Normielämää ja uutta normaalia.

Mediayhteiskunnan normittama elämä on oman aikamme uutta normaalia. Siinä käsitteet digiaika, hybridi ja kyber sekä korona vilahtelevat yhtä usein kuin kesäaika tai talviaika, joulunpyhät tai eläkeikä, työaika sekä vuorokauden aikojen vaihtelut, ilmat ja ilmastomuutos sekä luonnollisesti työ etätyönä, työttömyyytenä ja aika ylipäätään ajankäyttönämme.

Mediayhteiskunnan suuret otsikot ovat pääsääntöisesti viihdettä ja vaikuttavat elämäämme vain niin paljon kun annamme sen meitä häiritä. Kun Yhdyvaltain vaalit on käyty, Trump presidenttinä viimein hyvästelty, korona jatkaa toistaiseksi yhtenä näkyvimmistä ja myös toistaiseksi pysyväksi jääneistä otsikoista. Siitä voi jopa tulla tämän ajan nuorten ja lasten yhteinen sukupolvikokemus. Sellaista kokemusta ei voi kuin pahoitella. Rokote voisi sitä ainakin hivenen helpottaa.

Yksi kehitteillä olevan koronarokotteen luojista, BioNTechin professori Ugur Sahin, uskoo rokotteen vaikutuksen näkyvän toden teolla ensi kesänä. Näin ollen normaaliin elämään voitaisiin palata vuoden päästä talvella, kirjoittaa Iltalehti.

Asiasta uutisoi myös BBC ja uutta normaalia rakentavana se onkin yksi suurimmista mutta ei likimainkaan ainut.

Sahin sanoo uskovansa, että rokote tulee vaikuttamaan merkittävästi koronaviruksen tarttumiseen, ja tämän seurauksena tartuntamäärät tulevat vähenemään ”dramaattisesti”.

– Olen hyvin luottavainen sen suhteen, että tehokas rokote tulee heikentämään viruksen tarttumista ainakin 50 prosentilla. Jopa sillä voidaan vaikuttaa dramaattisella tavalla pandemian leviämiseen, Sahin totesi BBC:lle. Nykyisin onkin muodiksta esittää vakavasti otettavaa lisäämällä kuvatavaan asiaan etenkin suomalaisten rakastamia numeroita.

Meillä kysytäänkin ensi säätä ja talvisia pakkaslukemia, lasketaan kesän hellepäiviä ja yritetään rikkoa ennätyksiä, lapsen syntyessä tärkeintä on paino ja samoin kalastusta harrastavat kertovat kuinka mittava saalis oli juuri painona. Suomalaiset normittavat elämäänsä luetellen vaikkapa kävelemiään kilometrejä tai poimiensa marjojen litramääriä.

Poliittiset liikkeet kuvaavat saavutuksiaan prosenteilla ja niiden osilla kuukausittan galluplukuina. Sosiaalisen median kissat ja koirat ovat nekin puujalkavitsiemme rinnalla ja poliittisen ym. ilkeilyn ohella uutta mediamaailmaa normittavaa ajankäyttöä  Suomessa.

Televsiokanavien uusinnat ovat rankin kärsimys jota kestämme kanavia vaihdellen uutena normaalinamme älypuhelimeen samalla tuijottaen aamuvarhaisesta myöhään yöhön. Sähköiset viestit ja tiedotus, kiusanteko siellä, on sekin uutta normaalia. Kun siihen osallistuvat kaikki, etenkin kaupalliset tiedottajat, olemme ajankäytön rankimmassa arjessa ja juhlapyhien täyttäjien uuden normaalin suomalaisessa todellisuudessa.

Viime viikolla BioNTech ja sen yhteistyökumppani Pfizer kertoivat, että rokotteella voitaisiin estää viruksen tarttuminen jopa 90 % prosenttiin ihmisistä. Se on hurja määrä yli 8000 miljoonan kohdalla. Valtaosa tosin ei tätä tiedä eikä ole koronasta kuullutkaan. Kamppailee aivan muiden sairauksien kanssa.

Kun tähän “normaaliin elämään” otsikkona lisättään käsite “uuteen normaaliin” niin silloin varmaan ennuste on lähellä oikeaa. Uusi normaalihan tarkoittanee mitä tahansa uutta ja aiemmasta poikkeavaa jota sinä, minä ja Hentun Liisa alamme pitää yhdessä ja erikseen “normaalina” omassa elämässämme ja ajankäytössä mutta muuttuneena aiempaan “normaaliin”.

Tällöin ainut muuttuja ei ole korona eivätkä muutkaan virukset ja taudit vaan myös kaikki muu elämäämme mielestämme vaikuttava ja sitä muuttavat ilmiöt. Siis siinä ympäristössä, jossa annamme näiden vaikuttaa ja häiritä korvaamatonta aikaamme ja ajankäyttöämme, elämäksi kutsumaamme ilmiötä.

Siinä ympäristössä korona ei ole lopulta likimainkaan ainut ja edes merkittävin muuna kuin ehkä mediaympäristön tuotteena yhdessä Yhdysvaltain vaalien tapaisten suurten muuttajiemme kanssa. Oikeammin näillä mediaympäristön suurilla otsikoilla tahtoo olla vain marginaalinen merkitys Hentun Liisan elämään.

Mutta kuka on tämä Hentun Liisa ja hänen elämänsä sisältö ja tarkoitus suomalaisittain sitä syvällisesti ja filosofisesti pohtien? On mentävä sosiaalisen pääomamme juurille, Kalevalan ja Kantelettaren sivuille ennen kuin voimme puhua näin raskaan sarjan ajankäyttömme normittajista juurillamme, identiteettimme syvävirtoja tutkaillen. Poislukien Forssassa asuen Forssan Lehti ja sen kolumnistit sekä lyhyet ja hävyttömät, hämäläisen elämän hyvät, pahat ja rumat kirjoittajinamme.

Kuka on sitten Hentun Liisa? Hän on Kantelettaren ritirampsun avainhahmoja ja siten erityisen tärkeä elämämme normittaja. Kalevala on toinen suomalainen normittaja ja vasta kaukana näiden jälkeen tulevat nämä oman aikamme mediayhteiskunnan tuotteet, joista sosiaalisen median talous ja strategia saattaa olla jopa luetuin kirjani maailmalla (Social media economy and strategy).
Kanteletar
Piilehtijä
Kitkat, katkat, pitkät matkat,
Sinä ja minä ja Hentun Liisa,
Puntun Paavo ja Juortanan Jussi,
Kapakka Lassi ja Myllärin Matti,
Ympäri tuvan minua etsittiin;
Ei minua löyttykänä—
Mie vaan pankolla makasin.
By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts