Perjantai kolmastoista päivä

Kolmetoista on huonon onnen luku ja perjantai muutenkin muita kehnompi, kertovat tilastot. Ranskan kuningas Filip IV Kaunis vangitutti Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet sen jälkeen, kun oli ensin lähettänyt heille krijeitään, jotka tuli avata vasta 13. lokakuuta 1307. Hän syytti kirjeissään temppeliherroja saatananpalvonnasta. Herrat vangittiin ja poltettiin roviolla. Tuo päivä oli kehno avata kirjeitään herraksi syntyneenä. Riskejä on syytä varoa. Kun runnotaan läpi sotesotukuja ja kuntahimmeleitä, syntyy riskit unohtavaa epädemokratiaa. Lakiesitys menköön uuteen valmisteluun ennen kuin kunnissa…
Read More

Vaalit Hämeessä

  Vaalit lähestyvät ja samalla kurkien tanssi. Kaikki se, mitä tähän saakka kentällä on kohdannut tutkijana, kirjailijana, politiikkaa 40 vuotta ammatikseen seuranneena, on varpusten tanssia. Kun kurkien tanssi alkaa, varpuset poistuvat näyttämöltä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös Hämeessä sitä, että kentälle saapuvat virkaansa puolustavat istuvat kansanedustajat tukijoineen. Peli kovenee, rahaa alkaa liikkua ja myös poliittiset virkamiehet ovat mukana antamassa oman tukensa rakenteellisen korruption laariin. Jokainen virkansa puolueen kautta hankkinut on velkaa sen puolueelleen. Samoin ne, joille…
Read More

Kynttilänpäivänä

  Laura Ingalls Wilder syntyi 7. helmikuuta Wisconsinissa, Pepinin pienessä kylässä sen pohjoisissa metsissä. Hän kuoli siellä niin ikään helmikuussa 90 vuotta myöhemmin nimekkäänä kirjailijana. Kirjailija hänestä tuli oman tyttären kehotuksesta julkaista kirjoituksiaan synnyinkylästään ja pienestä Dakotan De Smetin kaupungista. Syntyi esikoinen nimeltä “Pieni talo suuressa metsässä” (Little House in the Woods). Sitä seurasivat romaanit “Farmarin lapset”, “Pien talo preerialla”, “Luumujen poukama”, “Hopeajärven rannalla”, “Pitkä talvi preerialla”, “Pieni kaupunki preerialla”, “Onnen kultaiset vuodet” ja “Neljä…
Read More

Saamelaisten kansallispäivä

  Helmikuun kuudes on saamelaisten kansallispäivä. Helsingin Sanomat (6.2) sivuuttaa sen todeten, kuinka stadi on Suomen suurin saamelaiskylä. Citysaamelaisten kielipesässä puhutaan melkein pelkkää saamea siinä missä Helsingin kaikissa muissakin pienten kielialueiden ahtaissa ja unohdetuissa lähiöiden ghetoissa, Itämeren helmen syleilyssä. Me emme ymmärrä saamelaisen kulttuurin juuria ja heidän oikeuksiaan. Puhumme kyllä omistamme ja teemme saamelaisista pilkallista “nunnuka nunnuka” -viihdettä. Kulttuurien yhteinen sinfonia yhdistää Saamelainen kulttuuri ei ole kuitenkaan kuolemassa ja kieli on palaamassa. Kulkiessani Samuli Paulaharjun…
Read More

Rahaa on vaikka kreikkalaisille jakaa

    Hallitus on henkisesti jo luovuttanut. Rahaa olisi, mutta onko näkymiä? Tässä maan päälehden kahden viimeisen päivän otsikkoja pääkirjoituksina. Ei ne siitä ole paljoa muuttuneet sitten Kataisen hallituksen hajottua pakolaishallitukseksi. Eurooppa oli jo aikoja ajautunut kahteen ääripäähän ja repivä keskustelu välikysymyskeskustelussa Kreikasta paljasti jällen kerran, kuinka Tanskaan vyöryy rahaa ja Kreikan uusi johto etsii sopua kaoottiseen talouteensa. Ei juu vaarinhousut Eurossa ja Ukrainassa kriiseinä yhteistä on sekä historia että tulevaisuus. Kun kriisi jatkuu se…
Read More

Tiede- ja eurousko koetuksella

Viikkolehdessä toimittaja pohtii tiedeuskoa. Hän ei ole aivan varma uskoako rasvakeskustelussa heitä, joille Pohjois-Karjala projekti oli uran komea huippu ja tapa tulla nimekkäiksi vai Valion eläinrasvan puolesta puhuvia tiedeihmisiä. Hän olettaa tieteen olevan samaa uskon asiaa kuin hänen protestanttinen oppinsa. Tieteilijät pyrkivät kaupallisessa maailmassa vakuuttamaan muut totuudellaan eivätkä poikkea siten enää poliitikoista. Kaupallisen median ongelma on sekin juuri tuossa kaupallisuudessa. Ketä siis uskoa? Relatiivinen totuus Tieteen tulokset ovat suhteellisia. Ne kertovat tieteen kehityksestä ja kumotaan…
Read More

Paluu juurille alkamassa

Kun Perussuomalainen liike syntyi, maailmalla alettiin jo aiemmin puhua käsitteestä “juuret”. Neekeriorjista tehtiin kirja, josta kuvattiin komea myös suomalaisia herätellyt sarja, “Roots”. Murray Palmer Haley (Alex Haley) oli lyönyt kirjailijan itsensä läpi hakien oman sukunsa juuria, Kunta Kinten afrikkalaista maailmaa. Hieman aiemmin olin valmistellut väitöskirjaani kysellen Karjalan siirtolaisten elämästä ja lopulta todellisten pakkomuuttajien ankaraa kohtaloa Sompion altaiden alle kotinsa menettäen sekä samalla vieraillen myös Voltan ja Kariban suurilla allasalueilla Afrikassa. Käsite ihmisen juurista, paikkaleimautumisen synnystä…
Read More

Viinikuurna vai tuhkauurna – sinä valitset vaaleissa

  Persu on Mikael Agricolan kielessä “viinikuurna”. Tosin ehkä hieman eri tavalla aikanaan lausuttuna. Tuosta kuurnasta kuullaan vielä, kun alamme itse polkea viinirypäleitämme jalostettavaksi Graalin maljoissa tarjoiltaviksi viineiksi. Toimitus kun on pyhä aivan sen alkuperäisessä merkityksessään. Kaikki kun ei ole “pyhää” vaikka niin nykyisin tahdotaan väittää. Oma sukuni maksoi sen hoitajille veronsa luostarilaitokseen ja osallistui siihen samalla henkensä uhallakin. Kun viedään tuhkatkin pesästä, maa muistuttaa Kreikkaa tai seuraavien vaalien Espanjaa. Ehkä myös Portugalia ja monia…
Read More

Palattiin alkuruutuun

  Kreikan vaalit olivat täystyrmäys eurooppalaiselle tukipolitiikalle. Ne olivat samalla kreikkalainen hätähuuto, joka olisi voitu kuulla myös muilta tukipaketin saaneilta massatyöttömyyden valtiolta, Portugalilta, Italialta, Espanjalta. Ranskalaiset ja saksalaiset pankin olisi kuulut hoitaa toisella tavalla, ei suomalaisten veronmaksajien rahoilla. Tätä Perussuomalaiset toistivat ja saivat tukea jopa pölhöpopulisteiksi haukuttuina nobelisteilta. Meneteyt vuodet Olemme menettäneet viisi vuotta ja saaneet hallituksemme toimesta aikaan omassa maassamme taloudellisen kaaoksen, massatyöttömyyden ja velat, joita ei kukaan ulkopuolinen maksa. Kun pölhöpopulisteiksi haukutut perussuomalaiset…
Read More

Kohti hybridisotaa ja -vaaleja

  Julkaisin vuonna 2011 vuoden 2010 tapahtumista kootun kirjan nimellä “Hybridiyhteiskunnan kouristelua”. Johdanto on pitkä ja siinä esitellään filosofiaa filosofeille, mutta samalla myös uuden mediayhteiskunnan käsitteitä niitä popularisoiden suomalaisille. Kirjani sosiaalisesta mediasta, sen taloudesta ja strategiasta oli levinnyt jo pari vuotta aiemmin englanninkielisenä kaikkiin merkittäviin yliopistoihimme ja myös Ukrainaan ja Venäjälle. Ei vain Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan, Ranskaan ja Saksaan, jossa kirjani julkaistaan ja Google sekä Amatzon levittävät ne maailmalle, myös Afrikkaan ja Aasiaan. Se nousi…
Read More