Valtiopäivien avajaiset, viimeset ennen vaaleja, ja presidentin puhe sekä toimittajien kysymykset pyörivät ilmiössä, jossa Venäjä oli saanut itsensä haluamalleen paikalle geopolitiikan keskiöön.
Kirje, joka nyt oli lähetetty noin kolmellekymmenelle valtiolle Venäjältä vastattavaksi, oli Suomen osalta käyty läpi Niinistön kuvaamana jo moneen kertaan aiemmin ja nyt kyse oli enää sanojen semantiikasta. Asia on käsitelty ja miten vastata sellaiseen, johon on jo vastattu aiemminkin, on presidentin näkemyksenä semanttinen kysymys. Myös käsite shakista tuli esille toimittajien esittämänä. Venäläiset kun ovat tunnetusti taitava shakkikansa.
Presidentin mukaan shakissakin kovin yllättävät siirrot ja näkyvät avaukset eivät ole tämän hetken asia etenkään Suomen kohdalla. Geopoliittinen tilanne on hänen vuodesta 2012 alkaneen presidenttikautensa aikana muuttunut, olkoonkin että merkittäviä tapahtumia on matkan varrelle sattunut aiemminkin ja presidentti mainitsi esimerkkinä Georgian uransa alkuajoilta.
Itse vuosittain ja päivittäin tapahtumat kirjaten voisin luetella niitä vuosikirjoistani uskomattoman suuren määrän vuosikymmenen ajalta ja taitavat ne sieltä löytyäkin myös vuosikymmenen tapahtumat kirjaamastani julkaisusta.
Presidentti käynnisti puheensa todeten maan olevan onnellisen ja huomautti tämän onnen kestävyydestä ja kiitollisuudesta, sen rakentajista suomalaisina. Parannettavaa aina löytyy ja olemme eläneet vaikeaa aikaa ja kantaneet siitä vastuuta jokainen kohdallaan ja poliitikot edustajinamme erikseen.
Kriisien kohdalla, pandemian kestäessä, velkaantumisen kasvaessa, esille tuli myös aluevaalimme ja niiden heikko osallistumisaktiivisuus. Tähän puuttui myös Matti Vanhanen kiitospuheessaan uutena puhemiehenä.
Diplomatia ja Minskin sopimus, mahdollinen mahdottomaan, olivat käsitteitä, jotka jäivät myös konkaritoimittaja Hämäläisen mieleen. Näin Ukraina ja geopolitiikka olivat keskiössä. Sen sijaan vähemmälle jäivät toimittajilta presidentin havainnot, kuinka Suomen asema on hyvä ja vakaa, olkoonkin että olot ovat poikkeukselliset. Väittelyä voidaan käydä mutta muistaen pelin säännöt ja eduskunnan tehtävät myös uusien vaalien alla.
Hybridivaikuttaminen mainittiin toki sekin siinä missä lainsäädännön uudistaminen muistaen myös poikkeusolojen tuomat kokemuksetkin. Valmiuslaki toki mainittiin sekin yhdessä luottamuksen kanssa. Yksilön vastuu korostui osana vaikeitten aikojemme vuosista etenkin nyt viimeisen kautensa käynnistäneen eduskunnan kohdalla. Nykyinen eduskunta kun on elänyt liki koko ajan pandemia-ajan poikkeusoloissa ja tullaan siitä myös muistamaan. Suomi syrjäisenä maana saattoi hieman odottaa ja peesata muiden tekemisiä, jolloin nopeasti muuttuvat pandemian vaiheet toivat myös yllätyksiä. Niistä voi ottaa jatkossa oppia myös lainsäädännössämme. Hybridi kun mainittiin kovin usein tämän ajan hallituksen ohjelmassa. Pelkkä sanahelinä ei auta, on myös toimittava. Velkaa otettiin toisin kuin aiemmin. Niinistön ja Vanhasen kokemusta tarvittiin matkalla ja nyt viimeisiä kertoja näissä tehtävissä esiintyen.
Presidentin puheeseen vastannut Matti Vanhanen painotti etenkin maan velkautumista pandemian aikana, valtiokoneiston toimivuutta epävarmoissa ja vaikeasti ennakoitavassa ajassamme. Pääministerinä kauan toiminut Vanhanen painotti odotetusti kokemusta ja kriisitietoisuutta, lähestyvien vaalien tuoman väittelyn välttelyä. Elvytys, riskit ja velka olivat kolme avainkäsitettä siinä missä pohdita vaalien määrässä ja mahdollisuudessa yhdistää niitä toisiinsa.
Talon sisällä on toimittu kriisitietoisesti, vältytty epidemian vaikutuksilta, ymmärretty toimia viisaasti, kriisitietoisuus on sisäistetty, verkostot ovat toimineet.
Presidentti palasi Lavrovin ja Venäjän kirjeeseen uudelleen toimittajien sitä erikseen kysellessä. Kirjeen vastaus Suomen osalta tulisi olemaan sama kuin kantamme tähän asti eikä tältä osin ole odotettavissa säröä lännen linjasta. Riippumatta siitä vastataanko kirjeeseen yhdessä tai erikseen. Vastaukset tulivat korona ja talous edellä sekä demokratian tila sekä ulkopolitiikan saama huomio geopoliittisena ilmiönä seurasi tätä. Käytännössä Suomi on jo vastannut Venäjän kirjeeseen, ja Suomen turvallisuus ei ole Itämerellä muuttunut. Miskin sopimus ja jo aiemmin kirjattu koskien mm. Ukrainaa sekä mahdolliset myös koko EU aluetta koskevat ja erikseen ratifioitavat lait.
Suomi on vastannut jo selkeästi ja suoraan eikä sanojen semantiikka ja kirjoitustekniikka muuta tätä miksikään.