Nobelit 2023
Syvään kriisiin ajautunut Ruotsi hakemassa Nobeleilleen kohteita.
Pitäisikö olla kiinnostunut? Sokea jakamassa tunnustusta tieteessä ja kirjallisuudessa. – Muistossa autuas – Beatae memoriae
Viisaita vain parran suhteen – Barbae tenus sapientes
Dramatis personae – Näytelmän henkilöt
Alfred Bernhard Nobel oli ruotsalainen kemisti ja insinööri, joka rikastui dynamiittikeksinnöllään. Vuosina 1833–1896 elänyt liikemies määräsi testamentissaan viiden samansuuruisen palkinnon jakamisesta. Talouden palkintoa Nobel ei maininnut testamentissaan, ja tarkalleen ottaen se onkin Ruotsin keskuspankin palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Varsinaiset palkintoseremoniat järjestetään joulukuussa. Autuaita ovat köyhät hengellisessä mielessä – ”Beati pouperes spiritu.” (Jeesus). Autuaita ovat yksisilmäiset sokeiden maassa. – ”Beati monoculi in terra caercorum.”
Lääketieteen Nobelit koronarokotteesta
Lääketieteen Nobelin palkinnon saavat tänä vuonna tutkijat Katalin Kariko ja Drew Weissman koronarokotteen kehittämisestä. Unkarilaissyntyinen Karikó, 68, ja yhdysvaltalainen Weissmann, 64, olivat avainasemassa uudenlaisten mrna-rokotteiden kehittämisessä koronapandemian aikana. Heidän löydöksensä auttoivat ymmärtämään sitä, miten lähetti-RNA toimii immuunijärjestelmässämme, perustelee Karoliinisen instituutin Nobel-toimikunta valintaa. Autuaita ovat omistajat. – ”Beati possidentes.” (Euripides).
Nobel-palkinto myönnetään yleensä vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä siitä, kun alkuperäinen tutkimus on julkaistu, sillä tieteellisten löydösten varmentaminen vie pitkään. Tänä vuonna käytännöstä siten hieman poikettiin. Nobel-viikko käynnistyi maanantaina, kun Karoliinisen instituutin Nobel-toimikunta ilmoitti valintansa lääketieteen palkinnon saajaksi. Palkinnon arvo on tänä vuonna 11 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 950 000 euroa. Nuhteettomalla mielellä. – ”Bono animo.”
Kuten tiedämme, Mrna-rokotteissa ihmiseen pistetään niin sanottua lähetti-rna:ta, joka sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeet. Koronaviruksen piikki on kuin avain, jolla virus tunkeutuu ihmisen soluun. Rokotteessa piikin valmistusohjeet sisältävä rna-pätkä on pakattu pikkuruiseen rasva- eli lipidipalleroon. Rokote keskittyy nostamaan immuunireaktion vain viruksen piikkiproteiinia kohtaan. Yritän olla nyt lyhytsanainen – muutun hämäräksi. – ”Brevis esse laboro, obscurus fio.” (Horatius).
Kun rokote on pistetty, lipidikuori yhdistyy ihmisen solun seinämään ja rna-pätkät pääsevät solun sisään. Sitten solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja osaset päätyvät solun pinnalle esiteltäväksi puolustussoluille. Ihmisen puolustusjärjestelmä huomaa elimistölle vieraat väkäset solun pinnalla ja alkaa muodostaa immuunireaktiota niitä kohtaan. Syntyy vasta-aineita, minkä lisäksi rokote aktivoi puolustussoluja. Jos oikea koronavirus sitten myöhemmin pääsee ihmiseen, puolustusjoukot ovat valmiina estämään sen piikkien toiminnan ja torjumaan taudin. Elämä on lyhyt mutta onnettomuudet pidentävät sitä. – ”Brevis ipsa vita est sed malis fit longior.” (Publius Syrus).
Biokemisti Katalin Karikó uskoi jo 1990-luvulla, että ihmisen solu olisi mahdollista saada tuottamaan mitä tahansa proteiinia lähettämällä sille ohje rna:n muodossa. Hänen ideaansa ei kuitenkaan uskottu, ja Karikón oli vaikeuksia saada tutkimukselleen rahoitusta. Ilmiö on kovin tavallinen ja kohdistuu mihin tahansa löydökseen tai tutkimusrahoituksen hakuun ankarassa kilpailutilanteessa. Työparina Pennsylvanian yliopistossa hänellä oli immunologian tutkija Drew Weissmann. Molemmat tutkijat toimivat yhä Pennsylvanian yliopistossa, minkä lisäksi Karikó työskentelee nykyään myös unkarilaisessa Szegedin yliopistossa professorina. Tämän päivän laboratorio ei ole sama asia kuin Nobelin aikana. Hän halusi mieluummin olla hyvä kuin näyttää siltä. – ”Bonus esse quam videri maluit.” (Sallustius).
Rna:n ongelma on, että se hajoaa elimistössä hyvin nopeasti.
Vuonna 2005 kaksikko julkaisi tutkimuksen, jossa he kuvasivat keinon hidastaa rna:n hajoamista elimistössä ja suojata sitä immuunijärjestelmän torjuntatyöltä. He löysivät syyn siihen, miksi elimistö kohteli mrna-ketjua kuin myrkkyä ja saivat mrna:n vietyä solun sisään ilman, että puolustusreaktio käynnistyi. Alkuun keksintö ei herättänyt paljon huomiota. Koronapandemia kuitenkin osoitti, että se oli läpimurto. Lähetti-rna ponnahti maineeseen juuri koronarokoteissa. Ilman koronaa tuskin meillä olisi nyt tätä lähetti-rna rokotetta ja sen läpimurtoa myöhemmin hoidettaessa mm. syöpää ja ms-taudin kaltaista lääketieteellistä ongelmaa. Ilmiö on tuttu tutkijoille koskien juuri rahoituksen hakua ja mm. medioitten kiinnostusta tutkimustyöhön. Pandemian aikoihin mediahuomio on hetken ko. ohjelmissa, medioitten huomaama, ja niiden rahoituksessakin. Hyvällä tavalla – Hyvällä aikomuksella. – ”Bono modo” – ”Bono consilio”, jopa nuhteettomalla mielellä. – Bono animo.”
Tiistaina palkinto myönnettiin fysiikan alalla. Sen jakavat unkarilaisitävaltalainen Ferenc Krausz sekä ranskalaiset Pierre Agostini ja Anne L’Huillier, jotka ovat tutkineet elektronidynamiikkaa kiinteissä aineissa. Ala on ongelmallinen popularisoitavaksi, jolloin sen luonteesta syntyy medioittamme välittämänä omalaatuinen kuva esimerkkeineen. Nobel ja sen jako onkin lähinnä viihteellinen tapa esitellä syksyllä muutamaa tutkimusalaa ja sen lähettiläitä vielä vuonna 2023. Ruotsin esittely tässä yhteydessä on vielä oudompaa. Tutkimus ja tiede ei ole olympiaurheiluun verrattavaa kilvoittelua, eikä sisällä sellaisia kansallisia tuntoja, kuin mihin urheilijamme joutuvat sopeutumaan omissa lajeissaan. Ei toki alkuunkaan kaikissa. Myös tieteessä ylin onni on se, että saat syödä toisen leipää. – ”Bona summa putes aliena viveri quadra.” (Juvenalis). Huipputiede kun on valtavia rahasummia vaativaa laboratorioineen.
Kenties suurin kansainvälinen huomio (kuvitteellinen) kohdistuu tänäkin vuonna Nobelin rauhanpalkintoon, jonka voittaja paljastetaan perjantaina, viimeisenä varsinaisista Nobeleista. Nobel-komitea on kertonut saaneensa määräaikaan mennessä 305 virallista esitystä rauhan Nobelin voittajaksi. Näistä 212 on henkilöitä ja 93 organisaatioita. Lista on salainen, mutta palkittavien ehdottajat saavat kertoa ehdotuksestaan julkisuuteen. Palkittavia saavat ehdottaa muun muassa valtionjohtajat, parlamentaarikot, tutkijat ja aiemmat Nobel-voittajat ympäri maailman. Uskomaton kisa siis käynnissä. Mahtavatko saada öisin unta, ovatko ylikunnossa? Siis luonnollisesti hyvällä tavalla ja hyvällä aikomuksella. – ”Bono modo” – ”Bono consilio.”
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy tänäkin vuonna vahvasti Nobel-spekulaatioissa. Vedonlyöntiin keskittyvä Gamling Sites -sivusto nostaa vedonlyöjien selväksi ennakkosuosikiksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin, joka oli veikkausten kärjessä myös viime vuonna. Toisaalta on kyseenalaistettu, voidaanko sotaa käyvän maan johtaja palkita rauhanpalkinnolla. Oliko Adolf Hitler ehdokkaana aikanaan? Tai vastapuolella Winston? Elysiumin kentät – ”Campi Elysii.”
Zelenskyiä seuraavat listalla venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi ja valkovenäläinen oppositiojohtaja Svatlana Tsihanouskaja, jotka ovat niin ikään vastustaneet äänekkäästi Venäjän aggressiivista politiikkaa. Venäjän presidentti Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen antanut Kansainvälinen rikostuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on asetettu ehdolle yhdessä, mutta ne eivät lukeudu vedonlyöjien kärkihevosiin. Voittajista lyödään siis vetoakin?? Koiran puhetaidolla – ”Canina eloquentia.” (Claudius).
Muista nimistä vedonlyöjät, rauhan ruhtinaat, suosivat sen sijaan Kiinassa elinikäiseen vankeusrangaistukseen tuomittua uiguuriaktivistia Ilham Tohtia, jo vuosien ajan globaalien koronatoimien puolesta puhunutta Maailman terveysjärjestö WHO:ta ja paavi Franciscusta. Näitä tapoja voi hillitä naurulla. – ”Castigat ridendo mores.” (Jean Santeuil).
Ilmastonmuutoksen vastaisen työn on uumoiltu tulevan palkituksi rauhan Nobelilla jo usean vuoden ajan. Vedonlyöjien kestosuosikki, ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg , hiven jo sammunut tähti, ja hänen ugandalainen kanssa-aktivistinsa VanessaNakaten mainitaan usein vedonlyöjien ennusteissa tänäkin vuonna.Perinteisesti rauhanpalkinnon voittaja on kuitenkin osoittautunut varsin vaikeaksi veikata. Yhtenä potentiaalisena yllättäjänä Gambling Sites nostaa esiin iranilaisamerikkalaisen naisasia-aktivistin Masih Alinejadin. Pääsääntöisesti tuhkalle tulee kunniaa liian myöhään. – ”Cineri gloria sera venit. (Martialis).
Oslon rauhantutkimusinstituutin johtaja Henrik Urdal valitsi suosikeikseen muun muassa naisten oikeuksia Iranissa ja Afganistanissa puolustaneet Narges Mohammadin ja Mahbouda Seraj’n ja Myanmarin YK-lähettilään Kyaw Moe Tunin. Lisäksi ehdolle on nimetty muun muassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Rauhan Nobel luovutetaan voittajalle 10. joulukuuta Oslossa. Viime vuonna tunnustuksen saivat yhdessä valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski, venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial ja ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties. Suomalaiset muistavat hyvin presidentti Martti Ahtisaaren myös nobelistina. Mutta ketkä suomalaiset saivatkaan ja milloin Nobelinsa kemiasta ja kirjallisuudesta? Ovat nyt maineikkaita ja kunnianarvoisia nimiä – tuotemerkkejä. – ”Clarum et venerabile nomen.”
Liian aikaisin lähetetyssä lehdistötiedotteessa kerrotaan, että tämän vuoden kemian Nobel-palkinto myönnetään kolmelle tutkijalle ”kvanttipisteiden löytämisestä ja synteesistä”. Tiedotteen mukaan palkitut ovat Moungi Bawendi, Louis Brus ja Aleksei Ekimov. SVT:n tavoittama tiedeakatemian tiedottaja Eva Nevelius kertoi, ettei päätöstä palkinnon saajista ole kuitenkaan vielä tehty. Ainoa asia, jonka voin sanoa, on, että emme voi kommentoida tapahtunutta, eikä päätöstä ole tehty, Nevelius kertoo SVT:lle. Parempi näin kuin liian myöhässä. Tuhkalle tulee kunnia liian myöhään. – ”Cineri gloria sera venit.” (Martialis).
Kemian Nobel-palkinto kvanttipisteiden tutkijoille – nobelistit paljastuivat vahingossa jo etukäteen
Poikkeuksellisen erheen vuoksi tieto voittajista levisi julkisuuteen jo ennen kuin he itse kuulivat palkinnoistaan. Kemian palkinnot päättävät luonnontieteiden osuuden Nobel-viikosta. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on myöntänyt, ennakkotietojen mukaan, tämän vuoden kemian Nobel-palkinnon kvanttipistetutkimuksen uranuurtajille Moungi Bawendille, Louis Brusille ja Alexei Ekimoville. Ystävien kesken kaikki on yhteistä. – ”Communia inter amicos omnia.” (Terentius).
Kvanttipisteet ovat puolijohdekiteitä, joilla on suuri merkitys nanoteknologiassa, Nobel-komitean sanoin ”nanotieteen siemeniä”. Tiedote voittajakolmikosta pääsi vahingossa julkisuuteen jo aamupäivällä. Erhe on Nobelien 122-vuotisessa historiassa ainutlaatuinen. Virallisesti valinta kerrottiin perinteiden mukaisesti tiedeakatemian tiedotustilaisuudessa alkuiltapäivästä. Voittajat tekevät nykyisin työtään tahoillaan Yhdysvalloissa, mutta Bawendi on syntyisin Ranskasta ja Ekimov tuolloisesta Neuvostoliitosta. Sovulla pienet asiat kasvavat, eripuralla suuretkin hajoavat. – ”Concordia parvae res crescunt, discordia maximae dilabuntur.” (Sallustius).
Mahdottomana pidetty asia on nyt arkea
Bawendin, Brusin ja Ekimovin työn tuloksena syntyneet kvanttipisteet ovat niin pieniä hiukkasia, että niiden ominaisuudet määräytyvät kvantti-ilmiöiden mukaan. Kun hiukkasen halkaisija on vain muutamia nanometrejä, elektoneille liikenevä tila kutistuu, mikä vaikuttaa hiukkasen optisiin ominaisuuksiin. Absorboitu valo säteilee takaisin toisella aallonpituudella. Väri riippuu hiukkasen koosta. Vaikuttaa hieman kuin keskeytetyltä yhdynnältä. – ”Coitus interreptus.” Tiede on sitä. Voiko tuosta syntyä lasta eikä paskaa.
Nämä nanoteknologian pienimmät komponentit (tosi pienet) levittävät nykyisin valoa televisioruuduilta ja led-lampuista ja valaisevat kirurgien työtä heidän leikatessaan potilaastaan kasvainkudosta, Nobel-raati selittää valintansa perusteita. Jo kauan sitten tiedettiin, että nanohiukkasissa voi syntyä koosta riippuvia kvanttivaikutuksia. Se oli kuitenkin vain teoria, jonka syntetisointia käytännössä pidettiin mahdottomana. Kun media kertoo jonkun ilmiön olleen aikanaan mahdoton ja nyt mahdollinen, siinä on mukana sadunkertojan tunnelmointia. Tiede on tylsää puurtamista ja hankkeita, joiden yhteydessä palkituksi tulisi osoittaa satojen, ellei tuhansien ihmisten työ samaan aikaan. Runojen kirjoittajien palkitseminen on mahdollista toistaiseksi ruotsalaisen nerouden tuotteena. Oleellista on, ettei ajatuksista ketään rangaista. – ”Cogitationis poenam nemo patitur.” (Ulpianus).
1980-luvun alussa (reipas tiivistys) Ekimov onnistui luomaan lasiin väriä kuparikloridin nanohiukkasista ja osoittamaan syyksi kvanttiefektin. Brus todisti koosta riippuvat kvanttivaikutukset nesteessä vapaasti kelluvilla hiukkasilla. Bawendin työn ansiosta kvanttipisteiden kemiallisen tuotannossa päästiin lähes täydelliseen laatuun, komitea perustelee kolmikon valintaa. Tulevaisuudessa kvanttipisteiltä ennakoidaan muun muassa yhä pienempiä antureita ja ohuempia aurinkokennoja sekä salattua kvanttiviestintää. Kvanttipisteiden mahdollisuuksien tutkiminen on vasta alussa, Nobel-komitea sanoo. Se mitä jätetään sanomatta, ovat ne välineet ja niiden rahoittajat, jotka mahdollistavat tämän tutkimustyön organisaatioineen. Olisiko se ehkä Suomessa mahdotonta? Kyse kun on välineellisestä tieteestä ja sen ohjelmista ja rahoituksesta, johon Suomella ei ole varaa. Tiede nyt on vähän kuin pyhien yhteys. – ”Communio sanctorum.”
Nobel-viikko jatkuu kirjallisuudella
Kemian Nobel päättää luonnontieteiden osuuden Nobel-viikosta. Se jatkuu vielä kirjallisuuden- ja rauhanpalkinnoilla. Maanantaina julkistetaan lisäksi talouden palkinnon saaja, jota myös kutsutaan nobelistiksi, vaikka palkinto ei perustukaan Alfred Nobelin testamenttiin. Uusia nobelisteja juhlitaan Tukholmassa joulukuussa. He saavat gaalassa mitalinsa, kunniakirjansa ja 11 miljoonan kruunun eli 920 000 euron rahapalkinnon, joka jaetaan kunkin tieteenalan voittajien kesken. Yhä useampi palkinnon saanut on jakanut sen muuhun tarkoitukseen. Ruotsalaiset jatkavat urheiluaan vanhalla Olympia stadionillaan. Maailman vanhin ja ainut maaottelut pidetään siellä Suomea vastaan. Voisiko sitä miettiä jo muutettavaksi pohtien, mitä vuosisataa elämme? Miksi Ruotsissa on levottomuuksia ja ne ovat leviämässä Suomeenkin? Tarvitsevat pian Naton sotilaallista apuakin. Viisaus on nytkin valtion tukipylväs. – ”Columna regni sapientia.” (Kuningatar Kristiina). Nobelien yhteydessä hänen nimi on syytä aina mainita.
Kirjallisuuden Nobel-palkinto Jon Fosselle.
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaksi julistettiin norjalainen Jon Fosse. Kirjallisuuden Nobel-palkinnon sai torstaina Jon Fosse. 64-vuotiasta Fossea pidetään yhtenä merkittävimmistä norjalaisista nykykirjailijoista ja -näytelmäkirjailijoista. Hänet on jo aiemmin palkittu muun muassa Ruotsin akatemian pohjoismaisella palkinnolla ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Fosse on julkaissut kymmeniä teoksia, ja niitä on käännetty yli 40 kielelle. Hänen töistään tunnetuimpia ovat muun muassa Morgon og kveld (2000) ja Det er Ales (2004). Fosse ansaitsee laakeriseppeleen, tammenlehväseppeleen, triumfiseppeleen samalla. – ”Corona laurea” – ”Corona quercea” – ”Corona triumphalis.”
Olen häkeltynyt, ja hieman peloissani, Fosse kommentoi uutistoimisto Reutersille. Fosse on kirjoittanut näytelmiä, romaaneja, esseitä, runokokoelmia ja lastenkirjallisuutta. Hänen teoksiaan on käännetty kustantajan mukaan yli 40 kielelle. Fossen norjalaisen kustantajan Samlagetin mukaan Fossen näytelmiä on sovitettu näyttämölle yli tuhat kertaa eri puolilla maailmaa. Seppeleen oikeudella. – ”Corona iure.”
Häntä ei ole käännetty suomeksi, mutta se ei ole toki este seurata mitä Pohjolassa tapahtuu aina pohjoisinta kalottia myöten. Lapin tutkimuksia julkaisusarjamme käsittivät myös koko kalottialueen ja sen rikkaan kulttuurimme. Yhteistyö Norjaan liittyi myös luonnonvaratutkimukseen ja myöhemmin myös norjalaiseen rikkaaseen kulttuuriin. ”Sustainable development” oli käsite, jota ohjelmaa johdin Suomen ohella myös mm. Norjassa vieraillen. Toki norjalaisia kollegoja tapasi harva se kuukausi maailmalla liikkuessamme kongresseissa ja konferensseissa. Olivat mukana myymässä öljyä. Tiede ja tutkimus vaatii rahoitusta ja laboratoriot ovat kalliita toimiakseen kilpailevalla tavalla vuonna 2023. Nobelin aikoina oli vielä hiven toisin. Nyt sydän kuitenkin puhuu sydämelle. – ”Cor ad cor loquitur.” (John H. Newman).
Teoksia ei suomennettu
Fosse kirjoittaa uusnorjaksi tai nykynorjaksi, joka on Norjan kahdesta virallisesta kielimuodosta vähemmän käytetty. Suomeksi tuoreen nobelistin teoksia ei ole vielä käännetty, mutta hänen näytelmiään on esitetty suomalaisissa teattereissa sekä suomeksi että ruotsiksi. Teatterin tiedotuskeskuksen mukaan esimerkiksi Svenska Teaternissa sai ensi-illan vuonna 2001 näytelmä ”En sommars dag”, Kajaanin kaupunginteatterissa vuonna 2001 näytelmä ”Nimi” ja Turun kaupunginteatterissa 2004 ”Tyttö sohvalla”. Muistan tapahtuman kirjoittaessani juuri tuolloin rinnakkain Turussa toista väitöskirjaani Ekologisesta klusterista ja kotonani Forssassa sekä MTT-LUKEn laboratorioissa innovaatiopolitiikasta, mutta myös klusteritaiteesta ja sen manifestista. Vastakkaisilla vastakkaisia parannettakoon. – ”Contraria contrariis curentur.”
Ruotsin Akatemia perusteli valintaansa muun muassa sillä, kuinka Fossen innovatiiviset näytelmät ja proosa antavat äänen sanomattomalle. Akatemian mukaan Fossen näytelmiä esitetään laajalti eri puolilla maailmaa ja lisäksi hän on saanut yhä enemmän tunnustusta proosastaan. Fossen esikoisromaani Raudtsvart ilmestyi 1983. Näytelmäkirjailijana hänen läpimurtonsa oli Pariisissa 1999 esitetty näytelmä ”Nokon kjem til å komme.” Romaanien ja näytelmien lisäksi Fosse on kirjoittanut muun muassa runoja, lastenkirjoja ja esseitä. Niissä sydän puhuu sydämelle. – ”Cor ad cor loquitur.”
Hiljaisuus usein sanottua tärkeämpää
Fosse kirjoittaa minimalistisesti luottaen yksinkertaiseen kieleen, joka jakaa sanomansa rytmin, melodian ja hiljaisuuden kautta. Hänen henkilönsä eivät puhu paljon. Se mitä nämä sanovat, on usein toistuvaa, jossa on pieniä mutta tärkeitä muutoksia toistosta toiseen. Kirjojani ei lueta juonen takia, Fosse sanoi Financial Timesille vuonna 2018. En kirjoita hahmoista sanan perinteisessä merkityksessä. Kirjoitan ihmisyydestä, Fosse sanoi medioille ja Le Mondelle vuonna 2003.
Kirjailijan mukaan hiljaisuus, se mitä ei sanota, on tärkeämpää kuin mitä on sanottu.
Fossea on usein verrattu irlantilaiseen kirjailijaan Samuel Beckettiin, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1969. Hänet ja minimalismin me tunnemme paremmin. Usko minua, hyvin on elänyt se, joka on ollut hyvin huomaamaton. – ”Crede mihi, bene qui latuit bene vixi. (Ovidus).
Samuel Beckett syntyi varakkaaseen protestanttiseen perheeseen Dublinin esikaupunkialueella. Koulun oppilaisiin oli kuulunut mm. Oscar Wilde. Beckett opiskeli mm. englannin ohella ranskaa ja italiaa ja työskenteli Pariisissa englannin kielen opettajana. Pariisissa hän tutustui mm. James Joycen, josta tuli Beckettin pitkäaikainen ystävä. Olen lukenut toki Wilden teoksia ja runoja jo varhain, jotain lausunutkin. Hän kuoli samana vuonna 1989 vaimonsa kanssa ja haudattiin Pariisiin samaan hautaan. Minimalistina tunnettu kirjailija oli epäilemättä lähellä nyt palkittua norjalaista minimalistia. Kolmatta vaihtoehtoa kun ei ole. – ”Tertium non datur.” (Aristoteles).
Kun lukee toisen elämäntarinan ymmärtää kyllä toistakin ja ruotsalaisten tapaa hakea nobelistinsa. Itse muutin vuonna 1989 Oulun ja Pohjanmaan sekä Karjalan kautta Hämeeseen, mutta toki tunnistaen maantieteilijänä sekä Samuel Becketin että nyt palkitun Fossen kirjoitustavan minimalistisen hengen. Kirjoitin vuosi takaperin kirjallisuuden Nobelin palkinnonsaajista ja enemmänkin ruotsalaisten tavasta valita palkittavansa, tarkastellen samalla myös kielialueitamme. Suomi ei näihin palkittaviin kuulu. Valtaosa globaaleista kansoistamme kielialueineen ei ole palkintoa saanut. Se painottuu muutamaan kielialueeseen ja näkyvin suhteessa väkilukuun on Pohjola ja tietysti Ruotsi. Ruotsalaisilla on ollut poikkeuksellisia ongelmia tunnustaa ylipäätään suomi kielenä. Yhden palkinnon suuntautuminen kielellemme oli seurausta sodasta. Minä uskon, että rakkauden jumala keksi ihmisten kiduttamisen. – ”Credo ego amorem primum apud homines carnificinam commentum.” (Plautus).
Palkinnon saajia on nyt 120. Palkintojen keskittyminen on pelkkää häpeää. – ”Timet pudorem.”
Nobelin kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1901. Palkintoja on tämän vuoden jälkeen jaettu 116 ja palkinnonsaajia on ollut, Fosse mukaan lukien 120. Palkintoa ei ole jaettu seitsemänä vuonna eli 1914, 1918, 1935, 1940, 1941, 1942 ja 1943.
Palkinto on jaettu kahden henkilön kesken neljä kertaa. Vuonna 1904 sen saivat Frédéric Mistral ja José Echegaray, vuonna 1917 Karl Gjellerup ja Henrik Pontoppidan, vuonna 1966 Shmuel Agnon ja Nelly Sachs ja vuonna 1974 Eyvind Johnson ja Harry Martinson. Tähän mennessä 17 naista on saanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Heistä ensimmäisenä palkittiin vuonna 1909 ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf. Viime vuonna Nobelin kirjallisuuspalkinnon sai ranskalainen kirjailija Annie Ernaux. Kerran vuodessa tai vuosikymmenessä sietää hullutella. – ”Tolerabile est semel in anno insanire.” (Augustinus).
Runsas vuosisata sitten meitä oli jo miljardi mutta nyt liki kymmenkertainen määrä. Nobelin ajoista keksiä ruuti on keksitty jotain muutakin eikä kirjallisuus, saati tiede tutkimuksineen, laboratorioineen, ole se sama kuin nyt teollisissa megaluokan laitoksissamme. ”Elätkö vielä huomenna? Tänäänkin, Postumus, on jo myöhäistä. – ”Cras vives? Hodie iam vivere, Postume, serum est.” (Martialis).
Kun yhtään maailman sadasta kärkiyliopistosta ei löydy Suomesta, eikä kovin montaa Pohjolasta ylipäätään, olisiko syytä hakea palkinnon saajat sieltä, missä ovat megaluokan mahdollisuudet ko. tieteiden ammattimaiseen hoitamiseenkin. Kyseessähän on miljardiluokan ohjelmat ja niiden toteutus. Ei hiukkaskiihdyttimiä joka mökin nurkkaan pystytetä. Ei siellä koeputkia piilossa poksautella odottaen salassa, jahka löytyisi uutta elämää?? Jostakin syystä pelkuri kutsuu itseään varovaiseksi, ahne säästäväiseksi. – ”Timidus cautum se vocat, sordidus parcum.”
Kirjotin tästä enemmän edellisen Nobel kierroksen aikoihin. Vieläkö ne jatkavat? Eikö riitä maaottelu, maailman ainut, Tukholman stadionilla? Kuinka suuri prosentti oman aikamme ”kirjoista” on sähköisiä, valmiiksi luettuja ja valtaosa meistä ei enää omista kirjahyllyjä. Kirja on upea asia, mutta niin on robotiikkakin ja algoritmit. Sekavasti kirjoitettu on sekavasti ajateltukin. Ei sen ihmeellisempää. Kenen maa, sen uskonto. – ”Cuius regio, eius religio.”
Nobelin rauhanpalkinnon saa tänä vuonna iranilainen ihmisoikeusaktivisti Narges Mohammadi. Mohammadi palkittiin ”työstään naisten sortoa vastaan Iranissa sekä pyrkimyksistään edistää kaikkien ihmisoikeuksia ja vapautta” kertoo mediamme. 51-vuotias Mohammadi on tällä hetkellä vangittuna Iranissa suorittamassa 12 vuoden tuomiota. Palkinnon julkistuksen yhteydessä Norjan Nobel-komitea vetosi Iranin hallintoon, jotta se vapauttaisi Mohammadin. Mahtaako Iranin hallinto pelätä häpeää? – ”Timet purorem.”
”Jos iranilaisviranomaiset tekevät oikean päätöksen, he vapauttavat hänet. Näin hän voi olla vastaanottamassa tätä kunniaa ensisijaisen toiveemme mukaisesti paikan päällä”, komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen sanoi. Tällainen on ”Maailman teatteri vuosimallia 2023” – ”Theatrum mundi.”
Varsinainen palkintoseremonia järjestetään joulukuussa. Iranin hallinto on pidättänyt Mohammadin yhteensä 13 kertaa, tuominnut hänet viisi kertaa ja antanut hänelle 31 vuoden vankeusrangaistuksen ja 154 raipaniskua, kerrottiin palkinnon myöntämisen yhteydessä. Palkintopuheessa nostettiin esiin iranilaisen Mahsa Aminin kuolema. Amini kuoli vuosi sitten poliisin pidätettyä hänet Iranissa, koska hän ei noudattanut sääntöjä huivin käytöstä. Aminin kuolemaa seurasivat laajat protestit. Kypsyyskoe. – ”Testimonium maturitatis.”
”Tämän vuoden rauhanpalkinto antaa tunnustusta myös niille sadoilletuhansille ihmisille, jotka ovat viimeisimmän vuoden aikana osoittaneet mieltään teokraattisen hallinnon naisiin kohdistuvaa syrjintää ja sortoa vastaan”, Norjan Nobel-komitea totesi julkistuksen yhteydessä. Aiemmin tänä vuonna Mohammadi oli yksi kolmesta iranilaisnaisesta, joille YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco myönsi vuoden 2023 Maailman lehdistövapaus -palkinnon. Entäpä jos kaikki tämä on vain pelkkää häpeää, häpeän pelkoa? – ”Timet purorem.” Vergiliukselle pelko antoi siivet. ”Timor addidit alas.”
Mohammadin aviomies Taghi Ramahi kertoi uutistoimisto Reutersille, että palkinto rohkaisee Mohammadin taistelua. ”Tämä Nobel-palkinto rohkaisee Nargesin taistelua ihmisoikeuksien puolesta, mutta mikä vielä tärkeämpää, tämä on itse asiassa palkinto naiselle, elämälle ja vapaudelle”, Ramahi sanoi viitaten iranilaisten mielenosoittajien iskulauseeseen. Ota ja lue, ota ja lue, kehottaa Augustinus. ”Tolle, lege, tolle, lege!”
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) totesi heti tuoreeltaan perjantaina, että palkinnon myöntäminen Mohammadille korostaa iranilaisten naisten rohkeutta ja päättäväisyyttä. ”Heitä on häiritty sen vuoksi, mitä he tekevät tai eivät laita päälleen. Heitä vastaan kohdistetaan yhä tiukempia oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia toimia. Tämä todella korostaa iranilaisnaisten rohkeutta ja päättäväisyyttä ja sitä, kuinka he ovat inspiraatio maailmalle”, toimiston tiedottaja Elizabeth Throssell sanoi Reutersin mukaan. Älä viivyttele, neuvoo Lucanus, viivyttely on aina vahingoksi sille, joka on valmis. – ”Tolle moras! Semper nocuit differre paratis.”
Veikkailut voittajasta kävivät julkistamisen alla tavanomaiseen tapaan kiivaina. Spekuloinneissa väläyteltiin muun muassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin nimeä. Esimerkiksi brittiläinen vedonlyöntifirma Nicer Odds piti häntä ennakkosuosikkina. Nobel-komitea kuitenkin reagoi Venäjän ja Valko-Venäjän ihmisyyttä halveksivaan toimintaan jo viime vuonna, jolloin rauhanpalkinto myönnettiin valkovenäläiselle ihmisoikeusaktivistille Ales Bjaljatskille, ukrainalaiselle Center for Civil Liberties -ihmisoikeusjärjestölle ja venäläiselle Memorial-ihmisoikeusjärjestölle. Oikeuden kädessä ei Juvenaliksen mielestä pitäisi olla miekkaa. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. – ”Tractanda putabat inermi justicia.”
Myös vuoden 2021 rauhanpalkinto oli tahallinen näpäytys Venäjän hallinnolle, koska palkintoperusteena oli taistelu sananvapauden puolesta ja toinen palkituista oli venäläinen päätoimittaja Dmitri Muratov. Yksi muista ennakkosuosikeista oli ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg. Edellisen kerran rauhanpalkinnon perusteena on ollut ilmastonmuutoksen vastainen taistelu vuonna 2007, jolloin palkinnon jakoivat yhdysvaltalaispoliitikko Al Gore ja ilmastonmuutospaneeli IPCC. Jokaista vetää hänen oma halunsa. – ”Trahit sua quemque voluptas.” – Kaikin voimin ja taivaan mitalla. – ”Totis viribus” – ”Toto caelo.”
Ketkä sitten ovat jääneet palkitsematta ja ilman Nobelia? Valtava määrä tiedemiehiä, rauhanrakentajia, upeita kirjailijoita. Mahatma Gandhi, Thomas Edison, Leo tolstoi, Dmitri Mendelejev, Marcel Proust, Virginia Woolf, Sigmund Freud, Oswold Avery, Steven Hawking jne. jne. valtava määrä joko nimiä, jotka jokainen meistä tuntee ja nimiä, jotka ovat muuttaneet kokonaan elämämme myös Suomessa, mutta joita emme saa ikinä tuntea. Toki suomalaisina olisimme nähneet nobelisteina vaikkapa Urho Kekkosen, Marja-Liisa Vartian, Paavo Haavikon, Olli Lounasmaan, Leena Peltonen-Palotien, Robert Tigerstedtin, Mika Waltarin, Juho-Kusti Paasikiven ja paljon muita nyt nimeltä mainitsemattomia Helsingin Sanomien kuukausiliitettä lukien. ”Detur pulchriori.” – Annettakoon kauneimmalle.
Sen sijaan Nobelinsa saivat mm. Albert Einstein, Marie Curie pariinkin otteeseen. Wilhelm Röntgen, Melson Mandela, Martin Luther King Jr., Äiti Teresa, Ernest Hemingway, Barack Obama, Alexander Fleming, Bob Dylan tai vaikkapa Dalai Lama. Tätä hyvin tuntemiemme nimien listaa voisi jatkaa loputtomiin. Leo Tolstoi oli sen sijaan liian uskonnollinen pasifisti ja tätä kautta samalla liian radikaali kantamaan nobelistin arvoa. Sillä arvoksihan se on laskettu. ”Detur diginor” – Annettakoon sopivimmalle.
Tavaksemme palkita aikalaisiamme ja näiden arvoja, valiten henkilöitä kantamaan näitä arvoja. Poissa ovat näkyvimmät runsaan vuosisadan aikana eläneet ja elämäämme vaikuttaneet nimet. Yhtäällä omat vanhempamme ja toisaalla hyvin etäiset mutta omaan kulttuurimme ja sen puitteisiin vaikuttaneet nimet. Toki myös etäisemmät mutta nyt ulkopuolelle noiden valittujen joukosta jäävät menneen ajan tai tämän päivän vaikuttajat. Jostakin syytä ne on kyetty niminä ja henkilöinä kiertämään. Nobel ja sen arvot ovat lopulta hyvin kapean maailmankuvan kautta syntyvää kulttuuria ja sen pohdintaa ihmiskunnan lähihistorian suuressa kuvassamme. Oma syntymämme on kuitenkin lottoarvontaa oleellisesti parempi tulos, sekä ohittaa mennen tullen kaikki mahdolliset lajimme hupsutukset palkita toisiamme tai jättää palkitsematta.
Ilmiö kun on lajispesifinen ja kertoo meistä Homo Sapiens lajina enemmän kuin mitä ehkä olisi suotavaa. Narsismista ja sen ilmenemismuodoista olen kirjoittanut jo aikaisemmin. Mediayhteiskunnan ilmiöistä ehkä kiintoisin on juuri tieteen osuus sen synnyssä. Sama pätee sotiin ja niiden tuhovoimaan. Väkilukuumme ja ilmastomuutokseen. Median kritiikki antaa korpeille anteeksi mutta kiusaa kyyhkysiä. – ”Dat veniam corvis, vexa censura columbas. (Juvenalis). Tulee miellyttämään kymmenenkin kertaa toistettuna. – ”Decies repetita placebit.” (Horatius). Näkemänsä; kuulemansa; haistamansa. – ”De visu; de auditu; de olfactu.”
Eniten omissa tutkimuksissani ja artikkeleissa olen lainannut taloustieteen vajaata sataa nobelistia. Nopean silmäilyn avulla arvioisin lainanneeni kirjoituksissani noin viittäkymmentä taloustieteen nobelistiamme. Valtaosin he ovat läntisen koulukunnan eli Yhdysvaltain kansalaisia. Toki samalla myös maailmankansalaisia hiven samaan tapaan kuin vaikkapaoma nobelistimme Bengt Holmström. Arvaamatta etukäteen. – ”De improviso”
Talous on luonnontieteitten tapaan kovin vähän kulttuuriin sidottu ilmiö, ja alan tutkijat edustavat siten myös hyvin laaja-alaista ja perustutkimuksella luonteenomaista maailmankuvaakin. Näin myös heidän lainaamisensa voi tapahtua myös sellaisessa yhteydessä, joka ei ole tiukasta perinteisen taloustieteen kentältä haettavaa. Tämä koskee myös Bengt Holmströmin ajattelun lainaamista muuallakin kuin perinteisen taloustieteen yhteydessä. Epäilemättä näin olen joskus tehnytkin. Sananmukaisesti. – ”De verbo.”
Valtaosa kun alan tiedemiehistä on samalla merkittäviä ajattelijoita ja heidän käyttämänsä löydökset voidaan soveltaa ja käyttää myös poikkitieteisen tutkimuksen sisällä hyödyntäen. Itse olen tehnyt näin usein yli 5000 artikkelini kohdalla yllättävänkin useissa yhteyksissä. Taloustieteilijät edustavat hyvin erilaisia koulukuntia ja ajattelu on samalla muuhunkin sovellettavaa kuin tiukasti taloustieteeseen tai taloustieteen löydökset soveltuvat muuhunkin kuin tiukasti ”talouteen”. Lisäksi palkinnon saajat voivat edustaa mutakin tieteen alaa kuin taloutta. Vaikkapa sosiologiaa, psykologiaa tai talousmaantiedettäkin ja valtio-oppia. Jumalan armosta. – ”Dei gratia”. Ei vain Nobelin ja hänen työnsä jatkajien.
Maailman vanhin keskuspankki, Sveriges Riksbank, päätti juhlistaakseen 300-vuotista historiaansa vuonna 1969 perustaa taloustieteen palkinnon. Tämän vuoksi se lahjoitti Nobelin säätiölle suuren rahasumman, jonka tuotoista palkinnot oli maksettava. Kehuvat usein itseään ja se on rumaa. – ”Deforme etiam est de se ipsum praedicare. ” (Cicero). On rumaa kehua itseään.
Helmikuussa 1995 palkinnon jakoperusteita muutettiin kattamaan yhteiskuntatieteet laajemmin kuin pelkästään taloustieteen osalta. Näin ollen taloustieteen Nobel-palkinnon voi nykyään saada myös erityisen ansiokkaasta tutkimuksesta esimerkiksi valtio-opin, psykologian tai sosiologian alalla. Myös palkinnon saajan päättävän komitean kokoonpanoa muutettiin siten, että siinä on nykyään oltava kaksi ei-ekonomistia, kun taas aiemmin palkinnon saajan oli päättänyt viiden ekonomistin ryhmä. Ennen jakoperusteiden muutosta vuonna 1994 palkinnon julkistus viivästyi puolitoista tuntia ilmoitetusta kiistelyyn siitä, voiko peliteorian soveltamisesta saada taloustieteen palkinnon. Tässä on mukana jo vapisevaa hulluuttakin. – ”Delirium tremens.”
Taloustieteen Nobel-palkintoon liittyy joitain ristiriitaisuuksia. Yleisimmin keskustelua herättävät kysymykset ovat:
1. Voiko palkintoa kutsua Nobel-palkinnoksi, vaikka sitä ei ole luotu Alfred Nobelin testamentilla?
2. Onko palkinto jaettu riittävän tasaisesti eri tutkimussuunnille?
3. Voidaanko yhteiskuntatieteellistä tutkimusta arvioida yhtä objektiivisesti kuin fysiikan, kemian ja lääketieteen tutkimusta?
4. Onko mahdollista, että vaikutusvaltaisimmat taloustieteilijät saivat palkintonsa 70- ja 80-luvuilla, ja myöhemmät palkinnonsaajat ovat olleet heikkotasoisempia?
Yksi taloustieteen Nobel-palkinnon kärkkäimmistä kriitikoista on Peter Nobel, joka on sukua Alfred Nobelille (Alfred Nobelin vanhimman veljen Ludwig Nobelin tyttärentyttärenpojanpoika). Jumalan armosta – ”Dei gratia.”
Kuka sitten sai talouden Nobelin vuonna 2023? Oliko hän viimeinkin nainen ja edustiko hän millaista painotusta tässä kirjavaksi mainitussa useamman tieteenalan peittävässä palkitsemisessa? Maailman vanhin keskuspankki ja sen oman aikamme edustajat eivät pettäneet ainakaan omia odotuksiani. He palkitsivat ensin naisen ja tämän jälkeen vielä nuoren sekä uraansa rakentavan asiaosaajan. Kun omista lukijoistani melkoinen osa tulee Yhdysvalloista, valinta ei ole tutun yliopiston kasvattina yllätys. ”De visu; De auditu”; De olfactu.” Näkemänsä, kuulemansa, haistamansa. Tämän löydät kirjani kannestakin (2023).”Dum Spiro, Spero.”
Talouden ”Nobel-palkinto” palkkaerojen tutkija Claudia Goldinille
Talouden Nobel-palkinnon saa tänä vuonna amerikkalainen ekonomisti Claudia Goldin. Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian Nobel-komitea kertoi palkinnon saajasta maanantaina. Harvardin professori Goldin on vasta kolmas nainen, joka palkitaan talouden Nobelilla. Annettakoon sopivimmalle. Annettakoon kauneimmalle. _ ”Detur diginior.” – ”Detur pulchriori.”
Claudia Goldin tunnetaan laajasta tutkimustyöstään, joka koskee palkkaeroja ja naisten osallisuutta työmarkkinoilla. Toki hän on tutkinut muutakin, mutta tästä hänet tunnetaan. Vain kaksi naista on tätä ennen saanut kunnian vastaanottaa talouden Nobelin. He olivat Elinor Ostrom vuonna 2009 ja Esther Duflo muutaman vuoden myöhemmin. Kyse on palkinnosta, joka poikkeaa muista antaen mahdollisuuden poikkitieteiselle tutkimuksellekin. Goldinin tutkimuksia voidaan siten pitää myös mitä suuremmassa määrin yhteiskuntatieteisinä ja sosiologisina, mutta löytyy sieltä tutkimuksia, joiden taustalla on sosiaalimaatiedettä tai kulttuurimaantiedettä sekä talousmaantieteelle tyypillisiä tutkimustehtäviäkin. Hän on hyvin monipuolinen tiedenainen koulukuntineen. Palkkaerot kun syntyvä kovin monenlaisista tekijöistä, jolloin oman aikamme algoritmit (robotiikka) ovat osa tällaista tutkimusmetodiikkaa haettaessa. Naiset ja sukupuoli osana tätä ilmiötä on hyvin laaja ja monen tieteenalan yhteinen tutkittava. ”Deus ex machina.” – Jumala koneesta.
Palkinto on, kuten hyvin muistamme, viralliselta nimeltään Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi. Usein muistutetaan, ettei taloustieteen Nobel ole varsinaisesti Nobel-palkinto, koska Alfred Nobel ei itse sitä perustanut. Hän olisi tuskin ollut erityisen kiinnostunut niistä polttavista aiheista, joista nyt naiset tutkimuksiaan tekevät. Tuskin hän kuitenkaan tämän takia haudassaan pyörähtelee. ”Desinit in piscem mulier formosa superno.” Kauniin naisen patsaalla on kalan pyrstö.
Useimmiten amerikkalaisille
Vuosina 1969–2023 talouden Nobel-palkintoja on annettu kaikkiaan 55 kertaa yhteensä 93 taloustieteilijälle. Vain 26 kertaa palkinto on päätynyt yhdelle taloustieteilijälle. Kotimaan otsikoihin palkinto ylsi laajemmin vuonna 2016, kun suomalainen ekonomisti Bengt Holmström sai taloustieteen Nobelin yhdessä professori Oliver Hartin kanssa. Heidät palkittiin ansioista sopimusteorian kehittäjinä. Tunnetuimmista ekonomisteista esimerkiksi Milton Friedman, Paul Samuelson, John Hicks, Kenneth Arrow, Friedrich von Hayek, James Tobin, Robert Solow, Joseph Stiglitz, Paul Krugman ja Edmund Phepls ovat talouden nobelistien joukossa.
Toki tuota listaa voisi jatkaa pidemmäksikin, ja muistuttaa myös niistä kiistoista, joita alan tutkimus tuo tiedeyhteisön sisälle. Tutkimukset kun liikkuvat alueella, joka on monella tapaa virikkeitä antava sekä samalla kiistelty. Se on myös poliittinen, eikä vähiten talouspoliittinen. Ja kun puhutaan talouspolitiikasta, puhutaan myös alueista, aluepolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, geopolitiikasta, tämän päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta (HS 09.10. 2023), kuinka Meta ja Google imuroivat median mainoseurot. Kuinka Google ja Meta voivat käyttää reuna-alueita (lue Suomi) koelaboratorioinaan. ”Dictum de dicto.” – Kerrotusta kertominen.
Mahdottoman hyvä aihe sellisille väitöskirjoille, jotka tätä aihetta käsittelevät ja varmasti poikkitieteisenä kysymyksenä samalla. Se voi olla hyvinkin tulevan nobelistin tärkein tutkimusalue. Suomalainen mediamaisema kun uhkaa yhä heikentyä mm. MTV:n syvien tappioiden takia ja irtisanomisten myötä. Toki sama pätee koko mediakenttäämme ja etenkin maakunnallisina medioinamme. Edessä on synkkiä päiviä. – ”Dies ater.”
Perinteisen tiedonvälityksen entinen ansaintamalli on vähintäänkin rikki. Samalla riippumattoman median tulevaisuus voi olla entistä enemmän uhattuna tekoälyn kehityksen edetessä. Lehti olettaa kohdennettujen valeuutisten määrän ja laadun kasvua, kun algoritmit osaavat paremmin analysoida sitä, kenen poliittisen mielipiteen voi kääntää ja millä keinoin tuota vaikuttamista tulee tehdä. Siitä vain tutkimaan ja kohti tulevaa Nobelia myös suomalaisena tiedeyhteisömme jäsenenä. Olemme taitavia kirjoittamaan juuri viimeisestä taitelusta. – ”Dimicatio ultima.”
Nuorin ja vanhin palkittu
Globaalia köyhyyttä tutkiva Esther Duflo oli vain 46-vuotias saadessaan palkinnon: hän on palkituista nuorin. Vanhin palkittu Leonid Hurwicz oli täyttänyt 90 vuotta, kun hän sai Nobelin vuonna 2007. Viime vuonna talouden Nobelin saivat Yhdysvaltain keskuspankin Fedin entinen pääjohtaja, ekonomisti Ben Bernanke sekä amerikkalaiset ekonomistit Douglas Diamond ja Philip Dybvig. Viime vuoden Nobel-kolmikko sai tunnustuksen pankkien toimintaa ja finanssikriisejä käsitelleen tutkimustyön ansiosta. Taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistolle on useimmiten mennyt amerikkalaisille ekonomisteille. Sitä voi pitää jo julmana välttämättömyytenä. – ”Dira necessitas.”
Se ei ole yllätys, kun kyseessä on valtio, jonka yliopistot ovat ottaneet kärkisijat maailman johtavien yliopistojen listoiltamme jo kohta vuosikymmenien ajan. Se että heitä on ollut kouluttamassa sekä työskennellen tiedepuistotoiminnan myös hallinnossa (Science parks – AURP, IASP) on antanut mahdollisuuden seurata etenkin juuri amerikkalaisen tiedeyhteisön tapaa toimia ja menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Tämä kilpailu on varmasti ankarinta kisaa, oli vertailuna mikä tahansa muu mm. urheilulajeina Telluksen pinnalla. Silloin on muistettava myös käytetyt resurssit ja niiden teknologiakin. Tähän suomalaistenkin on syytä sopeutua ja sopeuttaa oma innovaatiopolitiikkansa sekä sen vaatimukset. Se on varmin tapa menestyä kansainvälisessä kilpailussa, oli aihe sitten mikä tahansa. Se on oppimisen tie.” Dicendi via.”, ” Dat, dicat, dedicat.” Antaa, luovuttaa, omistaa., ”Dum spiro, spero.” – Niin kauan kuin hengitän, toivon.