Kuntavaalejamme ei pidä rakennella eduskunnan puolueittemme ja nykyhallituksen ja opposition välisenä riitelynä, parlamentarsimiamme ylen määrin esitellen. Jos ja kun media siihen syyllistyy se on sen häpeä ja kriisytyvän parlamantarismin vika, ei kuntiemme. Niiden ei kuulu siitä kärsiä.
Kaikki puolueet, joilla on edes hivenen kannatusta ja valtuutettuja, ovat mukana päätöksenteossa ja myös hallituksessa kunnissamme. Mukana on myös hallitusammattilaisia virkamiehiämme näin avustaen. Vaaliväittelyissä mukana ovat yleensä puolueen puheenjohtajat ja keskustelu siirtyy yleispoliittisiin kysymyksiin. Sellaisia ei käsitellä pienissä kunnissamme juuri lainkaan. Ilmiöt ovat arkielämäämme kuuluvia ja tulosten saaminen edellyttää yhteistyökykyä ja halua KAIKKIEN kanssa.
Työnsä osaava poliitikko kunnassa on sosiaalinen henkilö, usein vielä monitaitoinen ja -tietoinen, jolla ei ole koko ajan omaa lehmää ojassa. Tänään pienissä kunnissa on kyettävä lisäksi yhteistyöhön myös ohi kuntarajojen ja oman talousalueen sisällä. Tähän vaaditaan muutakin kuin vain oman edun valvontaa. Oman seutukunnan sisällä kunnat poikkeavat toisistaan nekin. Vielä enemmän tämä erilaisuus näkyy kun siirrymme koko maakunnan kaltaiseen yhteiseen organisaatioon.
Pelkkä kartta ja maantieto ei vielä riitä, on tunnettava myös alueiden kulttuuria, sosiaalisia ja sosiaalisesta pääomasta syntyviä erityisilmiöitä, joita on myös osattava arvostaa. Kun kuntataloudesta siirrytään laajempaan aluetalouteen, mukaan tulevat myös suomalaiselle tyypillisten alueregionaalisten ilmiöitten rinnalle ns. spatiaaliset ja vaikeammin kartalle siirrettävät
aluetta tarkoittavat muuttujat. Meillä on kielessämme VAIN yksi alue käsite ja se on pääsääntöisesti regionaalinen, luonteeltaan pragmaattinen, kartalle piirrettävä ja tyyppiesimekkinä kuntien kaavoitus ja siinä kuntien kaavamonopolioikeuskin. Näin nämä tekniset rakenteet ovat usein kunnan taloutta ohjaavia, siinä missä laajempaa aluetalouttammekin seutukaavaliittoineen.
EU:n puitteissa käsite regionaalinen muuttuu pääsääntöisesti kuitenkin spatiaaliseksi alueenamme. Tämä johtaa usein ikäviinkin väärinkäsityksiin ja sellaisiin törmäyksiin, jossa on oltava varovainen. Takavuosina tämä ilmiö oli näkyvä myös oman maamme sisällä koskien vaikkapa Lappia ja saamelaisia. Saamelaisten kieli poikkeaa omastamme. Toki se on onomatopoeettinen, samaan tapaan kuin oma kielemme, mutta samalla sen sosiaaliset ja myös maahan ja sen omistukseen liittyvät käsitteet poikkeavat kuten myös monet luontoa kuvaavat käsitteetkin.
Eroja voisi kuvat eurooppalaisten imperialistien tavalla aikanaan muuttaa valtamerten taa ja alistaa alleen merten takaa löytyneitä satoja suuria korkeakultturejamme, kuten vaikka inkat tai mayakansa jne. Niinpä kun nyt puhumme hybridiyhteiskunnasta ja sen kouristelusta, sen taustalla on ikivanhat kulttuuriset erot sekä etenkin kielelliset symbolirakenteet.
Tätä tapaa toki Suomessakin eri heimojemme välillä. Ne on hyvä tunnistaa ja varoa sellaisia regionaalisia rakenteita, joiden spatiaalinen sisältö on kokonaan toinen kuin mihin kartat ja niiden käsittelyyn perehtyneet kaavoittajat ovat pohdintansa ja osaamisensa siirtäneet. Ilmiö saattaa tuntua vähäiseltä, vähäpätöiseltä saivartelulta, mutta on saanut aikaan
likimain valtaosan suursodistamme sekä niiden julmista teoistamme.
Taustalla on kulttuurien törmäys, jonka syvin sisältö on usein juuri symboleissa, kielessämme ja sen synnyssä, sen historiassa. Tänään kun sekä aluetieteet että aikatieteet ovat menneet ”uusiksi” kiitos kehittyvän teknologian (sähköinen on ja off digikielemme), uudet verkosto- ja klusterirakenteet pyritään rakentamaan ymmärtäen näitä poikki- ja monitieteisiä UUSIA ilmiöitämme. Pandemia on omalta osaltaan tätä vauhdittanut mutta monelta osin myös hidastanutkin.
Uusilta kuntiemme luottamushenkilöiltä odotetaan kuitenkin nyt enemmän kuin mihin kuntien valtuutetuilta on aiemmin vaadittu. Tähän on syytä varautua ja huomata myös ne erot, joita sukupolvien välille on syntymässä. Sen sijaan keinotekoisia ja poliittisesti taktisia rajoja ei ole nyt syytä edes median suosia omassa tiedotuksessaan takavuosien tapaan otsikkonsa rakennellen. Perussuomalaiset on uusi suuri myös kuntapuolue ja siten sen mahdollisuudet on myös kyettävä käyttämään kunnissamme optimaalisesti. Kyse ei toki ole ongelmsta ja uhasta vaan uudesta suuresta mahdollisuudestamme, joka voidaan myös pilata ja tärvellä.