29.11.2022
Elämme nyt aikaa, jonka paradigmainen kuvaus liittyy läheisesti suomalaiseen poikkitieteiseen, monitieteiseen tai tieteiden väliseen tutkimukseen ja sen saavutuksiin. Eräs kiinnostavimmista alan saavutuksista on Suomen Akatemian rahoittaman ja Kirsti Salmi-Niklanderin johtamassa ”Pirstaleiset visiot” -hankkeessa.
Monitieteisen hankkeen tutkimuskohteena olivat suomalaisen yhteiskunnan murroksien synnyttämät esityskulttuurin muodot ja suulliskirjalliset käytännöt 1900-luvun alussa, ja hankkeen tutkijat syventyivät poliittiseen agitaatioon, huhujen leviämiseen, saarnakulttuurin muutokseen, työväenteatteriin ja siirtolaiskulttuuriin. Kohteena on kiehtova persoonallisuus ja myös kirjailija, maailman Matti ja moneen ilmiöön eri mantereilla vaikuttaneen Matti Kurikan persoonassa. Lainaan kirjan alkusanoja:
”Idea Matti Kurikkaa käsittelevän kirjan kirjoittamisesta virisi hankkeen organisoiman seminaarin aikana Liverpoolissa vuonna 2015, kun Everyman-teatterin kuppilassa istunut tutkijaryhmä havaitsi Kurikan nimen nousevan esiin lähes kaikkien tutkimuksissa. Poliittisesti kantaaottavista produktioistaan tunnettu Everyman-teatteri oli idean syntypaikaksi mitä osuvin, sillä Matti Kurikka itsekin nousi 1880-luvulla julkisuuteen yhteiskunnallisesti radikaaleilla näytelmillään.
Akatemiahankkeen jäsenten ohella kirjantekoon liittyi Mikko Pollari, joka oli tutkimustyössään jo käsitellyt Kurikkaa monelta kantilta. Mikko ja työryhmän jäsen Anna Rajavuori ehtivät myös väitellä tämän kirjan työstämisen aikana sen teemoihin läheisesti liittyvistä aiheista.
Kurikka-kirjan kypsyttely on vienyt vuosia, mutta samalla lopputulos on jalostunut. Kypsyttelyvaiheen aikana esimerkiksi esoterian historia on noussut Suomessa monien tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi, ja kirjoittajat ovat kirjassa päässeet hyödyntämään tämän kiinnostuksen tuloksena syntyneiden uusien julkaisujen tuloksia. Myös siirtolaisuushistorian saralla tehty uusin tutkimus antoi virikkeitä teoksen syntymiseen.”
Idean Kurikan käyttöön ei ollut pelkkä sattuma. Matti Kurikka oli henkilönä poikkeuksellinen ja näin kirjoittajat kuvaavat häntä työnsä esipuheessa:
” Matti Kurikan, yli sata vuotta sitten kuolleen toimittajan, kirjailijan ja työväenaktivistin, nostaminen kokonaisen kirjan aiheeksi voi tuntua hämmentävältä. Eihän hän milloinkaan saavuttanut kirjoillaan suursuosiota eikä poliitikkonakaan yltänyt edes kansanedustajaksi. Myös Kurikan ihanneyhteisöhankkeet ovat leimautuneet epäonnistuneiksi…Tämä teos kuitenkin osoittaa, miten toiminnaltaan laaja-alainen, tavattoman näkyvä ja vaikuttava hahmo Kurikka aikanaan oli – jopa kolmella eri mantereella. Lannistumaton onkin Kurikan persoonan ja monialaisen yritteliäisyyden kuvaamiseksi mitä osuvin laatusana.”
Puuttumatta itse kirjan sisältöön ja Matti Kurikan värikkääseen elämään, jatkan kerrontaa neljän kirjan sarjastani, josta viimeisimmän ”Social media paradigm” kohdalla palataan myös ehkä luetuimpaan kirjaani ”Social media economy and strategy” syntyynkin. Ikävä kyllä kirjan suomenkieliset tiivistelmät eivät vastaa sen englanninkielistä sisältöä. Poikkitieteisellä tarkoitetaan silläkin kokonaan muuta kuin monitieteisellä tai tieteiden välisellä.
Poikkitieteinen henkilö väittelee itsekin vähintään nyt luonnontieteissä ja ihmistieteissä erikseen eikä turvaudu siten koko ajan kollegoiden kanssa tapahtuvaan satunnaiseen kohtaamiseen ja vuosien työhön. Näin poikkitieteinen etenee nopeammin, joskin ei ole niin viihdyttävää kuin monitieteisesti sosiaalisia kontakteja hakien ja verkostoissa viihtyen.
Ongelma liittyy lähinnä käsitteisiin, kieleen, matemaattiseen symboliikkaan ja tekoälyyn, algoritmeihin. Suomi kielenä ei vielä tuolloin taipunut sellaiseen tekstiin, jota paradigmaisesti muuttunut ja kaiken aikaa vaihtuva alan julkaisutoiminta olisi edellyttänyt. Varmaan sama ongelma oli aikanaan niin Matti Kurikalla kuin hänen tulkitsijoillaankin.
Kokonaan uusi idea tai innovaatio, mutta kokonaan vieraassa ympäristössä, on ongelmana monelle tuttu. Kun vatupassia käytetään vasarana, sen käyttö on ymmärretty väärin. Samoin GIS käyttöön tarkoitetut tieteen palvelijat laitteineen eivät oikein sovi kuvien kopiointiin. Ne tahtovat olla siihen tarkoitukseen aivan liian kalliita.
Kurikka vaikutti useammalla mantereella ja hänen tapansa toimia oli liian kaukana poikkitieteisestä, saati monikulttuurisesta ja tieteiden välisestä onnistumisesta. Se on havaittavissa myös hänen kirjallisessa tuotannossaan. Lainaan kirjani ”Sosiaalisen median paradigma” suomenkielisen painoksen johdanto-osaa sen esitteestä vuodelta 2010:
”Uuden sosiaalisen median myötä organisaatiot, yhteisöt, instituutiot, poliittinen vallankäyttö, tiedostus ja demokratia alkoivat muuttua. Syynä tähän olivat uudet symbolit, käsitteet ja käsitejärjestelmät. Tuhannet kulttuurit kommunikoivat reaaliaikaisesti ja vuorovaikutteisesti satojen miljoonien ihmisten toimesta. Heistä vain harvalla oli läntinen tiedeusko maailmankuvanaan. Albert Einstein malleineen ja niitä sosiaalisen median sivuille siirrellen olisi ollut outo tapaus ja ymmärretty väärin.
Tämä kaikki samaan verkostoon siirrettynä vaikutti miljardien arkielämään ja syntyi uusi paradigmainen paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen tiedettä, taidetta, kulttuuria ja taloutta samaan aikaan ravistellut prosessi. Tämä uuden paradigman vaihe on nimetty sekä ihmis- että luonnontieteissä väitelleen professori Matti Luostarisen sosiaalista mediaa analysoivassa sarjan neljännessä kirjassa “Sosiaalisen median paradigmaksi” (Social Media Paradigm).
Professori Matti Luostarisen kirjoittaman ja kuvittaman kirjasarjan neljäs osa kuvaa uuden yhteiskunnan syntyä, sen maailmankuvat muuttavaa uutta paradigmaista vaihetta tiedemiehen analyyttisesti ja itse prosessissa mukana eläen.
Teos on suoraa jatkoa jo julkaistulle jättitrilogialle, jossa on käsitelty aiemmin ekologista klusteria, uuden sosiaalisen median suhdetta vanhaan yhteiskuntaan ja sen organisaatioihin, korporaatioihin, sekä lopulta kokonaan uuden mediayhteiskunnan syntymistä, paradigman valmistelua.”
Syntyivät uudet käsitteet, joista sosiaalinen media, yhteisömedia, kansalaismedia ja symboli-innovaatiot olivat sysäämässä uuden mediayhteiskunnan sosiaalisen median paradigmaan. Se oli paljon enemmän kuin aiemmin kokemamme yksittäiset teoriat ja niiden aikaansaamat muutokset vaikkapa evoluutio- tai suhteellisuusteoriana.
Uusi sosiaalisen median paradigma muutti koko maailmamme hetkessä. Sen selittäminen vanhan maailman malleilla vei korporatiiviset valtiot vaikeuksiin ja ensimmäisenä Euroopan Unionin. Se mitä myöhemmin tapahtui Venäjällä, Ukrainan sodassa ja sen eskaloitumisessa rinnan pandemian kanssa, ovat vain pieniä murusia koko muutoksen globaalissa ja samaan aikaan lokaalisesti koetuissa muutoksissamme sekä niihin sopeutumisessamme.
Avainsanat: paradigma, sosiaalinen media, yhteisömedia, kansalaismedia, blogi, Facebook, Wikipedia, Google, innovaatio, klusteri, verkosto, digikieli, klusteritaide, uusyhteisöllisyys, verkostotalous, klusteritalous, korporaatio.
Keywords: paradigm, social media, blog, Facebook, Wikipedia, Google, innovation, media, cluster art, network economy, cluster economy, corporation
384 pages, Hardcover
First published November 23, 2010
Ps.Tätä kirjoittaessani 28.11. 2022 seuraan samalla suorana lähetystä jalkapallon MM-kisojen tähän saakka ehkä värikkäimmästä pelistä Ghanan ja Etelä-Korean välillä. Se on päivän yksi neljästä seuraamastani pelistä ja päättyi Ghanan 3–2- voittoon.
Samalla sain postia, joka kertoi Suomen pääministeriltä tulleesta lähetyksestä. Se tuli kirjallisena ja oli haettava postista. Se on nykyisin harvinaista. Sen täytyy liittyä kirjaan, joka on postitettu hänen virkaosoitteeseensa runsas kuukausi aiemmin. Postia ei ole avattu. Ehkä osoite on väärä? Ehkä pääministerillä on liian vähän ja liian kiireisiä avustajia? Ehkä mennyt kesä oli liiankin kiireinen? Kirjahan käsitteli etenkin noita kesäisiä kuukausiamme. Euroopan hullua vuotta 2022.
Kirjan ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022” syntyaika liittyi kesään, joka oli pääministerillemme erityisen vaikea. Hänestä mediat viestittävät myös muualla kuin Suomessa ja se on poikkeuksellista, kun kyseessä on pieni pohjoinen maa ja nainen pääministerinämme. Minulla aiheen paisutteluun ei ollut mitään aihetta. Ihmisten tapa viettää kesäänsä ei ole aiheena erityisen kiintoisa niiden aiheiden rinnalla, jossa käsiteltiin samaan aikaan sotaa Euroopassa ja nyt mielenosoituksia Kiinassa.
Kaikki muutos ei ole paradigmaista, reaaliaikaista ja koskee myös tapaamme hakea jäsenyyttä Natoon tai odottaa ohjusten lentävän rajojemme yli käyttäen siihen aikaa muutamia kuukausia, ehkä vuosia. Eskaloituminen tapahtui viikinkiaikana nopeasti ja yllättäen eikä siihen varauduttu vuosikausia. Liioittelemmeko kiireitämme ja muutokset kohdistuvat kokonaan muualle kuin byrokraattiseen tapaan hoitaa perinteisiä, hitaita poliittisia liikkeitämme, niiden toimintaa perinteisen printtimedian keinoin kuvatenkin? Mitä uutta siinä mahtaisi olla?
Yllätys ei ole yllätys, jos sen torjuntaan voi käyttää aikaa useita vuosia. Sellainen ohjus on pikemminkin nahjus ja elämä on vieläkin hitaampaa byrokratiaa kuin 1800-luvun Suomessa eläen. Sen sijaan levottomuudet Kiinassa vaikuttavat nopeasti myös omaan talouteemme ja sen hoitoon. Epäilemättä tuhannen miljoonan kohtalot ovat vaikeammin medioittemme hallittavissa kuin viiden miljoonan kohdalla. Stereotypioista tahtoo tulla liian kankeita ja niiden uskottavuus uutisena ei oikein onnistu edes asiantuntijoiksi esittäytyvien yhteisenä nyökyttelynämme. Oikea mittakaava löytyy, kun media kuvaa yhden henkilön terveyttä, Putinin tapaa istua ja liikutella varpaitaan ja sormiaan. Sairauden merkkejä etsien ja lähestyvää kuolemaa ennakoiden.
Samaan aikaan kohdallani kokoustaminen globaalina jatkui, eikä häirinnyt juurikaan kykyämme seurata samaan aikaan useampia tapahtumia ja niiden suoria lähetyksiämme tähän tarkoitukseen työhuoneen kunnostaen. Sähköinen viestintä ja kokoustaminen sekä yhteisöllinen toiminta siirtyi runsaan vuosikymmenen aikana ymmärtäen myös vuorokauden ajat ja niiden vaihtumisenkin. Koko ajan ei ollut tarvis valvoa. Jalkapalloilijatkin menivät välillä lepäämään.
Ajatus siirtyä ”eläkkeelle” oli edellisen vuosisadan tuotetta ja sellaisena omituinen. Miten siirryt eläkkeelle verkostosta, jonka olet jopa itse rakentanutkin ja muita tuhatmäärin kouluttanut tähän 2020-luvun elämäntapaamme ja sen tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiinkin paradigmaisena muutoksenamme? Se on toteutunut, josta aiemmin ennakoimme ja hyvä niin. Poliittinen toiminta ja byrokratia tulee perässä, jos nyt on tullakseen. Ehkäpä sitä ei tuossa muodossaan enää edes tarvita ja se on museoitu. Pääministerin osoite on sekin turha. Hän on pysyvästi matkoilla, matkalla jonnekin.
Kiinalaisten tapa osoittaa mieltään pandemian hoidossa maan suurimmassa metropolissa on tapahtumana muuta kuin vastaava marssi Mannerheimintiellä Helsingissä. Sen soi siirtää sieltä liikennettä häiritsemästä tai korjaustöitä lumitöineen vaikeuttamasta jonnekin paremmin sopivaan paikkaankin. Se ei ole uutinen maailmalla. Mittakaavaerot ovat yhden suhde tuhanteen. Se on liian suuri Suomessa ymmärrettäväksi. Siinä on jotain samaa ongelmaa kuin universumin koossa ja sen suhteessa aikaan. Ihmisen kehnoimpaan keksintöömme.
Sama pätee toki pääministeriin ja hänen lomiinsakin, tapaan vanheta ennen vaalejamme. Pääministerit ovat vaihtuneet Suomessa jopa tiuhempaan kuin hallituksemme menneen vuosikymmenen aikana. Sen sijaan Kurikka-kirjan kypsyttely ja sen vaatima rahoitus on kiireinen ja meitä kaikkia koskettava tiedepoliittinen tapahtuma, monitieteinen rahoitettava ja vaatii pääministerinkin huomion. Eikö vain? Matti Kurikka vaati 1800-luvulta huomiomme. Monitieteistä osaamista ja sen rahoittamista suurella joukolla siihen ryhtyen ja vuosia sitä työstäenkin.
Taustalla Brasilia jatkaa Sveitsin voittonsa jälkeen kohti jatkopelejä. Puen päältäni keltaisen paitani ja suosikkini vuosien varrelta tuo mieleeni matkat myös suoraan Istanbulista sinne kutsuttuna ja juhlapuhujana Brasilian valtion täyttäessä tasavuosiaan. Maahan kun levisi agropolisten invaasio ja AURP:n ja IASP:n levittäessä kirjaani ”Agropolis Strategy” ympäri maailmaa, eikä vähiten Etelä-Amerikassa, mutta toki myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Aasiassa ja Afrikassa. Pidin luentoni vuosia täyttävälle Brasilian kansalle, kiersin maata ja sen uusia agropoliksia siunaten, kuten Paavi olisi tehnyt vastaavassa tehtävässä ja valtuuksin.
Palasin Suomeen lukemaan Forssan Lehteä ja kirjoituksia käsitteestä ”Helvetin tulirotko”. Sen voi Googlata ja varmistaa mitä sillä forssalaiset hakivat. Nykyinen presidenttimme oli työskennellyt täällä aiemmin nimismiehen apulaisena. Matka presidentiksi Hämeestä tai torpan pojasta Savossa, Pielavedeltä ja Urho Kekkosen taidoilla, oli tuon ajan elämää. Nyt on jo toisin. Muutos on paradigmainen.