Suomalaisen miehen puhetta

Suomalaisen miehen puhetta

Tiesitkö, kuinka meille on syntymässä lukutaitoinen pieni eliitti ja samalla englanti asiointikielenämme kasvaa kaiken aikaa. Toisaalta, jos ei tiedä kielessämme, mitä tarkoittaa päälause, sivulause, rinnasteisuus ja alisteisuus, ei ole mahdollisuus ymmärtää pilkkusääntöjämme. Kielemme kouluttajat kun ovat pilkunviilaajia.

Suomessa äidinkieltä opetetaan kansainvälisesti verraten käsittämättömän vähän. Kauhukuva lukutaitoisesta eliitistä ei ole kaukaa haettu Suomessa. Koska viranomaiset alkavat ymmärtää kapulakielisyytensä ja korjaavat sen? Vuodet EU:n jäsenenä ovat lisäneet kielemme kehnoutta byrokraattien käyttämänä. Sosiaalinen media on tekemässä siitä lopun.

Joka kahdeksas nuori lukee niin huonosti, että hän ei tahdo selvitä suomalaisena arjen elämässä. Tunneilla kuulee sitäkin, ettei tällaista kieltä tarvita muuta kuin äiskässä. Tutkimusten mukaan 13,5 prosentilla 15-vuotiaista suomalaisista on heikko lukutaito. Vielä kymmenen vuotta sitten lukema oli “vain” 8.1 prosenttia. Tuntuu turhauttavalta opettaa muita taitoja, vaikkapa elokuvakerronnan keinoja niille, joilla ei ole edes kunnollista peruslukutaitoa.

Lainaukset ovat suoraan Helsingin Sanomien suomen kielen teemakirjasta. Ismo Leikola kertoo kirjassa, kuinka hänen paras sana on ”puliukko”. Leikola rakastaa sanoja ja tekee niistä itselleen ammatin, tavan naurattaa ihmisiä. Puliukko on hyvin suomalainen sana, mahdoton kääntää muille kielille.  

Kielemme uusiutuu kaiken aikaa mutta kielitieteilijöiden ”näpöohdake” ei kelvannut suomalaisille. Germaaniperäisestä näpeä-adjektiivista, joka merkitsee terävää, ei syntynytkään kaktus-sanan suomalaista vastinetta. Samoin kielemme poliisit epäonnistuivat myös pyrkiessään uittamaan suuhumme ”lihavauikkua”.

Uikku sana meillä jo oli ja pingviiniksi sen olisi voinut lihottaa vältellen lainaperäistä sanaa. Huonosti kävi lihavauikulle kilpailtaessa pingviinin kanssa suomalaisten suosioista. Se ei ollut ensimmäinen ja viimein kerta, kun kieleemme tunkeutuu vieraita tulokkaita. Jotenkin pingviini istuu kuitenkin paremmin suuhun kuin lihavauikku.

Tiedätkö mitä tarkoittaa ”unimuna” tai ”nakukakku”.  Ne ovat uusimpia suomen kielen tulokkaita. Unimuna on lentokentille kehitetty kotelo, jossa voit levätä. Unimunassa voit syödä täytekakkua, jonka reunoja ei kuorruteta, nakukakkua.

Unimunassa tapaat usein tyyppejä, jotka ovat pelkkää huonelihaa, kokouskissa vain läsnäolevia tapauksia. Myös porkkala tai kaiketon kelpaa, jos nakukakku ei maistu. Jälkimmäinen sisältää useita ruoka-aineita kuten maitoa, gluteiinia ja munaa sekä jälkimmäinen porkkala porkkanaruokaa, joka muistuttaa erehdyttävästi kylmäsavulohta. Kun huokoistat, sinä tauotat työntekoasi sahasäässä ja häirikkölunta apukinokseksi saimaannorpalle kolaten. Onnea työllesi vihreiden ihmisten parissa. Kun sää alkaa sahata ja lumi häiriköidä norpat kaipaavat todellakin kinosten apua.

Googlailun sinä jo tunnetkin mutta osaatko myös doodlailla. Koneeni ei tunne tätä sanaa ja näyttää punaista kaikkien uudissanojemme kohdalla. Ei näytä hyväksyvän kaikkia yhteen kirjoitettuja sanojakaan mutta sen ymmärtää. Koneeni pyrkii muuttamaan myös pilkkuja sellaisiin paikkoihin, johon kielipoliisimme niitä eivät halua. Niinpä jos halutaan, että teknologia ymmärtää suomea, palvelut tulee tehdä myös Suomessa.

Suomen kieli ei syntynyt Suomessa eikä oikein Volgan mutkassakaan, kielihistoria ei ole kuin puu eikä edes Suomi-sanan historiaa tunneta. Suomalaiset osasivat myös hassutella kielellään, etenkin nimillä, eikä kantaurali ollut vuosituhansia sitten alkukantainen, saati yksikertainen kieli. Näin Venla Rossi oikoo kirjasessa väärinkäsityksiä suomesta kielenämme. Naiset nyt kuitenkin tulivat maahamme Kreikasta ja miehet Siperiasta.

Onni Niemen esittelemässä kielessämme on puolestaan ollut valtavasti kirosanoja, mutta ei nyt niin paljon kuin australialaisten omassa rumien sanojen sanakirjassa. Se on Raamatun paksuinen opus ja lueskelen sitä aina iltaisin muun puuhan puutteessa.   Näin puhuessani englantia kieleni pysyy uskottavana ja on varmasti suomalaisen miehen puhetta.  Australiassa käydessäni etenkin aboriginaalit nyökyttelivät kiitellen kielitaidolleni.    

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts