Mennyttä aikaa muistellen II
Suuren murroksen vuosikymmen
11.06.2023
Lainaan nyt itseäni vuodelta 2019 ja 2009 sekä tältä päivältä. Siis hetki ennen pandemian puhkeamista ja hallitusta, jota johtivat naiset ministereinä alkaen pääministeristämme. Hänestä, pääministeristämme, tuli myöhemmin kansainvälinen kuuluisuus ja tätä julkisuutta ruokki sota Euroopassa, Ukrainassa. Nova stella – Uusi tähti.
Tänään tuo hallitus jatkaa vielä hetken toimitusministeristönä ja maa on saamassa oikeistohallituksen vetureinaan vaalivoittajat Kokoomus ja Perussuomalaiset. Rkp ja Kristilliset tuovat mukanaan omat edustajanpaikkansa ja selvän enemmistön paikkalukuina eduskunnassamme opposition käynnistäessä oman vasemman siiven vastarinnan. Elämme Suomessakin kaksinapaisen politiikan aikaa. Se on alaston totuus – Nuda veridas
Uuteen aikakauteen Suomi tarvitsee uuden suurstrategiankin. Siinä vaalitaan demokratioiden yhtenäisyyttä ja Suomi myös uutta Nato aikaansa EU ajan rinnalla. Presidentti Mauno Koiviston aikanaan lausuma suurstrategian perusta: ”Suomen idea on selviytyminen” ei ole enää käyttökelpoinen. Tästä eteenpäin Suomen idea on selviytymisen sijaan onnistuminen. Alastomin sanoin – Nurdis verbis.
Miten hyvin onnistumme, on muistakin kiinni kuin omasta politiikastamme ja sen toteutuksesta. On tunnistettava suurten toimijoiden välinen dynamiikka. EU:n ja Naton kaltaisissa läntisissä yhteisöissä emme menesty ajautuen ajamaan vain omaa selviytymistämme onnistumisen sijasta. Emme ole enää yksin. Se on ikään kuin uusi testamenttimme – Novum Testamentum.
Nyt keskiössä ovat EU:n ja Naton ohella Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän asema sekä näiden väliset suhteet. Se on ulkokehämme kovin helposti sanottu ja kirjoitettu globaali itsestäänselvyys. Siihen ei liity meille mitään etuja – Nulla bona.
Venäjän osuus on laskussa, on edelleen uhka EU:lle ja sen vakaudelle. Emme voi vaikuttaa Venäjän kehitykseen ja sotaan Ukrainassa. EU:n ja Naton kautta sen sijaan pystymme vaikuttamaan ja koko ajan myös arktiseen mereen ja Itämeren asemaan eikä Kiinaakaan pidä nähdä vain haastajana. Yhdysvaltain osuus on kuitenkin EU:n ohella oman paikkamme kohdalla myös EU:n sisällä sitä ohjaileva. Nato ja sen jäsenyys muutti paikkaamme perinteisestä. Ikään kuin uusi tähti taivaallamme – Nova stella.
Strategisen kilpailun aikana presidentti ja valtioneuvosto sekä muut politiikan välineet on käytettävä yhtenäisesti. Se edellyttää näiden instituutioiden tiiviimpää ja suunnitelmallisempaa yhteistoimintaa perinteisessä valtion johdossa. Vain näin meillä on aiemman ankkurin ohella myös uskottava köli, joka ohjaa valtiolaivaamme. Muutos on vanhaan menoon merkittävä. Olemme monessa asiassa ensimmäinen eikä kenellekään toinen – Nulli secundus.
Kirjoitin vuonne 2019 kirjan nimellä: ”Menetetty vuosikymmen. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen essee- ja blogikokoelma 2010.2919. Hyvät. pahat ja rillumat”. Kirja on julkaistu Saksassa, kuten tuohon aikaan oli toimittava. Elimme vaihetta, jonka tuloksena oli syvä toivottomuus ja talous, jonka korjaamiseen valmistautuva hallitus vaati onnistuakseen poikkeuksellisen pitkän työn kautta syntyvän ohjelman. Edellisen kerran näin kauan on ohjelmaa työstetty samana vuonna kuin synnyin, joskus 1951 Urho Kekkosen kolmannen hallituksen aikoihin. En ota syytä itselleni. Ansiot ottaisivat luonnollisesti jokainen tuohon aikaan syntymäpäiviään viettänyt. En nuku koskaan – Nunquam dormio.
Kirjoitin 60 vuotta myöhemmin ekologisesta klusterista ja innovaatiopolitiikasta sekä hybridiyhteiskunnan kouristelustamme vuonna 2011, puoli vuosikymmentä toisen väitöskirjani jälkeen. Kirja ”Enteet, Utopiat ja Dystopiat” syntyi sekin uuden sosiaalisen median taloutta ja strategiaa avaten (Social media economy and strategy – luetuin kirjani täyttäessäni 60-vuotta).
Kestävän kehityksen indikaattoreista kirjoitin kirjani vuonna 2001 (Sustainable developmen and indicators – Information of ecological, economical, social and regional activity in rural areas) ja maaseudun uusista ihmisistä sekä yrittäjien ja kuluttajien muotokuvasta vuonna 2002. Ekologinen klusteri ja innovaatioprosessit oli jo taustaa toiselle väitöskirjalleni. Siitä oli vain taloudellista menoa ja ajan hukkaa minulle. Raha on saiturien jumala ja ahneiden toivo – Nummus avarorum deus est et spes cupidorum.
Vastaväittäjä olisi keventänyt työtäni ja olisi pitänyt nippuväitöskirjaa aiemmista kirjoistani suotavampana, kuin kokonaan uuden kirjan julkaisemista. Minä taas tein mitä väitöskirjan tarkastajat ja kustos toivoivat ja väitöskirjalta odottivat. Monografia uusine vaiheineen oli vuoden tai kahden työ. Ei se toki hukkaan mennyt, päinvastoin. Suosittelen muillekin nippuväitöskirjojen tekijöille. Samaan aikaan 2005 syntyi näet myös kirja ”Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti”. Ilman Australiaa ja Yhdysvalloista saatua apua sekä verkostoja (AURP, IASP) tämä ei olisi ollut mahdollista. Ei ole tuskaa, jota pitkä aika ei vähentäisi ja pehmentäisi. – Nullus dolor est, quem non longinquitas temporis minuat ac molliat (Cicero).
Samalla syveni algoritmit kohti tekoälyn ja robotiikan käyttöä kuvataiteita sekä luonnon- ja ihmistieteitä yhdistellen osaksi samaa tutkimusohjelmaakin. Nyt se on tärkein osa kenen tahansa osaamistamme, missä tahansa ammatissa edeten. Perusteet on tunnettava, jos näitä välineitä aiotaan myöhemmin käyttää tutkimuksessa ja tieteen edistämisessä, innovaatioprosesseissamme. Niinpä ei niin huonoa kirjaa, etteikö siinä olisi joitakin hyödyllisiä kohtia. – Nullus est liber tam manus, ut non aliqua parte prodesset (Plinius vanhempi).
Heti väitöskirjani jälkeen syntyi kirja ”Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit. – Webympäristö tutkimuksen ja tiedottamisen haasteena” vuonna 2007 ja seuraavana vuonna 2008 monen tuntema ”Arctic Babylon 2011”. Sen jälkeen kirjoja on tullut 2–3 nidosta jokainen vuosi ja myös nyt kuluvana vuonna 2023 jo kaksi kirjaa. Jotain on siis tapahtunut tuossa vaiheessa, jolloin Suomi sai kymmenkunta hallitustamme ja menetimme vuosikymmenen. Suomi täytti sata vuotta ja sai minulta juhlakirjansa ”Finland’s big year 2017-Suomi 100”. En edelleenkään nuku koskaan – Numquam dormito.
Ratkaiseva hetki oli vuosi, jolloin jäin pois MTT:n palvelusta ja saatoin keskittyä muuhunkin kuin tutkimuslaitoksen rahoituksen järjestelyihin ja hallinnollisiin tehtäviin. Näin myös oma tuotantoni tuplaantui, siinä missä lukijoitteni määrä muuttui sähköisten kirjojen ja robotiikan myötä kokonaan uusille kertaluvuillekin. Samalla MTT lakkasi olemasta ja yhdistettiin muihin luonnonvaratutkijoihin laitoksena. Hallinto siirrettiin Jokioisista Helsinkiin (Luke). Eiköhän tämä riitä tästä tarinasta. Nunc hactenus (Cicero).
Kirjani ”Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma” julkaistiin vuonna 2010 sekä edellisenä vuonna uusmediaa ja kansalaismediaa esittelevä laaja tutkimus osana verkosto- ja klusteritalouttamme innovaatiopolitiikassa. Toinen väitöskirjani innovaatiopolitiikasta ja ekologisesta klusterista oli tehty käyden läpi käytännössä kaikkia alan yrittäjämme ja myös kuluttajat sekä tuolloiset kansanedustajammekin. Nyt voitte karkottaa jo huolet viinillä – Nunc vino pellite curas! (Horatius).
Ennen tätä haettiin maaseudun uudet yrittäjät, yrittäjien ja kuluttajien muotokuvatkin ja kirja heistä vuonna 2002. ”Sustainable developmen and indicators” maaseudun yrittäjille valmistui sekin jo vuonna 2001. Samoin luontoyrittäjille osoitettu loppuraportti vuonna 2000. ”European rivers network” sai tuolloin loppuraporttinsa ja laajeni Kiinaan. Samoin Brasilia omansa ”Relator sobre o programa Brasileiro Agropolis”. Opin, kuinka ihmisillä ympäri maailmaa on paljon huolia, turhia huolia. – O curas homnium, o quantum est in rebus inane! (Persius).
Menetimme kokonaisen vuosikymmen ja saman määrän omituisia jo menneen maailman hallituksiammekin. Syntyi kadotettu sukupolvi ja menetetty vuosikymmen. Tutkimuslaitoksen johto eli sekin pönkittäen omaa asemaansa ajassa, joka oli muuttunut ja vaikeutti tutkijoittensa työtä. Joka oletti olevansa kaikkialla, ei lopulta ollut missään – Nusquam est, qui unique est (Seneca).
Päädyimme aikaan, joka on tänään Suomen Kuvalehden (9.6.2023) kuvaamana ja päätoimittaja Matti Kalliokoskea lainaten ”Siksakilla tasaista alamäkeä”. Eiköhän tämä jo riitä – Nunc hactenus (Cicero)
Tutkimuslaitosten johto eli omaa ideologiaansa, joka muistutti pääkirjoituksen tapaa kuvata tuo menetetty vuosikymmen. Sosiaalidemokraatit kertoivat olevansa keskustavasemmistolaisia, kokoomuslaiset keskustaoikeistolaisia ja keskustalaiset keskustalaisia. Hallituksen rungoksi tarvittiin niistä kaksi, minkä lisäksi mukaan tuli tarvittava määrä pienempiä puolueita. Valtion laitos (MTT/Luke) eli tässä ohjauksessa. Oi jos Jupiter antaisi minulle takaisin menneet vuodet – O mihi praeteritos referat si Juppiter annos (Vergilius)
Maailmaa vellonut polarisaatio oli saapunut myös tutkimukseen ja sitä johtavaan hallintoon, Kainuusta sinne siirrettyyn johtoon. Myös tutkimus voitiin luokitella joko vasemmalle tai oikealle kallellaan olevaksi. Sillä ei ollut mitään tekemistä tieteen kanssa. Puhtaan biologisen koulutuksen saaneen tutkijan hallinnollinen osaaminen on luonnollisesti vaatimaton. Sitä ei ole lainkaan. Sama pätee poliitikoiksi valittuja tulevia ministereitämme kansanedustajinamme. Voi aikoja, voi tapoja! – O tempora o mores! (Cicero).
Jopa hallituksen kestojäsenellä (Rkp) on tänään vaikeaa asemoitua osaksi perinteistä hallitustamme. Olkoonkin etteivät nämä maailman tuulet vaikuta mitenkään tuon kielipuolueen kannatuspohjaan. Ohimennen sanoen – Obiter dictum.
Vuosikymmen sitten osallistuin itse mukaan vaaleihin, selvittäen itselleni missä mennään ja mikä maa? Kiintoisin eurooppalainen ilmiö olivat perussuomalaiset puolueena ja luonnollisesti olin tutustunut tämän puolueen perustuksiin ja syntyyn aiemmin tukijana politiikan tutkimuksen ja sosiologian laitoksella sekä poliittisen maantieteen kautta. Olin jopa perustamassa sitä vuonna 1959 lausuen Karjalan evakoille Pieksämäellä runoja, Veikko Vennamon johdolla. Puolue oli muuttamassa muuten tylsää puoluekenttäämme ja oli siten mielenkiitoinen tapaus hoitaa myös oma ”yhdyskuntapalvelu” suomalaisessa aluehallinnossa, kunnanvaltuustossa ja hallituksessa pari kautta istuen Forssan kaupungissa. Oppien siellä kietomaan todet hämäryyksiin. – Obscuris vera involvens (Vergilius).
Jyrki Kataisen outo sixpack-hallitus oli vielä epätoivoinen yritys koota puolueita sekä oikealta että vasemmalta. Valtion laitoksissa tiedettä tekevien kohdalla nämä rahoittajamme aiheuttivat traumaattista peliä ja etenkin maailmalla kiertävien tutkijoiden oli turvatonta palata Suomeen ja sen maaseudulle MTT:n laboratorioihin. Tämä on otettava huomioon, ei jäljiteltävä – Observandum, non imitandum.
Valtaosa kun tuon laitoksen duunareista oli siirretty aiemmin pääkaupunkiseudulta maaseudulle Jokiosiin Forssan talousalueella. Toinen osa oli Forssan kaupungissa kasvaneita työläisperheitten lapsia Forssan Lehteä lukien. Tutkimus taas oli kohdistettu maatalouteen ja agraarin Suomen elämään ja seurasi tiedelehtiämme. Hallinto oli Kainuusta ja luki Oulussa ilmestyvän Kalevan sijaan Kainuun Sanomia. Joku kutsuisi korven kasvateiksi. Ei filosofeiksi ensinkään. Oi sinä filosofia, elämän opas – O vitae philosophia dux! (Cicero).
Painopiste vaihteli maassa laidasta laitaan ja tiedettä tehtiin myrskyävällä merellä mutta turvallisesti pienellä kotilammella. Yhdysvalloissa sain kuulla kuitenkin, kuinka olen vaikeuksissa ja tarjottiin työpaikkaa Kalifornian piilaaksosta. Ohimennen sanottu – Obiter dictum.
Ilmiön vakavuus, psykososiaalinen luonne, selvisi minulle vasta lukien lehdestä perhesurmistamme hämäläisessä maaseutupitäjässä. Forssassa rakenneltiin kapearaiteisen rinnalle jo leveämpääkin rautatien linjausta. Kakkostie oli kuitenkin edelleen tärkein vaalien teemana. Sen kertominen oli poliitikon luonnollinen velvoitus – Obligatio naturalis.
Suomessa hallituksen värit eivät anna samaa kuvaa maailmasta kuin muualla Euroopassa, saati Yhdysvalloissa majaillen ja tiedettään harjoittaen. Moni lähti maasta ja ilman jälkeläisiä. – Obiit sine prole. Nyt sen jättämää lovea lasten määrässä ihmetellään.
Suomessa syntyvyys oli romahtanut alkaen 2010 luvulta. Se ei näytä pysähtyvä vieläkään eikä selity suuren ikäluokan ikääntymisellä. Se on tehnyt sitä jo pian vuosisadan. Suomalaisten käyristä väestötieteilijä ei voi päätellä, milloin hallitukset ovat vaihtuneet ja millaista suhdannetta maassa on eletty. Tutkijalle tällainen asettaa vaatimuksen turvautua tekoälyyn ja robotiikkaan. Kun sitä käyttää saat vihat niskoillesi. Vihatkoon, kunhan pelkäävät – Oderint, dum metuant (Accius,Caligula).
Kun muualla Pohjolassa väestö kasvaa, Norjan väkiluku ohittaa sekin pian Suomen, mikä suomalaisia oikein mahtaisi vaivata. Selittyykö jatkuva julistautuminen maailman onnellisimmaksi maaksi juuri tavalla paeta näitä taustalla piileviä pelkojamme? Millä maa oikein maksaa jatkossa hyvinvointinsa palveluineen? Onko minun turvallisinta pysyäkin Kaliforniassa muitten suklaisteni tapaan sinne muuttaen tai Sveitsiin? Vihaan ja rakastan. Sinä saatat ihmetellä, miksi niin teen. En tiedä, mutta tunnen että niin on ja kärsin siitä. – Odi et amo. Quare id faciam, fortasse requiris. Nescio, sed fieri sentio et excrusior (Catullus).
Naapurimme Pohjolassa ovat vakaammalla pohjalla. Suomalaisten on sorvatta hallituksiaan ja leikkauslistojaan kuukausikaupalla jatkossakin olettaen, että väestörakenne ja sen vinouma onkin todellisen perheiden toivoman pienen lapsiluvun seurausta. Tai näitä lapsia ei nyt synny lainkaan ja avioliitotkin ovat saman sukupuolen kautta syntyviä. Onni syntyykin tästä. Ovat kolmin- ja nelikerroin onnellisia. – O terque quaterque beati! (Vergilius). Maailman onnellisin maa.
Oikea selitys syntynee naapureittemme vakaammasta hyvinvoinnin pohjasta sekä samalla koulutustasostakin. Matti Kalliokosken fundeeraus kallistuu toiveeseen koulutustasosta ja sen nostamisen synnyttämästä varallisuudesta, turvallisesta tausta ja hyvinvoinnin mukanaan tuomasta elintasoperheiden korkeammasta hedelmällisyysluvusta. Maailman onnellisimmassa maassa. Voi jospa kaikki asiat olisivatkin sellaisia – O si sic omnia!
Robotiikka ja tekoäly algoritmeineen saattaa löytää nyt myös kokonaan toisen vastauksen, ja minä jään odottamaan sitä, muutamatta vielä monen muun mukana joko etelään tai länteen. Itään suomalaiset eivät nyt muuta. Kertoo tekoälymme. Sen sijaan uskallan lainata kirjoitusta, jonka olen kirjoittanut jouluna vuonna 2009 ja tietämättä, kuinka meitä odottaa kohta kymmenen hallitusta, menetetty vuosikymmen, pandemia ja sota Euroopassa. Niin yleisiä kun ne ovatkin kokemuksinamme. Mikä on onnellisempaa kuin päästä eroon huolista? – O quid solutis est beatius curis (Cartullus). Menneen maailman huolistamme.
Suuren murroksen vuosikymmen päättyy
29.12. 2009 – 10.06.2023
Kun juhlimme vuosituhannen vaihtumista, tuskin osasimme varautua sellaiseen vuosikymmeneen, joka vaihtuu nyt uudeksi. Maailman kirjat ovat kokonaan toiset kuin vuosituhannen alussa ja niin paikallinen, kansallinen kuin globaali maailma ovat paljon vaikeammin hallittavia ja vaarallisempia paikkoja kuin vuosikymmen takaperin.
Pyrin seuraavassa pohtimaan muutosten merkitystä ensin biologina, sitten talouden ja sosiaalisten rakenteiden näkökulmasta valtiotieteilijänä ja lopuksi maantieteilijänä.
Malthus ja Darwin oppeineen esillä
Luonnonvarojen näkökulmasta biologien pahimmatkin jo 1970-luvulta esittämät globaalin talouden ja vapaan liberalismin julmat kasvot toteutuivat sellaisenaan. Rahamaailmaa ja sen ahneutta ei voitu hillitä ja syntyi katastrofi, joka alkoi ilmastomuutoksena ja eteni finanssikriisin kautta syvään talouslamaan. Osa toki voitiin ennakoida, mutta niin Kioton kuin nyt Kööpenhaminan ilmastokokousten epäonnistumiset olivat syvä pettymys lopulta meille kaikille.
Malthusin väestöteorit ja luonnonvarojen rajallisuus olivat esillä menneen vuosikymmenen aikana siinä missä Darwin ja luonnon valinta, evolutionarismi ja sitä edustava klusteritalous. Kirjoitin itsekin aiheista, tai niitä läheisesti sivuten, viisi yli 500 sivuista kirjaa, yhden niistä väitöskirjana. Kaikki ne liittyivät käsitteisiin innovaatio, luovuus, ekologinen yrittäjyys, sosiaalinen media, kansalaismedia, globalisaatio, ekologinen klusteri, ilmastomuutos, ekokatastrofi, uusmedia, klusteritalous ja -taide, verkostotalous, uusi maailmanjärjestys, arktinen Babylon jne.
Näiden ohella kirjoitin menneen vuosikymmenen aikana yli tuhat artikkelia aiheista, jotka kertoivat mm. mikä oli ja on finanssikriisin ja talouslaman takana ja kuinka kuntien olisi tullut niihin varautua jo ennen kuntavaaleja. Menneen vuoden aikana kotisivullani Google kertoi vierailuja olleen liki neljännesmiljoona netin surffailijoina.
Vielä edellisen vuosikymmenen aikana artikkeleitani luki ehkä sata tai parisataa alan tutkijaa vuodessa. Nyt siis sama määrä joka päivä tai joka tunti, joista suomalaisia noin kolmannes. Näin muutos vuosikymmenen aikana tiedon tuotossa ja sen diffuusiossa (viestinnän maailmassa) oli vallankumouksellinen, reaaliaikainen ja johti kansalaismedioitten syntyyn, uusmediaan ja sosiaaliseen mediaan, internetin paluuseen mediayhteiskuntana.
Sosiaalisen median mahti toi internetin uudelleen kansan palvelijaksi. Se miten prosessi etenee, on innovaation diffuusion ankaria, liki darwinistisia lakeja noudattava. Aloimme puhua käsitteillä, joissa mukana olivat sukupuolittuneet työmarkkinat ja koulutus, patriarkaalisen maailman törmäyksestä feminismiin, seksuaalisesta väkivallasta ja sen kytkennästä eri sukupuolten valitsemiin poliittisen vaikuttamisen keinoihin.
Syntyi tieteenalojen teorioiden välinen keskinäinen vuoropuhelu, poikkitieteinen maailma myös uskontojen vahvasti hallitsemilla aloilla ja alueilla globaalissa maailmassamme ja sen virtuaalisessa todellisuudessa lukuisine yhteisöineen, joita kulttuurisesti hallitsi läntinen tiede ja sen maailmankuva.
Markaton maailma
Kansallisella tasolla vientivetoinen taloutemme joutui ohjaamattomaan tilaan ilman kykyämme devalvoida. Kun Euroopan omien rakenteiden korjailu oli äärimmäisen hidasta, EU:n taloudellista mahtia ei saatu koskaan muutetuksi poliittiseksi mahdiksi, Suomen typpiset viennistä elävät kansallisvaltiot jäivät pikkupolitikoinnin varaan. Omien rakenteiden korjailu jäi sekavan tunteilun, aluepolitiikan, tukiaisten ja pehmotoimien pohdintaan.
Surullisista oli median oman kriisin ajoittuminen samaan aikaan ja internet jäi yhdistämättä koko kansan yhteiseksi kohtauspaikaksi uudessa mediayhteiskunnassamme. Metsätalouden ohella menetimme näin johtopaikkamme tietoteknisessä osaamisessamme ja sen sovelluksissa koko yhteiskuntakoneistomme moottorina. Samaan aikaan kun internet palautui maailmalla käyttäjien käsiin, Suomi tippui sosiaalisten medioitten käyttäjänä kehitysmaaksi.
Vuosituhannen alussa käyttöön tuli IRC-galleria, Wikipedia vuoden kuluttua, My Space vuonna 2003, Facebook vuonna 2004, Youtube seuraavana vuonna. Innovaatio ja sen diffuusio etenivät räjähdysmäisesti läpi koko internet -yhteisön. Blogitekstejä luki vuosikymmenen puolivälissä vain muutama kymmenen miljoonaa ihmistä, mutta nyt jo yli puolet internet -yhteisöstä ja viidennes (20 %) tuotti itse sisältöjä netin sisällä. Oli syntynyt mediayhteiskunta, jossa vanhalla ja uudella medialla oli sama yhteiskunnallinen tehtävä ja samalla sensuuri katosi lopullisesti.
Moninapainen globaali maailma
Kiinan nousu toiseksi talousmahdiksi ohi takavuosien Neuvostoliiton oli odotettu mutta sittenkin vaikeasti hyväksyttävä. Kiinan nousua ihmetellään ja sen vaikutus koetaan vahvimpana Euraasian itäpäässä, joka on meille vierasta aluetta. Meidän on helpompi ymmärtää Kiinan ja Yhdysvaltain muodostama kaksinapainen maailma, mutta ei niinkään vaikkapa sellaisia sotia, joissa mukana on länsimaisen ja islamilaisen maailman välinen uskontoihin vahvasti nojaava terrorismin torjunta. Edes Yhdysvaltain taloudellinen tila ei sitä kestänyt. Kestääkö Yhdysvaltain talouden perinteisesti dynaaminen tapa toipua kriiseistä, on oman taloutemme yksi avainkysymyksistä. Kukaan ei odota sotaa Eurooppaan.
Olen vieraillut ja asunutkin useita kertoja Kaukasiassa Kiinan ohella. Me tunnemme näitä alueita ja niiden kulttuuria heikosti. Vielä 1970-luvulla venäläiset näkyivät katukuvassa siellä ikään kuin YK-joukot ja erottuivat keskenään riitelevistä ryhmittymistä kenen tahansa turistinkin ymmärtävällä tavalla. Tällaisen asian oivaltaminen Afganistanista oli ja on Yhdysvalloissa vaikeaa vielä tänäänkin.
Vieraillessasi konferenssissa syvässä lännessä Yhdysvalloissa törmäät amerikkalaisiin, joille oman maan historia ja kulttuuri, maantiede, voi olla täysin vieras. Tämä saattaa koskea myös konferenssiin saapuvia akateemisia kansalaisia eri puolilta Yhdysvaltoja sinne matkustaen. Saint Louisin Gaterway Archin museossa olen jopa luennoinut heille museoesineiden taustasta ja niiden juurista myös osana eurooppalaista kulttuuria Eero Saarisen komeassa arkkitehtonisessa ympäristössä.
Kohtalokas virhe
Syyskuun 2001 terroristi-isku Yhdysvalloissa laukaisi prosessin, jossa Irakin sodan valheellinen kytkentä Afganistanin kaltaiseen sotaan, terroristien korkeakouluun ja hautomoon vanhan silkkitien varrella, oli surullinen virhe ja johti Yhdysvaltain liittolaiset etenkin Euroopassa mahdottomaan tilanteeseen. Itse Euroopan vuosikymmen olisikin ollut ilman tätä epäonnista sotaa laajenemisen osalta menestystarina etenkin Balkanin maiden vakauttamisena. Aiemmin kadonneet rajat tosin alkoivat korvautua uusilla ja rikkaat maat alkoivat hakea hyötyä uusista jäsenmaista, unohtaen yhteisvastuun moraalin unionin sisällä. Lisäksi lama katkaisi hyvin käynnistyneen talouskasvun Itä-Euroopassa.
Kiinan menestys Afrikassa ja Etelä-Amerikassa usein unohdetaan. Näille kasvavan talouden valtiolle Kiinan vakaus on jatkossa ensiarvoisen tärkeä ja samalla arka asia. Brasiliassa usein konsultoineena ymmärrän heidän varovaisuutensa Kiinan suuntaan.
Vielä hetki takaperin Brasiliassa talonpoikien kapinat olivat vaarallinen yhdistelmä osana muun talouden kriisiä ja kirkon oppeja, slummiutuvia alueita maan ytimessä Rion ja Sao Paulon talousalueilla. Suomalainen “agropolis -strategia” tuli sinne miljoonien ihmisten toimeentulon turvaksi ja osaksi verkostoituvaa klusteritaloutta levottomuuksien keskellä.
Kiinan poliittinen reformi
Kasvava keskiluokka ja hyvin koulutetut eivät voi olla maaseudun talonpoikien tapaan johdateltavissa kommunismin pakkovallan armottomilla toimenpiteillä ilman näkyvää poliittista reformia. Nämä kovat päätökset koskevat toki myös omaa talouttamme ja käsite “hyvinvointivaltio” sellaisenaan korvataan uudella vuosikymmenellä kokonaan uusilla käsitteillä, joista tutuiksi lähivuosina tulevat meille ilmaisut yhtäläisten mahdollisuuksien maailmasta, jossa “realistinen vihreä” vallankumous vaalii, viljelee ja rakentaa kolmatta tietä “mahdollisuuksien tasa-arvosta” samalla juhlapuheensa tälle perustalle rakentaen.
Flegmaattinen ja harmaa virkamiesmäisyys korvautuu visionäärisellä osaamisella, luovuudella ja reippaasti kantaa ottavalla nuoruudella, köyhiä ja suurten ikäluokkien vanhuksia unohtamatta. Olemme osa globaalia yhteistä reformia, jossa veturin paikka on Skandinaviassa siellä, missä Volvon omistajakin.
Lopuksi käsitteen Network Economy alla löytyviä julkaisuja, joiden synty ja mallit on syytä tuntea myös Suomessa ja omien lukijoitteni kohdalla se on erityisen tarpeellista. Omat julkaisuni löytyvät kotisivultani ja julkaisuluettelosta monografioina, kirjoina. Ei tietenkään artikkeleina. Niitähän on tuhansia. Ohessa lopuksi 22 tällaista artikkelia maailmalta.
On the Network Technology Development and Ningbo Network Economy Development Mode
Economy
Business
Network economy
2011
Journal of Ningbo University →
Cite this on CitationsyDownload via GoogleGoogle Scholar
Network economy has been expanding rapidly and reaching more areas.We should hold this opportunity of the network economic development to build a more competitive market environment and create the new superiority for Ningbo economy.To this end,we should carry out the construction of the network infrastructure facilities and strengthen the legalization for network economic activities.
Network economy and the change of capitalizing
Economy
Business
Economics
1997
Related Papers:
Study On the Influence of Network Economy on the Modern Enterprise and Chinese Enterprise Tactics
The network economy influences Chinese business enterprise and the development strategy study.
A Comparative Study Between Network Economy and Traditional Economy
Economic Network,Network Economy and Economics of Network
The Impact of Network Economy on Organicational Management
Looking Network Economy Character from Transformation of Social Economy Pattern
EFFECTS OF NETWORK ECONOMY OF ENTERPRISE’S EXPANSION
The Strategic Choices and Countermeasures to Accelerate the Development of Network Economy in China
Thought of Power Network Economy
Evaluation on the connotation and effect of new economy
Development trend of network economy in China
On the Network Technology Development and Ningbo Network Economy Development Mode
The Consideration On Pattern of Development of Network Economy of Enterprises of China
The Change of Social Economic Development Model and Diversification of the Industrial Structure
DOI: 10.4018/978-1-5225-0097-1.ch006
Value Creation in a Network Economy
DOI: 10.7312/columbia/9780231162449.003.0013
The Economy as a Macroprocessing Network
DOI: 10.35546/kntu2078-4481.2019.3.31
Influence of information network infrastructure on the development of the modern economy
DOI: 10.29322/ijsrp.10.03.2020.p9915
Network Economy: An Introduction
DOI: 10.1051/e3sconf/202123503059
Research on the Development Status and Countermeasures of Network Economy in China