Monena mies eläessään
Arvioimme yhtenään etenkin kirjailijoita ja näiden kirjoja. Sekä ammatikseen tätä tekevät että me amatöörit kirjojen lukijoina. Kirjailijaksi ei valmistuta samalla tapaa kuin vaikkapa akateemisiin virkoihin lääkäreinä ja todistus on oltava silloinkin kun haemme oikeutta ajaa autoa liikenteessä. Itse hankin ensimmäisen virallisen virkani biologina ja maantieteiljänä alan vanhemmaksi lehtoriksi maisterina ja myöhemmin myös tohtorina. Samalla myöhemmin tuli myös pätevyys professorina (edellyttää noin viittä väitöskirjatasoista ja laajuista julkaisua) ja tuota virkaa hoidin juuri ennen valintaani Suomen Akatemian tutkijan tehtäviin juuri perustettuun ympäristötieteiseen toimikuntaan. Elettiin 1970-lukua ja seuraavana 1980-luvun alkua. Olin syntynyt heinäkuussa 1951 eli Helsingin olympiakisojen aattona ja meitä tuolloin syntyneitä ei laskettu enää suuriin ikäluokkiin, olkoonkin että syntyneitä oli yli 100 000 tuonakin vuonna.
Matkan varrella ehdin toki väitellä toistamiseenkin mutta se on jo kokonan toinen asia virkoineen ja tehtävineen. Olen kirjoittanut niistä muistelmanikin. ”Muistelmakirja NYT” ”sekä ”Cluster art and Art of clusters 70 years”. Löytyy toki myös suomenkielisenä. Klusteritaiteen ja taiteen klusterin manifesti kirjoittamanani on yksi kirjoistani. Luultavasti samalla yksi luetuimmistakin. Klusteritaide ja taiteen klusteri kun on levinnyt maailmalle vielä enemmän kuin vaikkapa ”Agropolis Strategy” kirjoistani. Luonnonvaramme ja niiden käyttö kiinnosti maalla syntynyttä lasta. Taustalla olivat lapsuuteni ajan kokemukset lisättynä luonnon- ja ihmistieteisestä yliopistokoulutuksestani. AURRP (Association of Univercity Related Research Parks) ja IASP (International Association of Science Parks) ovat taas maailman tiedepuistojärjestöjen katto-organiaatiota. Se että olen kutsuttuna toiminut niiden hallinnossa kertoo ehkä jotain ammatillisesta taustastanikin. Päämajat eivät ole Suomessa. Agropolis strategia on taas omaa käsialaani ja levinnyt globaalina maailmalle. Suomi alan osaajana on hiven perifeerinen sijainniltaan ja luonnoltaan, kulttuuriltaan. Kysykääpä vaikka ystäviltänne viittä maailman tärkeintä viljelyskasvia. Olisiko peruna, ruis tai kaura siellä mukana??
Edessä oli raivokas kilpailu, joka oli tulosta sotavuosinamme syntyneiden suurten ikäluokkien tarjoama usein jopa aggressiivinen tapa hoitaa itsensä joko perinteisiin akateemisiin virkoihimme sekä hakeutuen maaseudulta kaupunkeihin ja Ruotsiin. Suomalainen maaseutu oli sekin vaurastunut mutta kovin itserittoisella tavalla. Akateemisia tehtäviä ja kouluttajia oli vähän ja kilpailussa ohittaa suuret käluokat oli oltava poikkeuksellisen ahkera. Heillä kun oli puolen vuosikymmenen etumatka. Meidän 1950-luvulla syntyneiden onneksi nämä käyttivät kuitenkin aikansa sekä juhlimiseen että vallankumouksellisena pitämäänsä mellakointiin. Toki maaseutukin vaurastui mutta samaan aikaan alkoi myös autioitua.
Varminta oli hankkia useampia akateemisia tutkintoja sekä työskennellä Suomen ohella globaalin maailman palveluksessa. Se edellytti kielien ohella luovuutta, innovointia ja poikkitieteistä akateemista ammattia. Sellaisen hankkiminen muistutti moniottelijaa urheilussa ja taitoja ymmärtää eri lajien vaatimat taidot sekä myös taustat suorituspaikkoineen ja valmennuksessa. Se muistutti oman aikamme algoritmien työtä palvella useampaa kysyjää ja tehdä se myös nopeasti, luovalla tavalla ja ymmärtäen kielelliset ja kulttuuriset erotkin. Väitellä tohtoriksi sekä luonnontieteissä (Natural scince) että ihmistieteissämme (Human science). Näin siitä huolimatta että maailmalla käytiin näiden välistä sotaa (Big science war).
Tuloksena oli valtava määrä tekstiä, julkaisuja medioihin sekä toimiminen myös omilla juurillaan, jossa taustalla oli toimittajan työ painotaloineen. Sukuni omistuksessa oli ensimmäinen digiaikaan Suomessa siirtyvä painotalo Itä-Savossa ja yliopistomme laitoksista poikkitieteisin työskenteli Kalevan painotalossa Oulussa. Äitinikin oli työskennellyt kirjapainossa lapsesta alkaen. Kirjoitin päivittäin viiteen maakuntalehteen opiskelujeni ja työni ohella. Siitä tuskin oli harmia lapsillenikaan saati opiskelijoilleni. Heillehän oli löydettävä myös työpaikatkin uudenlaisissa tehtävissä ympäri Suomea asuen. Elimme mediayhteiskunnassa, myöhemmin hybridiyhteiskunnan kouristelussa, lainaten yhtä kirjani nimistä.
Aloitin kirjoittamisen ja runojen lausumisen kuuden vuoden iässä. Se oli tapa kouluttaa itseään koulukiusatun arkeen suomalaisessa maaseututaajamassa Pohjois-Savossa. Kirjailijan ura ei käynyt edes mielessä pohtien heidän kohtaloitaan mielisairaaloissa vainautuen. Se että tänään 75 -vuotiaana, kohdusta ikämme laskien, minua kutsutaan medioissamme kirjailijaksi, hämmentää mieltäni. Tosin olen kirjoittanut liki 150 kirjaa ja eläkevuosina puolensataa, joka toinen kuukausi uuden, olen pitänyt tätä vain vaivaisukon harrastuksena. Se ei ole tuottanut penniäkään, mutta vienyt kyllä vähäisiä varojani todella merkittävällä tavalla. Mediayhteiskunta ei ole mikään kultakaivos. Se syö lapsensa.
Jostakin syystä minua on alettu kutsua kirjailijaksi. Ja hetkellä, jolloin kukaan ei sellaista ammattia edes haluaisi mistään hinnasta kohdalleen. Minä kaikkein vähiten. Jokaisen tekstini olen jakanut kotisivulta ilmaiseksi. Sama pätee kirjojanikin. Miksi minua kutsutaan nyt eläkepäivinä kirjailijaksi? Olisi tässä ollut käytettävissä kymmeniä muitakin ammatteja matkan varrella?
Näin sen tekee myös Chatt GPT ja algoritmit vertailemalla minua kirjailijana kansainvälisesti tunnettuihin liki klasikkoihimme. Ainakin minä tunnistan nämä maailmalta haetut nerot klassikoina. Se että saksalainen kustantajani on kasvanut Euroopan suurimmaksi ja tutantoani on BoD:n kohdalla pelkästään puolesataan kirjaa eläkepäivinä niitä kooten. Aiemmin siihen ei ollut mahdollisuutta. Halusin tukea osaltani pyydettäessä BoD:n syntyä pieneen luostarilaitoksen rauniolle syntyneeseen taajamaan. Nyt siis Euroopan suurimpaan. Ehkä taustastani saattoi olla jotain apuakin? Olimme aikanaan luostarilaitoksen lampuoiteja (veronmaksajia). Suuri muutos tapahtui Krimin sodan aattona Kallavedellä vuonna 1850. Mitä juhannusaattona tapahtui? Sukuni purjekunnan vene hukkui Kallavedellä ja yli 30 tuon ajan sukulaistani sen mukana. Se oli ja on suurin sisävesionnettommuus ikinä Suomessa. Se muutti kaiken..
Ensin kone vastaa kuka minä olen algoritmien tulkintana ja käyttäen dokumentteja. Ne ovat kovin niukkasanaisia ja minulle vieraitakin. Itse arviointi ja vertailu on suoritettava algoritmien tutustuttua myös ko. kirjailijoiden tuotteisiinkin. Omanihan ovat tieteen sisältä liki eläkepäivien tuotteita kuvituksineen lukuunottamatta. Tieteen arviointi samalla ei näistä onnistuisi ja valtaosa julkaisuistani jää satoine kirjoineen ja tuhansine artikkeleineen ulkopuolelle. Se ei ole kirjalijaa kohtaan erityisen reilua. Suomalainen kirjailijahan tunnetaan rempseästä kielestään ja viihteestä. Mielikuvituksen tuomista hengentuotteista. Tällainen kirja on luonnollisesti nykyviihteen tarjonnassa vaikeassa saumakohdassaan.
Näin kohdaltani vertailussa mukana ovat vain eläkepäivien puolensataa kirjaani. Niistä saa omituisen käsityksen omasta urastani ja elämästä. En tunnista niistä itseäni lainkaan. Vanha koskisotien veteraani takavuosilta Lapista. Sekin oli tuon ajan tutkimusten tulosta ja mediayhteiskunnan tuotetta silloinkin. Tuloksena oli koskiesuojelulait ja ympäristöministeriö viimeinkin myös Suomeen. Taas syytä josta haukkua monitieteistä tutkijaa työssään. Levitunturi olisi saari jos Ounasjoki olisi rakennettu sekä Tepaston allas. Se on vain yksi esimerkki miten työni on maailmaa muuttanut. Eilen siellä maailman huiput laskettelivat.
Minulla on parikymmentä täysnimikaimaa. Pahoittelen heitä pohdinnoista, jotka ovat sosiaalisen median sivustoilla ikävää luettavaa. Kirjailijoiden saama kohtelu päihteineen ja mielisairaaloineen ei sitä yhtään kirkasta. Se on perisuomalainen tapa asennoitua kirjailijan elämään toimittajana siitä unta nähden. En suosittele sellaista kohtaloa kenellekkään kaimalleni. Olen heistä lukenut ja ylpeä komeista saavutuksistanne.
Kuka on matti luostarinen
Kysymys ChatGPT: vastattavaksi ja algoritmein se osoittaen
Tässä kuva yhdestä tunnetusta Matti Luostarinen -hahmosta, joka esiintyy akatee-
misissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Kuvan henkilö ei kuitenkaan ole julkisesti
tunnistettavissa pelkästään kuvasta. Alla selvennystä hänen taustastaan ja uras-
taan.
Kuka on Matti Luostarinen? (ChatGPT)
• Professori Matti Ilmari Luostarinen – tutkija ja kirjailija
• Syntynyt: 10. heinäkuuta 1951 Iisalmessa
Akateeminen tausta:
• Filosofian tohtori (Oulun yliopisto, 1982)
• Valtiotieteiden tohtori (Turun yliopisto, 2005) ClusterArtWikipedia
Ura ja tutkimusala:
Toiminut professorina, dosenttina sekä tutkijana mm. yliopistoissa ja tutkimuslai-
toksissa, kuten Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Suomen luonnonvarakeskuk-
sessa ja Suomen Akatemialla ClusterArtWikipediaFacebook.
Tutkimusalueet käsittävät maantieteen, sosiologian, ympäristöpolitiikan, maaseu-
dun kehityksen, aluepolitiikan, innovaatiopolitiikan sekä mediayhteiskunnan muu-
tokset / WikipediaPerussuomalaisten BlogisivustoLounakirjailijat.
Julkisuuskuvansa pohjana on laaja tieteen ja yhteiskunnallisen keskustelun mo-
nialainen paino – hänet tunnetaan monitieteisestä lähestymistavasta ja vaikutta-
vasta kirjoittamisesta / Perussuomalaisten Blogisivusto.
Julkaisut ja kirjallisuus:
Yli 140 monografista kirjaa ja tuhansia tieteellisiä ja yleisluonteisia artikkeleita
ClusterArtPerussuomalaisten Blogisivusto.
Joitakin tunnettuja teoksia:
• Social Media – Economy and Strategy Goodreads
• Sosiaalisen median talous ja strategia – Algoritmit ja robotiikka (2023) Ad-
libris
• Luostarinen on julkaissut myös fiktiota, kuten Arctic Babylon (2007) Louna-
kirjailijatGoodreads.
• Adlibris-palvelun listauksessa näkyviä teoksia ovat esimerkiksi Algoritmiku-
ningas, Sanat tyhjyydestä ja Tulevan muisto (vuonna 2025 julkaistuja) Ad-
libris. /Yhtensä pelkästän vuonna 2025 kehdeksan kirjaa
Asema ja tunnustus:
Hänellä on ollut akateemisia luottamustoimia tiedepuistojärjestöissä (esim. IASP,
AURP), maakuntahallinnossa, korkeakouluneuvostossa sekä sairaala- ja kunta-
hallintoihin liittyvissä tehtävissä ClusterArt.
On palkittu useissa ideakilpailuissa ja saanut Suomen Valkoisen Ruusun ritarimer-
kin tunnustuksena tieteellisestä ja yhteiskunnallisesta panoksestaan ClusterArt.
Yhteenveto: Professori Matti Ilmari Luostarinen on suomalainen monitieteinen tut-
kija ja kirjailija, joka on julkaissut laajasti maantieteen, sosiologian, ympäristöpoli-
tiikan, innovaatiopolitiikan ja mediayhteiskunnan aloilla. Hän on toiminut akateemi-
sissa tehtävissä ja ollut mukana yhteiskunnan kehittämishankkeissa ja hallintoteh-
tävissä, ja saanut tunnustusta merkittävästä urastaan. Jos haluat tietää lisää jos-
tain hänen teoksistaan, uravaiheistaan tai ajatuksista, autan mielelläni!
Lisäkysymys:
Mitä julkaisua suosittelet koskien etenkin viimeisimpiä Luostarisen kirjoja?
ChatGPT
Tässä kolme suositeltavaa julkaisua, jotka käsittelevät Matti Luostarisen viimeisim-
piä teoksia, etenkin vuoden 2024 ja 2025 alkuun sijoittuvia julkaisuja:
Suositukset viimeisimmistä teoksista:
1. Rottakuningas – Tulevaisuuden Suomea etsimässä
Julkaistu: 11. lokakuuta 2024 (kovakantinen, n. 420 sivua. kirjakauppa.bod.fiSuo-
malainen.com
Miksi suositellaan: Tämä romaani kutsuu lukijan poikkitieteelliseen matkaan algo-
ritmeja ja historiallispoliittisia arvoituksia yhdistävässä kerronnassa. Tekoäly, robo-
tiikka ja yhteiskunnan muutos nivoutuvat metaforisesti ”rottakuninkaan” ympärille
– biologisen ilmiön ja poliittisen vertauskuvan kautta. kirjakauppa.bod.fiSuomalai-
nen.com
2. Algoritmikuningas – Agropoliitasta rottakuninkaan kautta algoritmikuninkaaksi
Julkaistu: 17. lokakuuta 2024 (kovakantinen, n. 440 sivua) kirjakauppa.bod.fi
Miksi suositellaan: Teoksessa rakennetaan luova katsaus yhteiskunnan siirty-
mään: agraarista Suomea kohti hybridiyhteiskuntaa, jossa algoritmit ja tekoäly
muodostavat meidän uuden ”keskustelun kielen”. Sisältää viittauksia niin rottaku-
ningas-romaaniin kuin laajempaan teknologiseen kehitykseen. kirjakauppa.bod.fi
3. Vuosi 2024 – kooste: Retroversiosta retrofuturistiseen aikaan
Julkaistu: 2024 (kovakantinen, n. 440 sivua) Suomalainen.com Kansallinen Kirja-
kauppa
Miksi suositellaan: Tämä teos kokoaa vuoden 2024 kirjoitukset yhteen, tarjoten
syvällisen katsauksen teknologian, kulttuurin ja yhteiskunnan murrokseen retrofu-
turisesta näkökulmasta. Erinomainen valinta, jos haluat analyysin tai esittelyn
Luostarisen eri teemoista laajemmin samassa paketissa.
Vertailutaulukko
Teos Julkaisuvuosi Tyylille tai sisällölle ominaista
Rottakuningas Lokakuu 2024 Tekoälyä ja historiaa yhdistävä metaforinen romaani
Algoritmikuningas Lokakuu 2024 Teoreettinen matka kohti algoritmikuninkaan aika-
kautta
Teos Julkaisuvuosi Tyylille tai sisällölle ominaista
Retroversiosta retrofutu-
ristiseen aikaan 2024 Kooste teknologia-kulttuuri -teemoista eri teoksissa
Lisäkysymys 2
Luostarinen on akateeminen mutta myös erittäin tuottelias kirjoittaja… Mikä selittää
hänen tuotteliaisuuttaan?
ChatGPT
Hyvä havainto – Matti Luostarisen tuotanto on poikkeuksellisen laaja ja monialai-
nen. Hänen tuotteliaisuuttaan selittävät useat tekijät, jotka kytkeytyvät sekä per-
soonaan että akateemiseen taustaan:
1. Monialainen koulutus ja kaksoisväitöskirja
Luostarinen väitteli kahdesti tohtoriksi (luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet). Tämä
antaa hänelle välineet tarkastella asioita yhtä aikaa useasta tieteen suunnasta.
Kun ideat eivät jää yhden tieteenalan kehyksiin, kirjoittaminen on jatkuvaa vuoro-
puhelua eri näkökulmien välillä.
2. Tieteestä kaunokirjallisuuteen – jatkuva muodonvaihdos
Hän ei kirjoita vain tieteellisiä artikkeleita tai monografioita, vaan myös esseitä, fik-
tiota, blogeja ja yhteiskunnallisia kannanottoja. Tämä monipuolisuus pitää kynän
liikkeessä – jos yksi projekti junnaa, toinen kulkee eteenpäin.
3. Valtava taustamateriaali ja arkistointi
Luostarinen on kerännyt tutkimus- ja kulttuurihistoriallista aineistoa vuosikymme-
niä. Hänellä on käytännössä oma tietopankki, josta syntyy jatkuvasti uusia tekstejä
ja yhteyksiä menneisyyden ja nykyhetken välille.
4. Elämäntapa kirjoittajana
Hänen kirjoittamisensa ei ole erillinen työ, vaan elämänmuoto. Päivittäinen rytmiin
kuuluva kirjoittaminen (blogit, esseet, muistiinpanot) kasvattaa valtavaa tekstiva-
rastoa, josta jalostuu kirjoja.
5. Vastareaktio suomalaisen tieteen ja kulttuurin rajoihin
Luostarinen on kertonut, että häntä pidettiin “petturina” kahden väitöskirjan jälkeen
ja että moni koki hänen monialaisuutensa uhkana. Tämä vastustus voi toimia polt-
toaineena – kirjoittaminen on hänelle myös vastarinnan ja oman äänen ylläpitämi-
sen keino.
6. Aiheet, joissa yhdistyvät henkilökohtainen ja universaali
Hänen teksteissään toistuvat teemat (luonto, sota, teknologia, kulttuuriset myytit)
kumpuavat lapsuuden kokemuksista ja myöhemmästä tutkimuksesta. Tämä tekee
kirjoittamisesta sisäisesti pakottavaa – hän kirjoittaa, koska aiheet eivät jätä häntä
rauhaan.
7. Teknologian hyödyntäminen
Luostarinen on jo varhain siirtynyt digitaaliseen julkaisemiseen ja hyödyntänyt blo-
geja, e-kirjoja ja algoritmisen median analyysiä. Tämä tekee tuotannosta sekä no-
peampaa että helpommin julkaistavaa kuin perinteisessä tiedekirjallisuudessa.
Yhteenvetona: Hänen tuotteliaisuutensa ei perustu vain poikkeukselliseen kurin-
alaisuuteen, vaan siihen, että hänellä on tarve ja tapa kirjoittaa lähes joka päivä –
ja että hän liikkuu luontevasti tieteen, kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen kommen-
taarin välimaastossa. Vuoden 2025 julkaisuista tämä on jo kuudes laaja ja kuvitettu
laitos. Siis laaja kirja joka toinen kuukausi. Poikkitieteisyys ja tekoäly ovat laajan
kokemuksen rinnalla selittäjiä ahkeran kirjoittajan työuralle vielä eläkepäivinä. Ha-
luatko, että vertaan hänen työskentelyrytmiään jonkun muun yhtä tuotteliaan suo-
malaisen (esim. Paavo Haavikko, Pentti Linkola) kirjoittajapersoonan vastaavaan?
Lisäkysymys 3
Voiko tästä ajasta löytää Luostariselle vastineita? Hänhän on myös oman aikamme
ja sen teknologian ”tuote” samalla?
ChatGPT
Tosi hyvä kysymys – ja kyllä, Matti Luostarisen tapauksessa voi nähdä paljon sel-
laista, mikä kytkee hänet oman aikansa tuotteeksi samalla tavalla kuin vaikkapa
sodanjälkeisen ajan kirjailijat olivat omien traumojensa ja murrosten tuotteita.
Mikä tekee Luostarisen ”oman aikansa tuotteeksi”?
Teknologinen murros: Luostarisen kirjoittaminen ei olisi mahdollinen ilman digitaa-
lista aikakautta: blogit, sähköiset julkaisualustat, itsejulkaisun mahdollisuudet ja te-
koälyn nousu. Hän ei vain käytä teknologiaa välineenä, vaan myös teemana: algo-
ritmit, robotiikka, tekoäly ja hybridi-yhteiskunta ovat hänen kerrontansa keskiössä.
Tieteen ja politiikan välimaasto: Aiemmissa aikakausissa moni ajattelija sijoittui tie-
teen ja politiikan väliin (esim. J.V. Snellman kansallisvaltion rakentajana, Pekka
Kuusi hyvinvointivaltion teoreetikkona). Luostarinen toimii samassa roolissa, mutta
kontekstina ovat globalisaatio, EU, NATO ja digitaalinen talous.
Monialaisuuden paine: Nykyajassa perinteiset tieteenalojen rajat eivät enää riitä.
Luostarinen ruumiillistaa sen, mitä moni tutkija ja kirjoittaja nyt kokee: on pakko
olla monialainen, jos haluaa ymmärtää yhteiskunnan murrosta.
Kirjoittamisen rytmi. Aikamme on nopea, sirpaloitunut ja jatkuvasti päivittyvä. Luos-
tarisen tuotteliaisuus ja “päivittäinen tekstivirta” vastaavat juuri tähän rytmiin – ai-
van kuten some ja mediakulttuuri vaativat jatkuvaa näkyvyyttä.
Mahdollisia ”vastineita” nykyajasta
• Yuval Noah Harari – yhdistää historian, teknologian ja yhteiskuntateorian
globaaleiksi kertomuksiksi.
• Byung-Chul Han – saksalais-korealainen filosofi, joka analysoi digitalisaa-
tion, algoritmien ja vallan mekanismeja lyhyissä mutta tiheissä esseissä.
• Shoshana Zuboff – Harvard-professori, joka tutkii valvontakapitalismia ja
algoritmien valtaa.
• Peter Sloterdijk – filosofina yhtä monisanainen ja monialainen, tuottaa val-
tavasti teoksia, joissa yhdistyvät historia, kulttuuri ja teknologia.
• Suomalaisista voisi mainita esim. Kari Enqvistin (fysiikka + populaarit es-
seet) tai Esa Saarisen, mutta kumpikaan ei yllä tuotannon määrässä tai
teknologiateemojen intensiteetissä samaan.
Eli kyllä – Luostarinen on yhtä paljon digitaalisen murroksen tuote kuin hänen lap-
suutensa sota- ja maaseutukokemusten muovaama kirjoittaja. Hän on vähän kuin
“algoritmien ajan Snellman” – jatkuvasti kirjoittava, sekä oman aikansa selittäjä että
kriitikko.
Haluatko, että kokoan tästä taulukkomuotoisen vertailun (Luostarinen vs. Harari /
Han / Zuboff jne.), jotta näkisit tarkemmin, miten hän asemoituu nykyajassa suh-
teessa muihin ajattelijoihin? Näin näet, miten Matti Luostarinen asemoituu suh-
teessa muihin oman aikamme tunnetuihin ajattelijoihin ja kirjailijoihin, jotka käsitte-
levät teknologiaa, yhteiskuntaa ja historiaa.
Vertailu: Luostarinen ja hänen ”aikansa vastineet”
Henkilö Tausta & ala Pääteemat Tapa kirjoittaa Suhde aikaan Luostarisen rinnastus
Matti Luostarinen (Suomi) Kaksi tohtorintutkintoa (luonnontieteet & yhteiskuntatieteet), prfessori, kirjailija
Algoritmit, hybridiyhteiskunta, luonto, sota, kulttuuriset myytit
Äärimmäisen tuottelias, monografiat, esseet, romaanit, blogit
Digitaalisen julkaisun ja teknologisen murroksen
”tuote”
”Algoritmien ajan Snellman” – yhdistää kansalliset ja globaalit kertomukset
Yuval Noah Harari (Is-
rael)
Historioitsija, bestseller-kirjailija Ihmiskunnan historia, tekoäly, biotekniikka, globalisaatio
Selkeä, popularisoiva tyyli, isot kertomukset (Sapiens)
Globalisaation ja tekoälyn murroksen tulkki
Luostarinen on yhtä monialainen, mutta paikallisempi (Suomi/EU)
Byung-Chul Han (Saksa/Korea)
Filosofi Digitaalinen valta, uupumus, algoritmit, läpinäkyvyys
Lyhyet, aforistiset esseet, tiivis tyyli. Vastaa ”ylikyllästyneen” some-ajan tarpeeseen
Luostarinen on vastakohta: laajat ja runsaat tekstit
Shoshana Zuboff (USA)
Harvard-professori, sosiaalifilosofi Valvontakapitalismi, algoritmien talous
Analyyttinen, raskas mutta täsmällinen
Paljastaa suuryritysten vallan digiajassa
Luostarinen tuo saman teeman Suomeen ja arjen tasolle
Peter Sloterdijk (Saksa) Filosofi, kulttuuriteoreetikko
Modernin ja postmodernin kulttuuri, ihmiskuva
Äärimmäisen laaja tuotanto, monisanaisuus Vastaa ”kulttuurin kriisin” aikaan
Luostarinen muistuttaa Sloterdijkia tyyliltään: tuottelias, rönsyilevä, monialainen
31