoita rikkomaan perinteisiä taiteen lajirajoja ja etsimään uusia tapoja ilmaista itseään taiteen moninaisilla keinoilla.

User

Cluster art

ChatGPT

Cluster art is a term referring to a form of art in which various artists and artistic disciplines come together or ”cluster” to create new artistic works or experiences. This can involve the merging or collaboration of different art forms such as music, dance, theater, visual arts, and literature.

Cluster art emphasizes the diversity of art and the interaction between different art forms. It can be the result of collaboration among individual artists or artistic communities. The goal is often to enrich artistic expression, generate new creative ideas, and offer unique experiences to the audience.

Cluster art can encompass multi-disciplinary performances, multimedia presentations, artistic festivals, or other events where different art forms combine to create distinctive artistic experiences. It encourages artists to break traditional boundaries between art forms and explore new ways of expressing themselves through various artistic means.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts