Vastauksia Facebookin ystävilleni

1) Harri huomauttaa minulle kuinka Saksa ja Ranska eivät vain leikillään suunnittele Euroopan uutta integraatiota 500 miljardin hankkeellaan vaan taustalla on myös huoli ympäristöstämme ja sen kunnosta. Vastaan hänelle.

Väliin tuli Harri tämä korona ja globaali talouden romahduskin. Suomi on sen kärsijänä ja harva meistä on varakas. Jotenkin pitäisi taas pysyä mukana sosiaalisen median raksutuksessakin ja tutussa vihapuheeksi kutsutussa suomalaisessa keskustelussa, normaalissa debatissa.

Viikko sitten hautasin veljeni ja nyt ei kun menoksi. Suuri ikäluokka ei kauan suruaikaa pitkitä sotiemme sankareitten lapsina. Sosiaalinen media on mielestäni kuitenkin oman aikamme syöpä, epäsosiaalinen otus.

Sodan aikana syntynyt suuri ikäluokka ottaa sen vastaan muistaen Kekkosen ajan vaikenemisen arestissa kotonaan kyyhöttäen. Kahden lautasen politiikan kasvatit. Ei vain enää muista, kummalta lautaselta nyt saisi syödä?

Helatorstai taisi olla joskus kristillinen pyhäkin. Muutettiin lauantaiksi. Maallistuttiin. Kirjoitan päivittäin usemman liuskan mittaisia esseitä ja julkaisen kotisivullani ja medioissa, kirjan joka vuosi. Lähetän presidentille ja ministereille nyt pyytämättäkin. En toki kaikille. Satasen kirja on itse kustannettuna liian kallis lahja.

Päivittäin lukijoita on 20 000, mutta en enää tiedä keitä he ovat. Lopetin tutkimuksen tästä muutama vuosi sitten. Minulle tämä erakon elämä on TUTTUA. Mutta miten on lapsille ja opettajille? Taitavat kaivata toisiaan?

Kävin itse supistetun kansakoulun. Kerran viikossa lauantaina. Opin lukemaan jo neljän vuoden iässä, mutta kavereitani minäkin kaipasin ja rakensimme itse omat leikkipaikkamme ja urheilukenttämme. Meitä oli maaseutukylissä paljon, rannassa ja pellolla, metsäniityllä kaikkiaan kolme lentopallokenttää koko ajan näkyvillä ja nämä joka ilta täynnä pelaajia.

Elimme kylien suurta aikaa. Vasta 1960-luku toi mukanaan maaltapaon etelään ja Ruotsiin. Hetkessä sinne matkasi liki puoli miljoonaa suomalaista yhdessä turkkilaisten kanssa naapuria rakentamaan. Juhannuskokolle tulivat Volvoineen ja mukana oli ruotsia puhuva puoliso

2) Helena ottaa osaa veljeni kuolemaan ja johdattelee kysymystään kohti maaseudun poliittista rakennetta, sen syntyä Pohjois-Savossa ja Kuopion vaalipiirissä.

Kiitos Helena. Äitini kuollessa ja sitä surressa minut oli valittu varamiehen varamiehenä eduskuntavaaleihin jonkun lahtelaisen pelinä Forssasta jouluna ensimmäisen jytkyn jälkeen. Puolue oli sama, jonka isäni oli perustamassa aikanaan Vennamoiden kanssa ja oman isänsä veljen pyynnöstä. Karjalaiset siirtolaiset tarvitsivat oman puolueensa siinä missä pientilalliset ja unohdettu kansa sekä metsätöistä leipänsä ansainneet.

Metsä ei yksin elättänyt vaan vaadittiin myös Ylä-Savon erikoisuus, Ayrshire karja ja maito sekä sen jalostus, osuustoiminnallinen liike ja pankki, japanilaisten keiretsujen kaltainen toiminta, verkostojen ja klustereiden alku. Sen oppi varhain ja yliopisto vain kertasi jo kentällä opittua ja nuorena luettua. Helsingistä ja Turusta tulleet matkalaukku professorit puhuivat menneen maailman murteita ja niiden korjaaminen olisi ollut tuohon aikaan virhe. Ensin oppi ja vasta sitten oikut.

Nyt sitä kansanliikettä johtaa joku Jussi Halla-aho. Välillä taas Vennamoa palvonut niin ikään joku Timo Soini. Sitä ennen Iisalmen kirkkoherra Heikki Riihijärvi. Heikki oli pyytämässä minua 24 vuotiaana Iisalmen kaupunginjohtajaksi. Hävisin äänellä Siilijärven kunnanjohtajalle. Olin liian nuori ja kokematon, sanottiin selityksenä. Oikea selitys oli puolue ja punamullan tekemät lehmänkaupat virkapaketista. Siitä puhuttiin jo silloin kun kaupunki liitettiin vauraaseen maalaiskuntaan. Se liitos pelasti Ylä-Savon vauraana talousalueenamme.

Pääasia että Ylä-Savo sai myöhemmin instituuttinsa ja Oulu teknopoliksensa, Häme agropolis-strategian ja agronetin ennen internettiä. Kosket oli suojeltava ja sodat Kemi- ja Iijoen varsilla sekä sivujoilla lopetettava, korvaukset hoidettava, matkailu käynnistettävä Lapissa. Olimme siirtymässä mediayhteiskunnan hybridin kautta kohti seuraavaa ja paradigmaista vaihetta. Sosiaalisen median talous ja strategia oli sekin opittava ajoissa. EU ja alueiden Eurooppa olisi vaatinut samaa myös Suomelta. Sellaista meillä ei ollut tarjota. Paikallishallinto oli kuitenkin kuntineen poikkeuksellisen vahva.

Hyvä näin. Toisin käyden nykyiset lapseni eivät olisi ikinä syntyneet saati lapsenlapseni. Toki jotain muutakin olisi muuttunut. Jos jotain historiasta muutettaisiin kaikki muukin muuttuisi. Aikaa ja paikkaa, aluetta tutkijat eivät saa spekuloida. Vertikaali ja horisontaalisuuntaiset tieteet ovat teorialtaan vaativia luonnontieteitämme. Niitä ei saa sotkea ihmistieteisiimme. Molemmat on kuitenkin syytä osata ja hyvin.

Veljeni oli aikuistuttuaan Iisalmessa käydessään sen suurin veronmaksaja. Maksoi kymmenien lääkäreiden ja hoitajien palkat Savossa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Haukkuivat Nokian miljonääriksi vaikkei Nokialla ollut sen kanssa mitään tekemistä. Kuollessaan hoitajia ei oikein löytynyt. Olivat hoitamassa koronaa.

Hyvä kun jotakin hoitavat. Kunhan hoitaessaan eivät tee hoitovirheitä tai lääkevahinkoja. Ne tulivat minulle kalliiksi ja katkaisivat uran Oulussa. Oli opiskeltava uudelleen puhuminen, hengittäminen, nielun käytön salaisuudet. Se oli jo kolmas kerta käydä kuoleman rajalla ja ensimmäisellä kertaa se myös liki ylittäen. Sellainen muuttaa ihmistä ja hänen arvojaan. Samalla ihmisten raadollisuus tulee tutuksi.

Oli opiskeltava uusi ammatti, väiteltävä useamman kerran ja muustakin kuin luonnontieteistämme. Kaverit eivät auta tuon ajan Suomessa ja ilman sopivaa puoluetta. Elimme Kekkosen ajan Suomessa ja myöhemmin toipuen sen kahleistamme. Se ei käynyt hetkessä ja taantuma takaisin 1940-luvun puolelle oli muiden kuin omissa käsissämme. Suomalaiset eivät nyt aavista miten heikoilla ovat.

3) ”EU on integraatiokierteessä. Epäonnistuneet projektit kuten euro synnyttävät kierteen, johon ratkaisuksi tarjotaan lisää integraatiota. Onko järkeä kuulua yhteisöön, joka vaatii meiltä tällaista”, kysyi Jussi Halla-aho.

Se on hyvä kysymys ja palauttaa mieleen miten poliittinen valuutta aikanaan syntyi. Miksi asiat jätetään tarkoituksella puolitiehen ja miten yhden kohdan liikauttaminen shakissa vaikuttaa kaikkiin muihinkin mahdollisiin ratkaisuihin. EU on rakenteeltaan näin hoidettu. Saksan ja Ranskan tapa toimia on laskelmoitua. He eivät voi luottaa toisiinsa.

Suomea auttaa tässä vain kuvitteellinen lume lääke ja sen käyttö niin koronaan kuin nyt suunniteltuun varojemme siirtoon mukamas varakkaana kansakuntana.. Ja samalla integraation tuomaa hirttoköyttä edelleen tiukentaen.

Nyt ei Saksan ja Ranskan näkökulma mene yksiin suomalaisen hirttoköyden kanssa. Hyvät, pahat ja rumat ovat taas mukana ja Suomi taitaa olla joka lamassa se sama ruma. Ei hyvä eikä paha.

Pauno Haapamäki

Raskas askel liittovaltioon

Matti Luostarinen

Se on Saksan näkökulma. Oli jo poliittista rahaliittoa tehtäessä Ranskan kanssa. Sitä Suomessa ei haluttu ymmärtää samoin kuin muualla Pohjolassa ja brittien leirissä. Korona tarjosi uuden askeleen kohti liittovaltiota, jonka Merkel myös suoraan sanoikin todeten vain sen pelastavan kilpailussa kolmen suuren kanssa. Siis Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain muodostamassa kolmiossa.

Pääministerimme kirjoitti aikanaan sikainfluenssan yhteydessä sen mitä hän ajatteli tuolloin viruksista ja rokotteista. Tänään hän on eri paikalla pohtimassa, miten menestyä silloin, kun kyse on 500 miljardin jaosta ja Suomi sen maksumiehenä.

Lopuksi

Ympärillä on pystyyn kuollut ja kelottunut kaupunki, seutukunta, maakunta ja kansakunta. Paluu vuoteen 1948 ja aloitetaan taas kaikki alusta.

Veljeni syntyi silloin. Minä kolme vuotta myöhemmin. Se oli hänelle haaste ja taantuma takaisin suttaajaksi. Sellaisesta yksilö voi toipua mutta ei kansakunnat. Haetaan vanhempien huomiota ja keskimmäinen pojista on tylsä diplomaatti ja tiedemies. Oma kielemme on myöhään syntynyt ja pelkästään maantieteen sanastosta valtaosa on tulosta syntymäni jälkeisestä ajasta.

Nämä sanat on opitttu koulusa, yliopistossa ja usein englannista muokaten. Sellaiset sanat eivät ole tunnesanojamme. Tunnesanat opitaan hyvin varhain. Se tekee meistä veiraan kokemana tunneköyhiä ja pragmaattiseksi kutsuttujakin. On helppo menestyä siinä maailmassa, jossa tiede on muuta kuin omaa kieltämme ja samalla tunnekieltämme. Me emme tunteile.

Alueiksi kutsumamme regionaaliset ja spatiaaliset ilmiöt ajautuvat syvään lamaan, taantumaan, fasismiin ja sotiin. Fasismi ei ole arvo saati aate vaan toimintatapa. Sitä tapaa niin oikealla kuin vasemmallakin.

Nyt Ranska ja Saksa hierovat taas sellaista, jossa Suomi jää mopen osille. Se ei ole mukana edes vaihtorahana kuten takavuosinamme. Suuret sodat tahtovat olla eurooppalaisten sotia. Eurooppa on nyt Aasian nimimaa, ei sen kummallisempaa. Oma kansakuntamme Venäjän luoteiskulmassa piileksivä ja Jäämereen liki rajautuva etäinen kolkka suuren naapurinsa kyljessä.

On syytä muistaa, miten suuret eivät sovi kysymällä meidän mielipidettä silloin, kun olemme vain ajopuuna virrassa. Meitä eivät auta muut, jos emme itse osaa auttaa itseämme. Tunne oma tilasi, anna arvo toisellekin, sanaili Urho Kekkonen aikanaan ja oli luonnollisesti oikeassa. Mutta maantieteelle me emme voi mitään, lisäsi siihen Paasikivi ja palautti meidät geopolitiikan kylmään todellisuuteen.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts