Työmarkkinaosapuolet ovat osoittaneet halunsa lähteä mukaan Suomen suunnan kääntämiseen takaisin kasvu-uralle. Kilpailukyky (Kiky) olisi siten kohenemassa samaan aikaan kun korjailemme jo menneen talven lukujamme. Bkt onkin jo kasvanut 1,2 % ja samalla olemme eurooppalaisen keskiarvon yläpuolella vertailtaessa kasvua edelliseen neljännekseen. Nousu on alkanut vaikka pankkien talousnerot ovat asiasta hieman erimielisiä. Etenkin sen synnyn luonteesta. Se kuuluu heidän tehtäviin ja toimenkuvaan.
Tällä hallituksella on aikaa vielä kolme vuotta osoittaa, mihin se kykenee ja syntyykö samalla vuosisadan hallinnollinen uudistus sotena ja maakuntahallintonamme. Neuvoisin kuntiamme nyt kiirehtimään omaa sopeutumistaan tähän rakenneuudistukseen. Siellä, missä nyt viivytellään, vaikeutetaan vain oman kunnan sisällä elävien asemaa täysin iästä, sukupuolesta tai puolueesta riippumatta. Jotkut kun ovat sopeutumisessaan jo pitkällä, jotkut onnettomat eivät ole tehneet yhtään mitään. Se ei anna hyvää kuvaa kunnan päättäjien osaamisesta ja viestittää ikävää sanomaa myös alueen kyvystä sopeutua talousalueena oman aikamme rakennepoliittisiin vaatimuksiin.
Tässä perussuomalaiset ovat olleet hallituksessa johdonmukaisia ja puskurina kahden riitelevän osapuolen välillä. Tämä on historiaan jäävä tosiasia. Kysyi sitä kokoomuksen tai keskustan suunnalta. Demareilta ei voi mennä kysymään sellaista, johon ovat itse aiemmin syyllistyneet ja josta Sampo Terho ja heidän oma tutkijansa Vartiainen entistä puoluettaan välikysymyskeskustelussa näkyvästi moitti. Muut toteuttavat nyt heidän ohjelmiaan, kertoi tohtori Vartiainen. Aiemmin demarina niin kiitelty talousnero.
Hallitus ilmoitti eilen torstaina tukevansa kilpailukykysopimuksen syntyä seuraavin toimenpitein:
Hallitus ei vie eteenpäin esitystä kustannuskilpailukykytoimista (eli ns. pakkolakeja)
Hallitus ei toteuta hallitusohjelmassa mainittuja lisäsäästöjä ja veronkorotuksia
Hallitus keventää ansiotulojen verotusta kaikissa tuloluokissa kilpailukykysopimuksen mukaisten maksukorotusten suhteessa.
Veronkevennysten suuruuteen vaikuttaa kiky-sopimuksen kattavuus. Jos se syntyy riittävän kattavana (kattavuuden arvioivat työmarkkinajärjestöt), veronalennusten suuruus on 315 miljoonaa euroa.
Jos sopimuksen piiriin tulee yli 85 prosenttia palkansaajista, veronalennusten suuruus kasvaa 415 miljoonaan euroon. Ja mikäli kattavuus on yli 90 prosenttia, veronalennusta kertyy 515 miljoonaa. Nyt tuo 85 %:n taso on jo saavutettu.
Ulos itsensä ajaneet liitot kantavat vastuun siitä, ettei 90 %:n rajaan aivan ylletty. Meillä on ikäviä kokemuksia siitä, mihin tällainen liittojen kohdalla voi johtaa. Se on kai päässyt kolmelta liitolta nyt unohtumaan. Ranskalaiset opiskelevat tätä niin ikään aivan kuten suomalaiset menneen maaailman muisteloissaan. Ei sellainen ole viisasta maassa, jossa tulvat huuhtovat jo Louvren lattioita ja jalkapalloakin olisi kyettävä pelaamaan, ottamaan vastaan turistien tulva.