Kalevalan päivä – Suomalaisen kulttuurin päivänä

Kalevalan juhlinta helmikuun 28. päivänä johtuu siitä, että Elias Lönnrot päiväsi Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta 1835. Ensimmäisinä Kalevalan päivää ryhtyivät viettämään juhlapäivänä 1865 Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston eli nykyisen Helsingin yliopiston Savo-karjalaisen osakunnan ylioppilaat. Epävirallinen liputuspäivä se on ollut vuodesta 1950 lähtien. Vuonna 1978 se vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi, jolloin se vahvistettiin asetuksella myös suomalaisen kulttuurin päiväksi. Tein ensimmäisen väitöskirjani spatiaalisesta identiteetistä - juuristamme. Se on eri asia kuin vaikkapa maakuntalehtien ja kirjallisuuden, kansallishymnien ja lippujen…
Read More

Media-ajan ihmisen viestit

Tämän päivän tärkein aihe on korona virus ja sen käyttäytyminen, meille kerottaan. Kertojina ovat ministerit ja he ovat nyt naisia. Naisen viestimä tapa on toinen kuin mies viestijänä silloin, kun kyse on taudista ja sen hoidosta. Tämän päivän tärkein aihe ei siis olekaan virus ja sen käyttäytyminen, vaan naiset viestittäjinä ja viestien vastaanottajat ja NÄIDEN KÄYTTÄYTYMINEN. Kun kyse on sukupuolista ja sukupolvista, käyttäytyminen on sairauden ja viruksen hoidossa ja siihen etukäteen valmistautuessa kovin erilainen. Kuntiemme…
Read More

Matin päivän valtuustoaloite Forssassa.

Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut: Aloite kuntayhteistyön tehostamisesta sekä sen tärkeimmän luonnonvarojen tutkimukseen ja hoitoon sekä koulutukseen liittyvän säätiön perustamisesta ja Jokisten kartanoalueen hoidosta. Tämä päivä on Matin päivä ja Matti nimenä oli aikanaan myös miehen yleisnimi. Oli niin syys-Matti kuin kevät-Mattikin. Shakin matti on samaa perua ja edustaa Matteuksen evankeliumista löytyvää maailman lopun kuvausta. Lapsena Matti edusti aikaa mennä nukkumaan nukku-Mattina. Tämä viikko on samaan aikaan laskiaisen aikaa, mutta myös suomalaisen kulttuurin ja Kalevalan päivällä…
Read More

Oikein hyvää Matin päivää.

Matteuksen evankeliumin saksankielinen loppu povaa maailman lopun tunnelmia ja sieltä tulee tämä shakin matti ja pelin loppuminen. Se on kaukana nukku-Matista ja helposta elämästä, sinisistä ajatuksista ilmastomuutoksen kourissa kärvistellen ja viruksia peläten. Hepreasta on taas alkujaan nimi Mattijahu tarkoittaen Jumalan lahjaa. Matti oli meilläkin alkujaan miehen yleisnimi ja nimipäiviä kaksi, kevätmatti ja syysmatti. Niistä povattiin tulevaa säätä ja agraarin Suomen elämää yleisemminkin. Toki povataan edelleenkin. Sosiaalinen pääoma ei hetkessä katoa vaikka hallituksemme mitä yrittäisi. Kaikessa…
Read More

Kuntayhteistyö ja sukupuoliroolit.

Kuntayhteistyö ja sukupuoliroolit Kun avaan tämän päivän (21.2) Forssan Lehden, sen komein juttu pylväsdiagrammeineen kertoo kuinka Marinin hallitus on menestystarina ja etenkin naiset sitä kiittelevät. Sipilän ja Rinteen hallitukseen verrattuna luonnollisesti mikä tahansa olisi niiden rinnalla uskomattoman loistokas, vaikka ei olisi vielä tehnyt yhtäkään merkittävämpää päätöstä. Tai heti kun niitä alkaa syntyä, alkaa tulla lunta tupaa. Näin ainakin avaten Forssan Lehden jälkeen maan päämedian, Helsingin Sanomat.  Sen pääuutinen kun julistaa etuaukeamallaan, kuinka ilmastokiista repii hallituksen,…
Read More

Perussuomalaisten kannatus puolueistamme vakiintunein

Gallup kertoo perussuomalaisten vakiintuneesta kannatuksesta ja vain pienistä muutoksista puolueittemme välillä. Kun muutokset ovat puolen prosenttiyksikön luokkaa ja virhemarginaali 2 % molempiin suuntiin, ainut uskottava tulkinta on perussuomalaisten kannatuksen pysyvyys omalla 22-23 %:n tasolla ja muiden puolueitten 11-12 % (keskusta, vihreät) tai 16-18 % (demarit, kokoomus) välillä lukuun ottamatta pienpuolueita 3-5 % (rkp, kristilliset) tai 7 %:n (vasemmisto) tuntumassa. Tulkinta poliittisen kentän jyrkästä jakautumisesta kahtia on virheellinen. Ei ole vihreää suurta kansallista puoluetta (11-12 %),…
Read More

Suoliston bakteerikanta ennustaa persoonallisuutesi

Otsikko on Helsingin Sanomista (18.2) ja lainattu brittitutkimuksesta. Sen mukaan seurallisilla ihmisillä on monipuolisempi mikrobiomi suolistossaan kuin neuroottisilla. Sieltä löytyy noin sata biljoonaa mikrobia. Vähän kuten tähtiä taivaalla. Ne viestivät aivojemme kanssa, kuten varmaan tähdetkin omalla tavallaan ja etenkin horoskooppeja laativien uskomusten mukaan eläen. Ihailen salaa horoskooppien tekijöitä. Tutkimusten mukaan suolistobakteerit ovat yhteydessä moniin sairauksiin ja häiriöihin: masennukseen, ahdistuneisuuteen, skitsofreniaan, autismiin sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin, kirjoittaa lehti tutkimusta lainaten Tanja Vasaman kynästä. Varmaan näin…
Read More

Harrastelua ja puuhastelua vai ammattimaista osaamista?

Matti Luostarinen Hetki sitten · Keskustan veteraani poliitikot löytävät lukuisia syitä sille,miksi maalaisliitto-keskusta on romahtanut, siinä missä toki myös SDP puolueenamme. En käy niitä nyt luettelemaan. Lukekaa medioistamme Seppo Kääriäisen ja monen muun kokeneen poliitikon purkaukset. Ne vaikuttavat hyviltä, mutta pitävät sisällä vain puolitotuuksia. Ne ovat oireita kun tulisi löytää oikea taudin kuvan antama syykin ja hoitaa sitä, ei oirehtimista. Ilmiö kun on päässyt pahaksi ilman oikeaa hoitoa. Entäpä jos keskustan veteraanipoliitikkojen pohdinnat ovat vain…
Read More

Stereotypioiden ylläpitäjät

Eilinen lehti (HS) aprikoi kolumnistinsa kautta, löytyykö meiltä vielä stereotypioita kansakuntamme sisältä ja heimorajoja noudatellen. Kirjailijoistamme kolumnisti otti esille etenkin hämäläisten tavan kuvata omaa heimoaan tai rinnastaa sitä sotakirjoissaan muihin heimoihimme. Kirjailija oli luonnollisesti urjalalainen Väinö Linna. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla Aleksis kivi. Tärkein stereotypioiden rakentelija olisi kuitenkin luetuin ja yli 50 painosta Maamme kirjastaan saanut Sakari Topelius. Maamme kirja kun ei muuta teekään kuin kuvaa heimojamme, siinä missä maakuntalehdet sepitteellisten aluehenkien rakentajana.…
Read More

Paljonko on kissoja Vilkkilässä?

Ministeri Pekonen kuvasi sosiaaliturvan koskettavan ”jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa”. Tuloeroja ja elämän edellytyksiä tasaava järjestelmä on vuosikymmenien varrella kasvanut suureksi ja monimutkaiseksi, Pekonen sanoi, ja sen uudistamiseen yksi hallituskausi on liian lyhyt aika. Uudistuksen keskeinen tavoite on yksinkertaistaa järjestelmää sekä tukea aktiivisuutta, osallisuutta ja työllisyyttä. Niinpä käynnistyi uusi vuosikymmenien päähän ulottuva sote, jonka tavoitteet ovat muuttaa vanha ja korvata kokonaan uudella. Se vaatii aikaa ja tupakkia, vuosikymmenen taakse ulottuvana myös ministereittemme apulaisten tukea. Parlamentaarinenkin…
Read More