Mikä ihmeen kaaosteoria?

Ennen kuin alat haukkua minua ja kertoa kuinka tarpeetonta on hankkia useita tohtorin tutkintoja sekä luonnon- että ihmistieteissä, jopa taidetta mukaan liittäen, ota aikalisä ja avaa taas kerran Wikipedia.

Katso mitä siellä kerrotaan kaaosteoriasta ja onko joku ehkä kirjoittanutkin siitä ja jopa kirjoja kirjoittanut.

On kirjoittanut, hyllymetreittäin löytyy sekä luonnontieteistä että ihmistieteistä, mutta myös niitä yhdistellen. Ne ovat vaikeita asioita. Etenkin rinnakkain ja sisäkkäin niistä kirjoittaen ja tehden myös helposti luettavia ja jopa hauskoja.

Silloinkin kun tuloksena on kaaosta ja maailman talouden romahdus, myrskyjä ja sotiamme. Ihminen kun järjestelmineen ei poikkea mitenkään muusta luonnosta. Paitsi että kyky järjestää kaaos on paljon helpompaa kuin vaikkapa suurta linnuista koostuvaa pilveä häiriten ja saaden siellä aikaan kaaoksen.

Se ei onnistu likimainkaan niin helposti kuin miljoonien ihmisten joukossa puuhastellen ja siellä itselleen sopivan paikan hakien. Muistan että Putin sai koulutusta myös vaikkapa Turussa yhtenään vieraillen pikkuvirkamiehenä ja KGB:n koulutuksen rinnalla.

Uskotaan siis Wikipediaan, kun minuun ette usko kuitenkaan:

Kaaosteoria on matematiikkaa ja fysiikkaa yhdistävä tutkimusala, joka käsittelee tiettyjen ei-lineaaristen dynaamisten järjestelmien käyttäytymistä, jotka ilmenevät kaoottisina ja ovat äärimmäisen herkkiä pienillekin muutoksille alkuolosuhteissa (perhosvaikutus). Esimerkkejä sellaisista järjestelmistä tavataan ilmakehän dynamiikasta, aurinkokunnasta, laattatektoniikassa, pyörteisissä nesteissä, taloudessa, populaation kasvussa ja lääketieteessä.

Puhumattakaan kun yhdistämme näitä ihmistieteitä ja luonnontieteitä toisiinsa ja teemme ilmiöstä poikkeuksellisen kiehtovan. Poikkitieteinen ei ole sama asia kuin monitieteinen.

Monitieteisessä, monien tieteitten yhteisessä, hyvin erilaisen taustan hankkineet tutkijat työskentelevät yhdessä. Poikkitieteinen tohtorin hattu on haettu moneen kertaan ja kaukana toisistaan olevissa tieteissämme yhden ja saman henkilön toimesta. Siinä kaaoksella tarkoitetaan kaikkea muuta kuin arkielämän kaaoksessa ja liikenneruuhkassa.

Kaaosteorian mukaan todellisuus tulee ymmärtää dynaamiseksi, monimuotoiseksi ja ennustamattomaksi. Systeemin kaoottisuudelle on ominaista, että systeemin lopputulosta ei voida ennustaa systeemin alkutilasta. Olennaista kaaoksessa on säännöllisyyden puuttuminen siinä mielessä kuin se ilmenee klassisessa luonnontieteessä: jaksoittaisina liikeratoina ja alkuehdoista riittävällä tarkkuudella ennustettavina lopputuloksina.

Matemaattinen kaaos on täysin deterministinen, ennalta määrätty. Yleisessä kielenkäytössä kaaos ja kaaosteoria sekoitetaan usein täyteen ”kaaokseen” tai ”epäjärjestykseen”, satunnaisuuteen, joka on epälainalaisen järjestelmän tulos.

Matemaattisesti kaoottinen järjestelmä, myös omaan yhteiskuntaamme siirrettynä, voisi olla täysin ennustettavissa, jos alkuarvot ja prosessi tunnettaisiin täysin tarkkaan. Käytännössä alkuarvo- ja laskentatarkkuus rajoittaa ennustushorisonttia ja lyhyessä ajassa järjestelmä tulee täysin ennustamattomaksi. Ellet nyt osaa asiaasi ja huolehdi siitä, että ennusteet eivät ole vääriä, eivät ennusteita lainkaan vaan haettu lopputuloskin.

Kaaosteoriasta tulee monille mieleen kuuluisa juuri edellä kuvattu perhosvaikutus: perhosen siivenisku Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Teksasissa. Taustalla ovat matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenzin tutkimukset. Hän havaitsi, että hyvin pieni muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan, toisenlaiseen lopputulokseen.

Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen kertoo, miten tutkijat päätyivät kaaosteoriaan 1900-luvun alussa. Yksi vaikuttajista oli ranskalainen matemaatikko Henri Poincaré, joka tutki planeettojen kiertoratoja. Puhumme myös fraktaaleista ja mustista joutsenista. Tiede osaa myös draaman kaaren ja popularisoi siinä missä muutkin toimeentulonsa viihteen kautta hankkien.

Joskus rikas mielikuvitus auttaa tieteessäkin, ihmistieteissä hankittu. Luontoa tutkivat ovat pääsääntöisesti totista porukkaa toisin kuin kirjailijoiksi ja filosofeiksi päätyvät ihmistieteilijämme.

Sittemmin on havaittu, että kaaosteorian avulla voidaan selittää ja tutkia monenlaisia ilmiöitä, kuten liikenneruuhkia tai ilmastonmuutosta. Kupiainen itse soveltaa kaaosteoriaa tutkiessaan turbulenssia. Siten voidaan esimerkiksi selvittää, miten pienhiukkaset kulkeutuvat kaupungissa. Liikennekään ei ole pelkkää kaaosta vaan kohtuullisen rationaalisesti järjestetty jopa ihmisen toimesta.

Sotaakin käydään pohtien mitä kautta vaikutukset lamaannuttavat viholliseksi kuvatun yhteiskunnan talouden mahdollisimman ikävällä tavalla mutta ei välttämättä pilaa koko metropolia, saati surmaa ydinasein saastuttaen kohta koko planeetan. Jotain järkeäkin sodassa ja sen kaaoksessa on oltava.

Ihminen on biologinen otus, joka hakee kausaalisuhteita ja kaaosteorioita oli ilmiö sitten mikä tahansa. Pienikin asia vaikuttaa kaikkeen, kuten perhosen siiveniskut kaiken hävittävään myrskyyn.

Virus on viemässä meiltä työpaikat ja aiheuttaa maailmanlopun tunnelmat. Kunnes se vaihdetaan Putiniin. Aina Putin, aiemmin pieni virkamies Pietarissa, muistuttaa ensimmäisen maailmansodan taideopinnoissa hylättyä Hitleriä, mikroskooppisen pientä virusta voittamassa kaaosteorioita rakastavan mediayhteiskunnan hybridien kouristelussa ja kyberiskuissa puoli maailmaa.

Hakaristinkin Hitler haki Aasiasta, pyhistä merkeistä yhden pyhimmistä kuvaten meanderoivia hedelmällisiä jokilaaksoja. Toki sitä käytetään siellä vieläkin.

Tarvitaan vain meitä, sinua ja minua, jolloin maailma mediayhteiskunnassamme on kohta yhtä kaaosta. Perhonen on työnsä tehnyt, siiveniskut ovat osuneet kohdalleen, virus tartuttanut yhden onnettoman jossain Kiinassa ja sen muunnos puolestaan Etelä-Afrikassa.

Ja kohta liki kymmentä miljardia ihmistä viedään kuin pässiä narussa, vauhkona härkälaumana kiinalaisen härän vuonna 2021. Kirjoitin tästä kirjankin asetellen artikkelit klustereiksi (cluster articles). Eivät lukijat sellaista pohdi lukiessaan, vaikeita matemaattisia analyysejämme ihmisen käyttäytymiseen siirrettyinä. Oikeammin perhosen siiven iskuissa riittää, kun yksikin ymmärtää riittävän suuresta joukosta.

Yhdysvalloissa se merkitsi härän hetkiä sijoittajien markkinoilla ja Venäjällä kohta Kiinan tiikerin vuoden tulosta pörssien avautuessa karhun merkeissä. Hurjia voittoja ja osaten globaalin ajan sijoittamisenkin Putinin tapaan karhumarkkinat taitaen Venäjällä. Arvaapa kuka tai ketkä korjaavat voitot?

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts