Kehitysavun suunta pohdittava Suomessa järkeväksi

Suomalaisten ja sukulaiskansojemme historia, kulttuuri ja tämän päivän elämä on monin verroin tärkeäpää meille kuin loikoilla joutilaana Välimeren tai Aasian matkailukohteissamme. Tylsistyä eläkeläisenä Portugalissa tai Malagassa golfkärryä vetäen. Haaskata rahaa sinne, missä meitä ei edes oikeasti kaivata. Olemme rahoinemme siellä aina sivuraiteella. Suuret hoitavat ja
hakevat siitä myös taloudellisen hyödyn itselleen kehitysavun nimissä. Omilla siirtomaillaan liikkuen. Venäjän siirtomaat ovat taas Venäjän sisällä, toisin kuin merten takaiset eurooppalaisten siirtomaat. Niistä on oltu hiljaa. Miksi?

Väestönlaskentatietojen perusteella Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat näyttävät joutuneen demografiseen syöksykierteeseen. Vuosina 1970-2010 itsensä suomalais-ugrilaisiksi ilmoittaneiden yhteismäärä on laskenut 3,25 miljoonasta 2,37 miljoonaan eli 27%. Negatiivinen kehitys on kuitenkin alkanut jo paljon aikaisemmin.

Stalinin vainojen aikana suomalais-ugrilaisia kieliä käyttänyt älymystö tuhottiin, ja Hruštšovin aikana ajettiin vähemmistökielinen koulutus alas. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiset talousvaikeudet ovat myös vaikeuttaneet Venäjän vähemmistökansojen kielen ja kulttuurin asemaa. Omakielisen kirjallisuuden julkaisemisen vähenemistä kuvaa se, että kominkielisiä kirjoja ilmestyi 1930-luvulla vuosittain 200, 2000-luvun alkuvuosina kuitenkin enää parikymmentä, osin ulkomaisella tuella nekin julkaisten.

Vuonna 2010 Venäjän suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluviksi ilmoittautuneista keskimäärin vain vähän yli puolet ilmoitti osaavansa kansan omaa kieltä. Lisäksi ilmoitus kielen osaamisesta ei tarkoita että henkilö puhuisi sitä äidinkielenään.
Äidinkieltä hävetään ja pyritään välttelemään venäjän opintojen rinnalla.
Miksi suomalaiset eivät ole puuttuneet tällaiseen häpeään ja epäkohtaan? Miksi me käytämme aikaa ja rahaa sellaiseen, joka ei tuo meille ja omalle kulttuurillemme muuta kuin jatkuvia menoja?

Vielä 1920-luvulla läntisiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin kuuluvia suomalaisia ja virolaisia asui Venäjällä yhteensä yli 280 000. Viimeisimmässä väestönlaskennassa 2010 näiden kansojen yhteismäärä oli pudonnut vain noin 38 000:een. Tärkeä syy tähän kehitykseen on venäläistymisen lisäksi ollut muuttoliike Suomeen ja Viroon. Hyvin merkittävä Venäjän suomalaisten lukumäärän romahdukseen vaikuttanut tekijä on myös se, että valtaosa Pietarin ympäristössä eläneistä Inkerin suomalaisista eli inkeriläisistä hajotettiin toisen maailmansodan jälkeen eri puolille Neuvostoliittoa. Suuri osa heistä hakeutui lopulta Viroon ja Karjalan tasavaltaan. Presidentti Koiviston aikaan asiaa puututtiin.

Karjalaisten perinteisiä asuma-alueita ovat Karjalan tasavalta ja Tverin alue. Tverin alueelta karjalaiset ovat väestönlaskentatietojen perusteella lähes hävinneet, vaikka heitä oli 1920-luvulla siellä vielä lähes 150 000. Karjalaiset jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään: varsinaiskarjalaisiin, aunuslaisiin eli liiviläisiin ja lyydiläisiin. Varsinaiskarjalaiset voidaan lisäksi jakaa edelleen vienankarjalaisiin, eteläkarjalaisiin ja ns. tytärkarjalaisiin (tihvinänkarjalaiset, tverinkarjalaiset, valdainkarjalaiset).

Mordvalaiset ovat suurin Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista ja aikaisemmin heitä oli jopa enemmän kuin virolaisia. Väestönlaskennassa mordvalaisiksi ilmoittautuneiden määrä on kuitenkin 40 vuodessa 1970-2010 vähentynyt 1,17 miljoonasta 744 000:een. Mordvalaisten asuma-alue Volgan seudulla on äärimmäisen hajanainen ja vain melko pieni osa kansasta asuu Mordvan tasavallassa. Mordvalaiset jakautuvat kahteen ryhmään, ersäläisiin ja mokšalaisiin. Näillä ryhmillä ei historiallisesti edes ollut omaa yhteistä nimeä. Ongelmat ovat suuria mutta eivät toki ylikäymättömiä yhteistyössä Venäjän kanssa. Ei Venäjän eristäminen koske omien juuriemme ja sukulaistemme auttamista ja humanitaarista työtä.

Marien tärkeimmät perinteiset asuma-alueet ovat Marin tasavalta ja Baškortostan Volgan alueella. Kansa käsittää kolme ryhmää, niittymarit, itämarit ja vuorimarit.
Udmurttien perinteinen asuma-alue on Udmurtian tasavalta Volgan sivujoen Kaman varrella. Kirjoitin tästä kirjassani “Arctic Babylon”. Udmurteista asuu suurempi osa omassa tasavallassaan kuin muista Venäjän suomalais-ugrilaisista kansoista. Besermanit ovat turkkilais-kansoilta vahvoja vaikutteita saanut udmurttien alaryhmä.
Komien perinteisiin asuma-alueisiin kuuluvat Komin tasavalta Petšora-joen alueella sekä Permin aluepiiri. Permin aluepiirissä asuvat komipermjakit muodostavat komien alaryhmän.

Lähellä häviämistä ovat vatjalaiset, inkerikot, enetsit ja nganasanit. Myös vepsäläiset, Venäjän saamelaiset, selkupit, hantit, mansit ja nenetsit ovat vaarassa, vaikka hantien, mansien ja nenetsien lukumäärät ovatkin viime väestönlaskennoissa nousseet. Todennäköisesti syynä ovat olleet toiveet saada erilaisia tukia ilmoittautumalla alkuperäiskansan jäseneksi. Olen kirjoittanut heistä runsaasti jo 1970-luvulla Lappia sekä kalottialuetta kiertäessäni.

Meidän tehtävänä on hoitaa omat juuremme ja sinne kohdistuvat epäkohdat on korjattava ensin. Miksi me sekaannumme ventovieraitten kulttuurien asioihin ja siellä puuhastellen suomalaisina vielä sivuraiteille siirrettynä, ympäri maailmaa hosuen, olemattomat voimavaramme pirstoen liki näkymättömään työhön. Suurvallat kun hoitavat nämä alueet omina siirtomainaan.

En puhu nyt sivistyksestämme, läntisen kulttuurimme opiskelusta lainkaan, vaan KEHITYSAVUSTA ja sen järkevästä suuntaamisesta SUOMESSA. Suurvallat Euroopassa suuntaavat sitä merten takaisille valloittamilleen alusmaille, tyhjentäen ne ensin elinoloistaan kelvottomiksi ryöstäen. Vain Venäjä tekee poikkeuksen suomalaisena tätä globaalia kysymystä pohtien. Juuremme kun ovat Venäjän alusmaiden suunnalla.

Venäjän alusmaat ovat samalla mantereella ja siellä ovat myös suomalaisten sukulaiset, juuremme. Emme me kreikkalaisia ole. Juuremme ovat kokonaan muualla kuin Afrikkaa aikanaan ryöstäneiden tai Amerikkaa hävittäneiden eurooppalaisten suurvaltojen imperialismin juurilla. Tai Aasiaa vallaten, niin ikään osana kolonialismia, imperialismia. Se ei kuulu meille. Me olimme alusmaa itsekin. Ymmärrämme siksi alusmaan oloja, ongelmia sisällissotia myöten, ja tapaa nousta sivistysvaltioksi omin voimin ja taidoillamme. Tämän me taatusti osaamme ja siitä on näyttöä. Olemme tässä osaamisessa pienenä alusmaana nyt YK:n mukaan kansakuntana maailman ensimmäinen. Sitä ei pidä osaamisenamme nyt pilata saati väheksyä. Meillä on sosiaalisessa pääomassa ja geeneissämme jotain sellaista, joka muilta taatusti Euroopassa puuttuu.

Meillä on siitä, kansakunnan hyvinvoinnin ja sivistyksen hoidosta, myös kansallista ja globaalia näyttöä, uskottavaa.

Miksi me emme ole ylpeitä omista JUURISTAMME ja maailman alkuperäiskansojen kohtaloista juuri omalla kohdallamme, omilla juurillamme? Kuulumme heihin ja olemme menestynein osa tätä suurta mutta katoavaa globaalia kulttuuriperhettämme, sen globaalia perintöä vaalivana kansakuntana maailman vaurain kansa. Vai epäileekö joku, etteivät muut kulttuurit ja kansakunnat toimi samoin? Esimerkkinä juutalaiset.

Kun puhutaan kehitysavusta, silloin on havaittava OMAT SUKULAISEMME ja heidän katoavat kulttuurit ja myös talouden hoito osana sivistystä, koulutusta ja omaa innovatiivista osaamistamme. Siellä meitä kaivataan ja me heitä. Siellä saavutetut tulokset ovat varmasti muuta kuin maailman turuilla puuhastelua ilman selvää omaa motiivia ja päämäärää, olemattomin panoksin. Kyllä tämä YK:ssa ja sen alajärjestöissä varmasti ymmärretään ja pidetään hyvänä suuntana suomalaisille myös maailman pankin kohdalla. VÄLTTÄMÄTTÖMÄNÄ. Se että asian ottavat esille myös perussuomalaiset, on varmasti kenen tahansa oivaltama, ja myös hyvänä pidetty suunta varmaan myös Venäjällä. Miksi ei olisi? Tämä jos mikä on poliittisesti meitä yhdistävä yhteinen asiamme.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts