Suomen koulutusjärjestelmä kaipaa päivitystä.

Parlatorium – Par oneri – Passim / Keskustelutila – Yhtäläisellä taakalla – Hajallaan

07.11. 2023

Professori, Pohjanmaalta syntyisin oleva Rantakari, löydettiin hukkuneena Genesee-joesta. Häntä oli kaivattu luennoilleen jo jonkin aikaa. Toki katoaminen huomattiin samana päivänä, kun hän ei ilmestynyt odotetulle luennolleen. Hän ei ollut kuka tahansa turisti. Jos hänelle olisi esitetty Nobelin palkintoa, en olisi ollut lainkaan yllättynyt. ”Primus inter pares” – ”Ensimmäinen vertaistensa joukossa.”

Rantakari katosi Rochesterissa 20. lokakuuta. Katoaminen huomattiin, kun hän ei ilmaantunut seuraavana päivänä luennoimaan koululle. Poliisin tutkimien videotodisteiden mukaan Rantakarin arveltiin pudonneen jalankulkusillalta veteen varhain lauantaina 21. lokakuuta. ”Pro tempore.” – ”Olosuhteiden mukaan.”

Kymmenen päivää myöhemmin ruumiin jäänteet löydettiin Rochesterin kaupungin läpi virtaavasta Genesee-joesta. Rantakari opetti Rochesterin yliopistossa taloustiedettä ja johtamista. Hän oli myös vieraileva apulaisprofessori kuuluisassa Massachusetts Institute of Technology -yliopistossa (MIT). Tämä yliopisto ei kutsu ketä tahansa luennoitsijoikseen. Jos omat yliopistomme eivät sijoitu sadan parhaan joukkoon, hyvä kun tuhannen, MIT kilpailee kärkipaikasta. ”Pro viribus” – Voimien mukaan.

Rantakari perheineen asui noin 500 kilometriä Rochesterista Bostonin kaupungissa. Ilkka-Pohjalaisen mukaan Rantakari on alun perin kotoisin Peräseinäjoelta. Hän lähti opiskelemaan vuonna 2001 Bostoniin. Suomalainen tiedeyhteisö tunnistaa toki kenestä on kysymys, mutta uutisen ilmestyminen on kuin salaa tuotuna iltalehtien muiden uutisten joukkoon. Miten se on mahdollista? ”Pulvis et umbra sumus. (Horatius). – Me olemme tomua ja varjoa.

Koska meillä ei arvosteta tiedettä, ei maailmalla kärkiyliopistojen professorejakaan. Sen sijaan pitäjänmestaruus maastohiihdossa tai lätkää pelaten saa aikaan kohun, joka on uutistemme ykkösaihe, jos joku kärkipelaaja on loukannut polvensa. Valtiollisia hautajaisia vaaditaan vaikkapa juopottelustaan tunnetuksi tulleelle mäkikotkalle, vankilavuosiensa jälkeenkin. Viihteekseen lauluja rustaava taiteilija tai löylynlyömä, lukionsa kesken jättänyt koomikko on hänkin tanssimassa tähtien kanssa ja poliitikkona presidenttiehdokkaiden kärkikaartia. Tanssii hänkin tähtien kanssa. Prosit!

Lueskelen Turun ylioston ulkoasultaan vaatimatonta, tohtoreilleen ja opettajilleen lähettämää vuoden 2023 toista kausijulkaisuaan. Saman päivänä sain luettavakseni maantieteilijöitten kovalla työllä kokoonpannun kolmannen kausijulkaisun Terran.  Olkoon se onneksi.  Eivät ulkoasultaan kilpaile joulunalus postin kanssa alkuunkaan. Jopa Forssan kaupungin tiedotuslehti on monin verroin komeampi. Viikkolehtinä Suomen Kuvalehti ja Apu ovat aivan eri maailmasta, siinä missä sadat mainoslehtiset. Näkee sokea Reettakin, mitä tämä kansakunta arvostaa. ”Punctum vegetationis.” – Kasvun paikka.

Oma, järjestyksessään kuudes kirja tälle vuodelle, saapui sekin Saksasta kannettuna kotiin ja sen komeat kuvat on asemoitu tekoälyn avulla ja poikani avustaessa sekä tyttäreni taittaessa kirjani, nyt muutaman viikon myöhemmin, kuin mitä kirjan esseet oli julkaistu sähköisinä joko yksittäin tai koottuina maailmalle. Luotamme toisiimme. Sananmukaisesti. Ahkeruudesta ja työstä, vuosikymmeniä jatkuneesta. – ”Pro sudio et labore.” – ”Pro verbo.”

Puhun kohtuullisen lukuisia kieliä, mutta en toki enää ryhdy kirjojeni ja artikkeleiden kääntäjäksi vuosiin, kiitos modernin aikamme tekoälyn ja robotiikan. Sama pätee kuviin ja kuvataiteeseen. Ne hoitavat tekstistä sopivan taiteilijan samalla hakien, algoritmien antamat apurini. Se on tätä aikaa ja pulinat pois. Toki valinnat suorittaa tehtävään koulittu poikani. Luotan häneen. Takana on jo vuosikymmeninen koulutus. Useampi tutkintokin. ”Prudens futuri” – Tulevaisuutta aavistanut.”

Ajatus palata takaisin luennoimaan Rantakarin tapaan Yhdysvaltoihin ei ole käynyt vuosikymmeniin mielessäni. Liian rauhatonta on elämä Yhdysvalloissa ja riski joutua osaksi väkivaltaa on liian suuri. Sama pätee myös valtaosaa globaalia maailmaa aiemmin kiertäneenä ja onnella hengissä selvinneenäkin. Kolmesta hotellipalosta, yhdestä geotermisestä liki koko kaupungin tuhonneesta maanjäristyksestä Turkissa, sekä kahdesta ryöstöstä Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa sekä lento-onnettomuudesta Sao Paulon kentän läheisyydessä. Oma lippuni oli ehditty ryöstää edellisenä iltana Rion pääkadulla kulkien ja ilman henkivartioitani. Kaikki tämä isänmaan vapauden puolesta. – ”Pro libertate patriae.”

En suosittele professorin virkaa ja matkustamista maailmaa kiertäen nyt, kun on mahdollista luennoida myös sähköisesti ja asua Suomessa piilotellen omassa puutarhassa sekä kesällä uskaltautuen kotiseudulle Savoon joskus sienestämän, ehkä jopa ravustamaankin, sekä kesäisin kalamatkoille Loimijoen tuntumaan. Viikonloppuisin ei ole enää viisasta liikkua ikääntyneenä kovin tuntemattomilla seuduilla Suomessakaan syntyneenä ja täällä yllättävän vanhaksi eläneenäkin. Liikkuen ihan vain sielun terveyttä ylläpitäen. – ”Pro salute ainmae.”

Meitä on sentään nyt liki kymmenen miljardia, ja syntyessäni hyvä kun puolet tästä. Isäni syntyessä ja hänen vanhempiensa aikoihin vain kymmenesosa, jos sitäkään. Kuningas Kustaa Adolfin aikaan ihmisiä sai Suomessa etsiä ja maailmaltakin heitä löysi vain aseiden kanssa hakien. Kuningas oli siinä oppaana ja toi heitä nähtäväksi myös kotisidulleni Iisalmeen, Koljonvirralle Sven Dufvan ihmeteltäväksi turisteinamme. Heitteli heitä vihapäissään kapealta kävelysillalta jorpakkoon. Myöhemmin siitä tehtiin jopa elokuvakin. Muodon vuoksi, uskon puolesta ja voimien mukaan. – ”Pro forma” – ”Pro fide” – ”Pro viribus.”

Oma sukuni maksoi veronsa vielä 1800-luvun puolella luostarilaitoksen lampuoitena ja liikkui purjekunnan viikinkimallisilla veneillä tarvittaessa aina Krimille saakka sotimaan. Maantieteilijöitten julkaisun Terran monipaikkaiset asukkaat tai muistisairaat, lähiötutkimuksen monialaisuus, projektioppineet sekä kestävyystieteen sekä varainhoitoyhteiskunnan kansalaiset eivät tätä aikaa enää muista. Vielä omana aikanani alalle maantieteilijöiksi haettiin hieman monimuotisemman Suomen koulujärjestelmän kasvatteja lukion opettajiksi. Tähän koulujärjestelmään paluuta kaipaa puolestaan turkulaisten tutkimusmatkailija Aurora aina vuodesta 1994 saakka ilmestyneenä.  Nyt eletään jo olosuhteiden mukaan. ”Pro tempore.” Voimien mukaan. – ”Pro viribus.”

Tänään Turun tekoälyosaamista kootaan yhteen ja nämä kohtaamiset muovaavat meitä. Suomen alueella asuneet ihmiset kun eivät ole koskaan olleet yhtenäinen joukko samankaltaisia yksilöitä. Kulttuurimme, kielemme ja perimämme, on Auroraa lukien taustaltaan monimuotoinen sekä jatkuvassa muutoksessa samalla. Ihmiset, ideat ja tavat, sairautemme, liikkuvat alueelta toiselle ja jättävät jälkeensä hukkuneita professoreja myös Yhdysvalloissa piipahtaen. Eletään olosuhteiden mukaan. – ”Pro tempore.”

Rikosoikeus parhaimmillaan suojelee meitä, jopa sananvapautta, ei toki rajoita sitä, kirjoittaa Jasmin Hennonen väitöskirjassaan. Se millaiseen varhaiskasvatukseen ajaudumme, ei kuitenkaan vaikuta pienten lasten sosiaalisiin taitoihin. Kotihoito on siten ihan hyvä vaihtoehto sekin. Olen itse sellaisen hoidon tuote maalla kasvaneena. Lapsia oli maalla paljon ja leikit kehiteltiin yhdessä. Liikunta lisäsi syöpää tuhoavia puolustussolujamme ja teki meistä hyvinkin sosiaalisia kansalaisia. Viljelykasveja istutettiin kontallaan pelloillamme ja saimme aikaan hyödyllisiä myös sieniviljelmiä tietämättämme. Digitaalisia mielenterveyden tukijärjestelmiä ei vielä tuolloin tarvittu. Työtä tehtiin voimien mukaan. – ”Pro viribus.”

Fotosynteesi synnytti kuitenkin palon tutkijan uralle ja vieläpä poikkitieteiseenkin. Auroran tapaan tuo matka jatkui yliopistoja välillä vaihtaen tai tietoja yhdistellen tietokoneitten avulla. Se tehtiin muilta salaa ja näin syntyi poikkitieteinen robotiikka ja sen tuotteet. Niiden tulkintaan tuon ajan professorit olivat menneen talven lumista kärsiviä ja odottivat hybridiyhteiskunnan katoavan algoritmeineen. Ei se kadonnut. Jatkoi vain matkaansa ja hyvä niin. Meidät palkittiin lopulta ahkeruudesta ja työstämme. – ”Pro studio et labore.”

Tuon kehityksen mukaan kulki kielemmekin ja kaupankäynti. Hidas luonnonvalinta ei pysynyt mukana ja niinpä genetiikka oli sekin hoidettava osin salaa ikääntyvien professoreittemme silmiltä. Vain mielenterveysongelmamme vaikuttivat säilyvän, vaikka niistä oli, ja on edelleenkin, niin paljon harmia yhteiskunnalle. Tätä pohtii ja harmittelee myös Päivi Onkamo omassa tutkimuksessaan. Me puhisimmekin ilman Mikael Agricolaa todennäköisesti kahta eri kieltä idässä ja lännessä, päättelee Outi Vesakoski ja on mahdollisesti siinä oikeassa. Emmehän me nytkäänkään oikein ymmärrä toisiamme. Itämurteita oppineet välttelevät läntistä murretta puhuvia. Moni puhuu Hämeessä Karjalan puolesta. – ”Pro Karelia. (Ilmari Kianto).

Koulutus on etsimässä kokonaan uutta suuntaa. Tämä on oman aikamme suurin uutinen suomalaisille. Siitä vain puhutaan hirveän niukalti, jos ollenkaan. Koulutus ei ole suinkaan kriisissä, mutta muutoksessa se on. Toisen polven maahanmuuttajien tulokset eivät toki ole kantasuomalaisten luokkaa ja se nyt on luonnollista. Samalla peruskoulujen ikivanhoja surullisia myyttejä on viimeinkin alettu murtaa. Maksulliset harrastukset ovat jo mukana koulupaikan saamisessakin. Digi antaa mahdollisuuden räätälöintiin. Koulu ei saa eriytyä muusta yhteiskunnastamme ja sen tarpeista. Jo yleinen luottamus vaatii suunnan muutosta. – ”Publica fides.”  Tulevaisuutta aavistava. – ”Prudens futuri.”

Yliopistoon on sinnekin päästävä montaa eri reittiä. Ei se ole mikään pyhäkoulu digiajan tuotteenamme. Koulutuksellista tasa-arvoa on suosittava. Kieli ei sekään saa sulkea ulkopuolelle. Se kuka saa toimia opettajana, ja kuka ei, on tehtävä valintana silloin, kun hakijat ovat siihen kypsiä. Ei hakuvaiheessa kaikkea voi tietää. ”Prudens futuri.” – Tulevaisuutta aavistaa.

Elämä kantaa ja tuo mukanaan kokonaan uusia vaihtoehtoja ja oppimistilanteitakin. Tutkimusperusteiset soveltuvuuskokeet ovat kaikkien käytössä ja robotiikka. Harva hakee nykyistä eriytyneempää peruskoulua, jos kukaan. Vahvuutena on oltava arvostettu ja haluttu opettajuus. Uskon päässeeni sitä hyvin lähelle. – ”Proxime accessit.”

Rakastin opettajan työtäni ja nykyisin se jatkuu algoritmien avulla ja opiskelijoitteni joukko on kokonaan jotain muuta kuin edellisen vuosituhannen puolella eläen. Enkä minä oppilaitani valitse. He valitsevat minut.  ”Publica fides.” – Yleinen luottamus.

Lopuksi vielä robotiikan ja ChatGPT:n lyhyet, mutta aina yhtä selkeät vastaukset kooten yhteen tekoälyosaamisemme avainkäsitteet: ”Punctum vegetationis.” – Kasvun paikka.   

Koulutus, kasvatus, tutkimus ja robotiikka

ChatGPT

Koulutus, kasvatus, tutkimus ja robotiikka ovat kaikki tärkeitä ja monimutkaisia aiheita, joilla on monia yhteyksiä toisiinsa. Tässä on lyhyt yleiskatsaus jokaiseen näistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista:

1. Koulutus: Koulutus on prosessi, jossa yksilöt hankkivat tietoa, taitoja ja arvoja. Se voi tapahtua monissa eri muodoissa, kuten peruskoulussa, toisella asteella, korkeakouluissa tai elinikäisen oppimisen kautta. Koulutusjärjestelmät ja oppimismenetelmät voivat vaihdella maittain ja alueittain.
2. Kasvatus: Kasvatus liittyy yksilön sosiaaliseen, moraaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. Se ei rajoitu vain muodolliseen koulutukseen, vaan se koskee myös perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan roolia yksilön kehityksessä. Kasvatus pyrkii edistämään eettisesti ja sosiaalisesti vastuullista käyttäytymistä.
3. Tutkimus: Tutkimus on järjestelmällinen prosessi, jossa hankitaan uutta tietoa, ymmärrystä tai taitoja. Se voi kattaa laajan kirjon aloja, kuten tieteen, tekniikan, taiteen ja humanistiset tieteet. Tutkimus tuottaa tietoa ja innovaatioita, jotka voivat edistää yhteiskunnan kehitystä.
4. Robotiikka: Robotiikka on teknologia, joka liittyy autonomisten tai puoliautonomisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun, valmistukseen ja ohjelmointiin. Robotit voivat suorittaa monenlaisia tehtäviä, aina teollisuusautomaatiosta terveydenhuoltoon ja tutkimukseen. Ne voivat olla avainasemassa monilla aloilla, kuten teollisuudessa, avaruustutkimuksessa ja terveydenhuollossa.

Näiden aiheiden keskinäiset suhteet ovat moninaiset. Koulutus voi valmistaa yksilöitä ja ammattilaisia käsittelemään robotiikkaan liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Samalla robotiikka voi olla hyödyllinen opetusväline, esimerkiksi STEM-opetuksessa (tiede, tekniikka, insinööritaito ja matematiikka). Tutkimus puolestaan voi auttaa kehittämään uusia robotiikkaan liittyviä teknologioita ja sovelluksia. Kasvatus puolestaan vaikuttaa siihen, miten yksilöt ja yhteisöt suhtautuvat teknologiseen kehitykseen ja robotiikkaan sekä miten he hyödyntävät näitä resursseja vastuullisesti ja eettisesti.

Luovuus, innovaatiot ja algoritmit

ChatGPT

Luovuus, innovaatiot ja algoritmit ovat keskeisiä käsitteitä, jotka liittyvät moniin eri aloihin, kuten teknologiaan, liike-elämään, taiteeseen ja tieteeseen. Tässä on tarkempi katsaus kuhunkin käsitteeseen ja niiden keskinäisiin suhteisiin:

1. Luovuus: Luovuus viittaa kykyyn tuottaa uusia ideoita, ajatuksia, konsepteja ja ratkaisuja. Se liittyy usein mielikuvitukseen, innovatiivisuuteen ja epätavanomaiseen ajatteluun. Luovuus voi ilmetä monilla eri tavoilla, kuten taiteen luomisena, ongelmanratkaisuna, tuotesuunnitteluna tai liiketoiminnan kehittämisenä.
2. Innovaatiot: Innovaatiot ovat uusia tai parannettuja ideoita, tuotteita, palveluita tai prosesseja, jotka tuovat lisäarvoa ja edistyvät. Ne voivat olla seurausta luovasta ajattelusta ja tutkimuksesta. Innovaatiot voivat mullistaa markkinat, lisätä tehokkuutta ja parantaa elämänlaatua.
3. Algoritmit: Algoritmit ovat matemaattisia ja laskennallisia ohjeita, jotka ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Ne voivat olla yksinkertaisia tai monimutkaisia ja käytetään tietokoneohjelmien ja järjestelmien toiminnan perustana. Algoritmit voivat olla keskeisiä innovaatioissa, erityisesti tietotekniikan ja tekoälyn alalla.

Keskinäiset suhteet:

• Luovuus ja innovaatiot: Luovuus on usein lähtökohta innovaatioille. Uusien ja luovien ideoiden syntymisen kautta voidaan luoda innovatiivisia tuotteita, palveluita ja prosesseja, jotka vastaavat tarpeita tai ratkaisevat ongelmia.
• Luovuus ja algoritmit: Algoritmit voivat olla työkaluja, jotka auttavat luovia ammattilaisia ja taiteilijoita toteuttamaan ideoitaan. Esimerkiksi kuvan- ja äänenkäsittelyohjelmissa käytetään algoritmeja taiteellisten efektien luomiseen.
• Innovaatiot ja algoritmit: Algoritmit ovat olennainen osa monia innovaatioita, erityisesti tietotekniikan ja tekoälyn alalla. Esimerkiksi koneoppiminen perustuu algoritmeihin, jotka mahdollistavat järjestelmien oppimisen ja itsenäisen päätöksenteon.

Kaikki nämä käsitteet voivat vuorovaikuttaa ja edistää toinen toisiaan. Luovuus voi johtaa innovaatioihin, ja innovaatiot voivat hyödyntää algoritmeja tehokkuuden ja toiminnan parantamiseksi. Algoritmit voivat puolestaan olla välineitä luovuuden toteuttamiseen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen.

Monimuotoinen koulutus ja tekoäly, algoritmit ja robotiikka

ChatGPT

Monimuotoinen koulutus, tekoäly, algoritmit ja robotiikka ovat kaikki osa modernin koulutusjärjestelmän muutosta ja teknologistumista. Tässä on tarkempi katsaus kuhunkin aiheeseen ja niiden keskinäisiin suhteisiin:

1. Monimuotoinen koulutus: Monimuotoinen koulutus viittaa koulutusmuotoihin, jotka menevät perinteisten luokkahuoneiden ulkopuolelle. Se voi sisältää etäopetusta, verkko-oppimista, itsenäistä opiskelua, käytännön kokemuksia ja muita koulutusmahdollisuuksia, jotka tarjoavat oppijoille joustavuutta ja mahdollisuuden opiskella omassa tahdissaan.
2. Tekoäly: Tekoäly (AI) on tietotekniikan ala, joka keskittyy luomaan järjestelmiä ja ohjelmistoja, jotka voivat suorittaa tehtäviä, jotka vaativat älykkyyttä ja päätöksentekokykyä. Tekoäly voi auttaa koulutusalalla monin tavoin, mukaan lukien oppimisanalytiikka, yksilölliset opetusohjelmat ja automatisoitu arviointi.
3. Algoritmit: Algoritmit ovat ohjeita, jotka ohjaavat tietokoneiden toimintaa ja päätöksentekoa. Koulutuksessa algoritmit voivat auttaa oppilaiden oppimista ja opettajien työtä monin tavoin, esimerkiksi tarjoamalla räätälöityjä oppimispolkuja, tunnistamalla oppimisvaikeuksia ja ennustamalla oppimisen tuloksia.
4. Robotiikka: Robotiikka viittaa koneisiin, jotka voivat suorittaa fyysisiä tehtäviä autonomisesti tai ohjattuna. Koulutuksessa robotiikka voi olla hyödyllinen opetusväline, erityisesti STEM-opetuksessa, jossa se voi opettaa oppilaille tieteen, tekniikan, insinööritaidon ja matematiikan perusperiaatteita.

Keskinäiset suhteet:

• Monimuotoinen koulutus ja tekoäly: Tekoäly voi tehostaa monimuotoista koulutusta tarjoamalla opiskelijoille personoituja oppimispolkuja ja tarjoamalla tukea ja palautetta opiskelijoille, jotka opiskelevat etänä tai itsenäisesti.
• Algoritmit ja robotiikka: Robotiikkaan liittyvät algoritmit ohjaavat robotteja suorittamaan tehtäviä, ja näitä samoja algoritmeja voidaan käyttää koulutussovelluksissa opettamaan oppilaille perusohjelmointitaitoja ja laskennallista ajattelua.

Näiden tekniikoiden yhdistäminen koulutukseen voi tarjota opiskelijoille parempia oppimismahdollisuuksia ja auttaa opettajia tehokkaammin seuraamaan oppimisen edistymistä. Kuitenkin on myös tärkeää huolehtia, että näitä teknologioita käytetään vastuullisesti ja eettisesti koulutuksessa ja että ne eivät lisää eriarvoisuutta oppijoiden keskuudessa.

Pro captu lectoris habent sua fata libelli. – Lukijan ymmärryksestä riippuu kirjojen kohtalo. Principis est virtus maxima nosse suos. –  Tuntea oma väkensä on johtajan suurin voima. Primum non nocere. (Hippokrates). – Ennen kaikkea vältä vahingoittamasta potilasta.