We – People and Barack Obama, Number 44

Barack Obaman toinen  kausi Yhdysvaltain presidenttinä käynnistyi juhlavasti. Barack Obama puolusti homoseksuaaleja veljiä ja sisariamme. Rakkauden toisiamme kohtaan on oltava tasa-arvoista, jos puolustamme aidosti tasa-arvoa, saati rakkautta.
Vastaamme samalla luonnonmuutoksiin, ilmastomuutokseen ja epäonnistuminen on lastemme pettämistä. Sodan vuosikymmenet ovat viimeinkin päättymässä ja talouden jälleenrakentaminen alkanut. We, People, toistui puheessa yhtenään. Numero 44 jatkaa virassaan ja itselläni oli kunnia kantaa tuota numeroa kuntavaaleissamme.

Juhlasta suoran arkeen

Obaman ja republikaanien linjat ovat kaukana toisistaan. Uran tähtihetkeä seuraa arki. Varsinainen ohjelma neljäksi vuodeksi esitellään torstaina. Se ei voi olla enää vain suuria sanoja, yhdessä tekemistä ja demokraattien vaaliteemojen toistamista. Rikkaat ovat sittenkin onnekkaampia kuin köyhät ja vähäosaiset kasvava joukko maailmassa.

Yhdysvallat ei ole enää kiistatta maailman mahtavin valtio. Sen haastajia löytyy Kiinasta, Intiasta, Pakistanista, Venäjältä, Brasiliasta, Euroopasta, koko globaali maailma on verkottumassa ja muistuttaa uusista rakenteista, joista Yhdysvallat voi jäädä myös ulkopuolelle, tahtoi tai ei.

Ayn Rand ja egoistinen rationalismi

Yhdysvallat on  tiukasti kiinni opissa, jossa arvostetaan egoismia, taistelua oman onnen puolesta. Sen näkyvin hahmo filosofina oli Aristoteleen oppilas,  monen muun valistusajan filosofin tapaan, venäjänjuutalainen Ayn Rand. Häntä voisi pitää libertanistina mutta myös monen muun ajatussuunnan äitinä. Juutalaisvainot muuttivat ihmisen ajattelua matkan varrella. Idealismi sai kolhuja venäjänjuutalaisen varakkaan apteekkariperheen lapsen kokemissa traumoissa.

Rand ei hyväksynyt Neuvostoliiton totalitarismia, sosialismia, mutta ei myöskään oman aikansa kansallissosialismia. Hän oli idealisti, kuten Obaman kohdalla mainittiin hänen ensimmäisen kautensa alussa. Idealismi tahtoo vain puhtaana rapautua politiikan teon välineiden vaatiessa kompromisseja ja tuloksena on pragmatismi, Yhdysvaltain ainut filosofinen oppisuunta, jota voidaan pitää todella siellä syntyneenä.

Olen kirjoittanut pragmatismista runsaasti. Se on hyvin suomalainen oppisuunta ja maailmankuva, ei oikestaan filosofia lainkaan. Oppikirjamme ovat usein rakennettu pedagogisesti tälle perustalle. Sen muuttaminen käy hitaasti ja sitä tukee kielen rakenne. Kieli ja sanat ovat ne välineet, joilla ajattelemme ja itseämme ilmaisemme, joita käytämme myös mielkuvia rakennellessamme hermeneuttisella tavalla elämäämme ymmärtäen.

Rand piti libertanistien puoluetta roskaväen joukkoliikkeenä ja hänen filosofiansa kopiointina. Hän luki mielellään Nietzschen kirjoja, mutta ei hyväksynyt juurikaan hänen jyrkkiä ajatuksiaan. Jotain yhteistä hänen ja Nietzschen ajatuksissa kuitenkin löytyy. Randin romaaneista tehtiin myös aikanaan elokuvia. Hän oli taitava elokuvien käsikirjoittaja.

Järkevä pragmaatikko

Rand halusi jo lapsena pysyä kiinni ihanteissaan tekemättä kompromissia Venäjällä kasvavan kommunismin kanssa. Järjen korostaminen toi mukaan rationalismia, jota tapaa myös Obaman ajattelussa. Obama on viime kädessä järkeensä luottava pragmaatikko, jolle ihanteet ovat luovalle ihmiselle tyypillinen halu saavuttaa, ei niinkään päihittää toisia. Toinen kausi antaa siihen paremman mahdollisuuden kuin ensimmäinen. Obaman ajattelu ja maailmankuva löytyy hänen nuoruutensa opinnoista ja kirjoista. Ne kannattaa nyt lukea toiseenkin kertaan. Toinen kausi antaa idealismille enemmän mahdollisuuksia.

Ayn Randin elämää ja sen nuoruutta leimasi juutalaisuus ja pako synnyinmaasta, kommunismin kammoksuminen. Hän oppi arvostamaan itseään ja taistelemaan amerikkalaiseen tapaan onnensa puolesta vapaassa maassa ja maailmassa. Pahuutta ei voi tapahtua ilman uhrin suostumusta, hän kirjoitti. Tuo aforismi on lähellä Nietzschen tapaa kärjistää ja provosoida. Obama ei provosoi eikä provosoidu.

Rohkeus kulkea omaa tietään

Randin mukaan ihmisillä on tapana medioineen tulkita kuinka on helppoa ja samalla pahaa ja väärin tehdä mitä itse haluaa ja että tarvitsemme itsekuria, normeja ja moraalia, jotta vältymme tältä paheelta.

Randin mukaan asia on päinvastoin. Vaikeinta maailmassa on tehdä sitä mitä haluamme. Juuri siihen vaaditaan suurinta rohkeutta. Ja juuri tämä rohkeus on Barack Obaman tyypillisin ominaisuus ja voi mahdollistaa niin uuden aselain kuin maahanmuuttajien aseman korjaavan lainsäädännön toteutumisen Obaman haluamalla tavalla. Historiaan Obama jää, jos vapaakauppa-alueet Euroopan ja Tyynen valtameren valtaisan alueen välillä toteutuvat Yhdysvaltain toivomalla tavalla.

Obaman ensimmäinen kausi muistetaan Yhdysvaltain laman kääntymisestä edeltäjien aiheuttamasta 1930 -luvun lamaakin syvemmästä pohjasta kohti normaalia taloutta, jossa sotien ajat jäivät nekin taakse. Puolueiden välistä riitelyä Obama ei saanut korjattua ja ne hän halusi poistaa jo nyt virkaanastujaispuheessaan. We, people, on hänen vaikein haasteena kongressissa. Terveydenhuoltouudistus muistetaan sekin sekä Yhdysvaltain olojen normalisoituminen myös Kiinan valtaisan talouskasvun katveessa. Saatta vierähtää jonkin aikaa, ennen kuin Yhdysvallat saa seuraavan värillisen presidenttinsä.

Painopiste Aasiaan jatkuu

Älä ikinä sano, että halu tehdä hyvää voiman avulla on hyvä aikomus. Vallanhalu ja typeryys eivät ole ikinä hyviä aikomuksia, kirjoitti Ayn Rand, jonka etunimi oli haettu Suomesta. Luultavasti sen kuului olla Aino. Alisa Zinovjevna Rozenbaum haki itselleen uuden nimen paetessaan synnyinmaastaan. Etunimen hän kertoi löytäneensä Suomesta. Ayn oli todennäköisesti Aino.

Obaman kohdalla vallan käyttö asein on jäänyt historiaan ja jatkossa asevoimien painopiste keskittyy lähelle Kiinaa turvaamaan sen maltillisen kasvun myös jatkossa. Vanha painopiste Euroopasta siirtyy selvästi Aasiaan ja myös kalottialueesta tulee aiempaa tärkeämpi.

Se on meille suomalaisille hyvä uutinen olettaen, että ymmärrämme hyvien uutisten perään enää laisinkaan kiinnittyneenä Saksaan ja sen ongelmiin Euroopassa.  Aasia ja Venäjän raja pohjoiskalotissa on meidän asiamme siinä missä kiinnostus Etelä-Amerikasta. Olemme osa Pohjolaa ja Venäjän rikkaudet ovat Jäämerellä, Suomen raja turvallisiin ja ongelmaton.

Kiusaajan rakentama syyllisyys

Pahinta syyllisyyttä on hyväksyä ansaitsematon syyllisyys. Obama puuttui moneen kertaan syyllisyyteen, joka syntyy suuren keskiluokan elämästä ja kurjistumisesta. Vähäosaisuus ja häpeä, työttömyys ja syrjäytyminen ovat suomalaisille tuttuja ilmiöitä suurten työllistäjiemme siirtäessä toimintojaan maan rajojen ulkopuolelle ja seuraten Obaman puhetta tarkemmin kuin oman presidenttimme huolia. Yhdysvaltain keskuspankin johtaja taas lukee Ayn Rand -instituutin tekstejä yhtä uskollisesti kuin Björn Whlroos Suomessa.

Onnellisuus syntyy kun ihminen saavuttaa omat arvonsa. Jos niitä ei ole olemassakaan, onnen tavoittelu on turhaa. Perussuomalaisten johtaja Timo Soini on tässä puhdasoppisin arvojohtaja Suomessa. Se on poikkeuksellisen suuri voima ja keskeinen syy puolueen menestymiseen kansanliikkeenä. Kuuden puolueen kirjava hallitus vaatii myös oppsition ja sen on oltava arvoiltaan uskottavan. Hallitukselta tämä uskottavuus puuttuu.

Ilman Perussuomalaista kansanliikettä parlamentarismimme ja demokraattiset instituutiomme olisivat poikkeuksellisessa kriisissä. Media, neljäs valtiomahtimme, ei ole onnistunut tehtävässään. Sosiaalisen kansalaismedian ja sen talouden sekä  strategian tahtävänä on ollut huolehtia institutionaalisesta keskustelustamme joskus omintakeisella logiikallaan ja omilla faktoillaan. Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä.

Ei ole sattuma että perussuomalaiset ovat juuri nyt nousussa ja kansanliike syntyi samaan aikaan kuin obamania Yhdysvalloissa. Suomessa institutionaalinen keskustelu on tapettu miltei kokonaan ja siihen on puutunut mm. Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank Suomen Kuvalehdessä. Kirjoitamme samoista asioista eikä sekään voi olla sattumaa.

Faktat esille ja looginen ajattelu käyttöön

Suuria institutionaalisia kysymyksiä ja vaiettuja asioita vältellään hukuttamalla ne työryhmiin tai tokaisemalla kuinka ne ovat asennekysymyksiä. Suomalainen luentosali hiljenee kun joku tokaisee ongelman syntyvän asenteistamme. Yhtä hyvin voisi väittää niiden olevan perisynnistä syntyviä. Tällainen kansakunta ei jatkossa maailmalla menesty. Kielemme kannat on saatava auki. Symbolirakenteet on avattava kulttuurin kautta ja ymmärtämällä sen olevan myös tiedettä ja taidetta.

Suuria kysymyksiä ovat vanhusten ja lasten hoito, yrittäjyys ja innovointi, kasvun hiipuminen, asuminen ja syrjäytyminen, ilmastomuutos, luonnonvaramme, suomalainen konsensus kuuden puolueen hallituksena, maahanmuutto jne. Meillä on kotikutoiset tavat hoitaa asioita ja usein vielä omalaatuinen paikallinen logiikka ilman faktoja, juupas eipäs väittely. Jokaisella on oma itsemääräämisoikeus ja koko maa jumittuu muutaman ihmisen oikeuksiin.

Ensin on koottava faktat, Ruotsin mallin mukaan tilastot, teoriat ja ideologiat hakien jo etukäteen. Vasta tämä jälkeen aletaan tehdä skenaariot, ennusteet ja poliittinen  väittely, kuka saa ja kuka menettää, mitkä arvot ovat tärkeimpiä. Kaikilla on oikeus mielipiteisiin ja oman edun tavoitteluun, mutta ei toki omin faktoihin eikä omintakeiseen logiikkaan. Sääntöjä ei shakkipelissä tai jääkiekossa, jalkapallossa, vaihdeta kesken pelin. Ja ne säännöt ovat samat myös muualla markkinatalouden maailmassa.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts