Miina Sillanpään päivänä.

Miina Sillanpään päivänä

Miina syntyi Jokioisissa, hänen hautamuistomerkkinsä on Jokioisten kirkon sisääntulon vieressä. Hän oli pitkäaikaisin naiskansanedustajamme, kunnes forssalainen, toinen vahva tahtonainen, Sirkka-Liisa Anttila hänet ohitti. Miina oli myös ministerinä Tannerin hallituksessa.

Sosiaalidemokraatti Sillanpää syntyi vaatimattomiin oloihin ja joutui hakemaan leipänsä jo 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaassa muiden pumpulienkeleitten tapaan. Hän kuoli vuonna 1952, jolloin olot Suomessa olivat jo kokonaan toiset, joista muistamme mm. Helsingin olympialaiset. Ainoat oikeat ja samalla viimeiset uskottavat.

Omissa mielikuvissani Sillanpään ja Sirkka-Liisa Anttilan urat muistuttavat toisiaan, olkoonkin että aika oli kokonaan toinen. Molemmat ovat olleet vahvoja, ei vain naisasian ajajia, vaan myös yleispoliitikkoja ja oman puolueensa ehdottomia ykkösnaisia poliittisina vaikuttajina.

Se että tänään jokaisen puolueen ja ministeriön ykköspoliitikkona on nainen, on tapahtunut uskomattoman nopeasti ja kertoo paljon Suomesta ja samalla ajastamme. Kaikki tämä on tapahtunut muutaman sukupolven aikana liki keräilytaloudesta nykyiseen digiaikaamme. Vastaavaa loikkaa saa hakea lähinnä Japanista.

Ensimmäinen veistos, jonka Forssassa tein, oli juuri ”Pumpulienkeli”. Pumpulienkelin rinnat ostin Forssan työväentalolta, huutokaupasta, Leninin päät. Etenkin Aasiassa liikkuessani saan kuulla olevani ”Leninin näköinen mies”. Oletan että liki kaikki puolikaljut eurooppalaiset miehet Pohjolasta ovat siellä Leninin näköisiä.

Joissakin se herättää sympatiaa, toisissa raivoa. Muinaista Silkkitietä kulkiessani peitin pääni ja käytin tummenevia laseja. Forssassa se on jatkunut ja sillä on rauhoittava merkitys.

Työläiskaupunkina ja demaripuolueen syntypaikkana tunnettu kaupunki on samalla myös Koijärven kautta vihreitten syntypaikka. Perussuomalainen puolue taas syntyi Pieksämäellä vuonna 1959 ja siellä olin mukana                 8-vuotiaana lausuen runoja. Tuohon aikaan jouduin tähän tehtävään yhtenään tupailloissa ja muissa tuon ajan myös ns. ”henkisissä kilpailuissa”. Niitä pidetiin rinnakkain urheilukilpailujen kanssa.

Valmensin samalla omalla urheilukentälläni kyläni nuoria ja saimme jopa ”nappulakisoissa” Hernejärven kylän ja Iisalmen maalaiskunnan nousemaan kansallisissa kisoissa mitalisijoille. Oikeammin Iisalmen maalaiskunta jopa voitti pariinkin otteeseen nuo kansalliset kisat ja Jokioinen oli sekin kymmenen joukossa. Paras kaupunkikunnista nappulakisoissa oli Lahti. Se mahtui 50 kunnan joukkoon. Elettiin maaseudun ja maaseutukuntien suurta aikaa, mutta samalla itseriittoisesti.

Olen tästä kirjoittanut runsaasti kyläsuunnitelmien yhteydessä maaseutuohjelminamme. Samoin kuntiemme syntyhistoriasta mm. kirjassani ”Agropolis Strategy”. Se levisi maailmalle ja agropoliksia tapaa nyt ympäri globaalia maailmaa. Googlaa ja katso miltä ne näyttävät. Osa on todella upeita.

Teknopolkiset syntyivät yliopistojen kampusalueille meillä alkaen Oulusta. Puhuttiin tiedepuistoista (science parks). Lähtöisin ne olivat Yhdysvalloista ja järjestelmällisesti ”teknopolis strategia” toteutettiin Japanissa. Parhaiten näistä tunnetaan Tsukuba.

Tästäkin voi lukea kirjastani Agropolis strategy. Kirja syntyi muuten lounaishämäläisten kuntien ideakilpailusta, johon vastasin ja sen myös voitin. Näyttävimmin ilmiö levisi Euroopan ohella etenkin Brasiliaan. Elettiin 1990-luvun alkua.

Agronet syntyi ennen internettiä Suomessa ja alkaen Lounais-Hämeestä ja Loimijokilaaksosta, johtamani Loimijokiohjelman yhteydessä. Myöhemmin jokiohjelma levisi yleiseurooppalaiseksi (European rivers network) EU:n rahoittamana ja lopulta mukaan tuli myös Kiina (Susdev China). Suomi oli koko ajan ohjelman vetäjänä ja tuo EU-kausi oli meille suomalaisille menestyksekästä aikaa.  

Yhdyskuntasuunnittelu toteutuu sosiaalisen pääoman ja muistin tapaan ketjuuntuen. Miina Sillanpää on tämän ketjun yksi tärkeimpiä lenkkejämme. Hän nopeutti prosessin etenemistä omalla työllään ja uhrauksillaan mutta myös oikea-aikaisuudella. Ei riitä että omistat kirjan. Se on myös luettava. Eikä sekään riitä. Se on myös muistettava ja pantava toteen. Eikä tämäkään vielä riitä. On osattava tehdä oikeat valinnat ja etenkin oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts