Jäätyneet ja eskaloituneet turkkilaiset resilienssit

Suomalaisten on huolehdittava siitä, että Suomen ja Turkin tulehtuneet suhteet tunnetaan ja varotaan niiden eskaloitumista ja jäätymistä myös Turkin turistikohteissamme. Kukaan ei halua Turkissa, että skandinaavit jättävät lomareissunsa tekemättä.

Samalla Suomi tietoutta on lisättävä ja suotavaa olisi myös ruotsalaisten aktivoitua ennen ilmiön eskaloitumista tai vaihtumista jäätyneeksi konfliktiksi niin horisontaali kuin vertikaalisuunnassakin.

Koska Turkki ei ole EU jäsen eikä Norja liioin, Ruotsin valuuttakin on omituinen ja omintakeinen, konfliktin tutkimusta ja sen valvontaa tulisi hoitaa lähinnä YK:n alaisen laitoksen kuten UNESCON toimesta.

Toki olisi suotavaa perustaa oma instituuttinsa ja aluksi sitä valmisteleva elin. Asian voisi esittää myös NATON huippukokouksen käsittelylistalle. Asian vakavuus ja laajuus Itämerellä ja Turkin lukuisilla merialueilla on yhtä ajankohtainen kuin Turkin esittämät lukuisat huolenaiheet myös Yhdysvaltain suuntaan ja ehkä myös Venäjälle koskien mm. pakolaisvirtoja, hybridi- ja kyberturvallisuutta sekä terrorismia.

Näin toimien aiheen eskaloituminen, saati jäätyminen, vertikaali- ja horisontaalisuuntaiset ilmiöt voidaan ottaa valvontaan ja hallita kaikkia osapuolia ja niiden huolia samaan aikaan kuunnellen ennen matkalle lähtöä Turkin turistirannoille.

Pitäisikö Tayyip Erdoganin pohtia turistien mielialoja, etteivät suhteemme Turkkiin tulehdu, saati ala eskaloitua joko horisontaali tai vertikaalisuunnassa sekä aiheuta jäätyneen konfliktin. Turkkilaisia turisteja ei saavu maahamme siinä määrin kuin mitä suomalaisia vierailee Turkissa.

Turkin kiinnostus puolustaa rajojamme etenkin Sallan ja ehkä myös Korvatunturin suunnalla ei ole tunnetusti erityisen akuutti aihe. Turistiryntäys sieltä ei ole sekään talouttamme horjuttava.

Näitä on nyt syytä meidän pohtia poliitikkojemme ja median johdolla ennen vaalejamme median avustaessa sosiaalisen median tukemana. Turkin kysymys on meidän kaikkien yhteinen huoli ja sitä on nyt pohdittava kuten leijonan jälkiä hiekassa ja juuri kesäiseen aikaan kotimaassa lomaillen, Turkin matkaa siirtäen tai uutta kohdetta hakienkin.

Turkin ja Suomen tulehtuneet välit ovat tämän kuluvan kesän ykkösaihe ja sitä on varottava muuttumasta hallitsemattomaksi. Sen tutkimiseen ja hoitoon on syytä perustaa oma instituutti sekä yhteispohjoismainen elin YK:n alaisena.

Erityistä huolta meidän on kannettava resilienteistä organisaatioista ja niiden toimivuudesta. Sellaisia liki jäätyneitä organisaatioita tapaa etenkin Skandinaviassa mutta eivät ne ole vieraita Turkissakaan ja sen vaikutuspiiriin kuuluneilla kriisialueilla, turistirannoilla.

Resilienssi (kriisinkestävyys) tarkoittaa psykologiassa psyykkistä palautumiskykyä Wikipediasta tämä tieto varmistaen. Se on psyykkinen ominaisuus, jota toisilla ihmisillä tai yhteisöillä on enemmän kuin toisilla. Siinä missä yksi selviää monista vaikeista vastoinkäymisistä, toiselle pienikin koettelemus voi olla liikaa.

Resilienssiin vaikuttavat

  • kasvatus
  • yksilön biologiset ominaisuudet
  • yksilön omat kokemukset
  • lähipiiristä ja ympäristöstä kumpuavat myönteiset ja haitalliset tekijät.

Käsite resilienssi on vastaavassa, palautumiskykyä tarkoittavassa merkityksessä käytössä myös monilla muilla tieteenaloilla kuin pelkästään psykologiassa. Tämä tiedoksi myös Erdoganin taloutta hoitaville.

Näin käsiteltävä ilmiö on samalla monitieteinen, monien tieteiden yhteinen mutta myös poikkitieteinen. Sen ymmärtäminen edellyttää siten globaalia ja kulttuureja yhdistävää käsittelytapaa ja käynnistyi tässä tapauksessa Venäjän ja Ukrainan konfliktista. Ei alkujaan Turkin, joskin näyttää nyt eskaloituneen sinne.

Kyse oli kuitenkin vain ajallisesti ko. hetkeen ajoittunut ilmiö ja sen olemassaolo havaittiin sattumoisin Suomen ja Ruotsin hakiessa yhteistä Nato-kumppanuutta vaiheessa, jolloin samaan aikaan sekä Venäjällä että Turkissa oli meneillään lukuisia sellaisia hankkeita, joiden syntytapa avautui niiden käsitteiden kautta, joita ko. ilmiöiden esittelyyn eniten käytettiin.

Ilmiöiden avaaminen ja tutkiminen, alan koulutus ja psykososiaaliset seuraukset, taloudelliset ja kulttuuriset kysymykset sekä usein juuri rajoihin liittyvät maantieteelliset, mutta myös historialliset (horisontaalitieteet ja vertikaalitieteet) kysymykset on syytä liittää oman aikamme juuri näitä tieteenaloja ravistelevaan paradigmaiseen, maailmankuvat vaihtavaan vaiheeseenkin. Näistä turismi on Turkille elintärkeä tapa hankkia elantonsa. Mistä muusta suomalaiset ja ruotsalaiset Turkin tänään tuntevat kuin turistirannoistaan?

Yhteisen kielen löytäminen ja sen käyttö, tutkimuksen, koulutuksen ja monikulttuurisen taustan poikkitieteisen aiheen ymmärtäminen ja käsittely ovat digiajan ja sen uusien tieteenalojen yhteisesti hoidettavia mittavia monikulttuurisia globaaleja, mutta samaan aikaan myös lokaaleja haasteitamme. Turismi on kaikkea tätä.

Tässä tarkoituksessa Turkin historia ja poliittinen maantiede yhdistettynä Itämeren alueen ja samalla Venäjän ja Yhdysvaltain, myös Aasian ja Kiina yhteisiin ponnisteluihin on syytä integroida yhteisen Unescon ja YK:n alaisen instituutin hoitoon. Turkki kun tuskin yksin kykenee ohjailemaan globaaleja turistivirtojamme.

Oleellista on, että ko. ohjelma ja sen toteutus sisältää myös nyt esiteltyjen ohella mm. akuutin Ukrainan kysymyksen, siinä missä lukuisia muita globaaleja ja monikulttuurisia YK:n ja Unescon alla hoidettavia, mutta heikosti juuri tähän hetkeen ja aikaan sopivia hajanaisia instituutioitamme käyttäen.  

Tässä tarkoituksessa Turkin Tayyip Erdoganin toiminta on erityisen arveluttavaa ja koskee maailman yhtä tärkeintä elinkeinoa ja sen hoitoa sekä merkitystä globaalina rauhan ylläpitäjänäkin sekä kansakuntien yhdistäjänä aivan eri tasolla kuin ylimmän eliitin kokoustaessa YK:ssa.  

Paikallisia ja pienempiä hoidettavia, mutta malliksi sopivia, voisivat olla vaikkapa  uusi suomalainen työmarkkinamalli, joka elää Suomessa etsikkovaihettaan. Kunta-alan sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen ja varapuheenjohtaja Martti Hetemäki kirjoittavat (HS 15.06. 2022) kuinka osa työmarkkinaosapuolista haluaa paikallista ja osa koordinoitua palkanmuodostusta. Ne eivät ole toki toisiaan poissulkevia ja vastakkaisia. Alankomaiden, Ruotsin, Saksan ja Tanskan palkkamallit ovat tästä esimerkkejä.

Niinpä kunta-alan ratkaisu edustaisi sekä paikallista että koordinoitua palkanmuodostusta. Sellainen lisää toimintamahdollisuuksia ja samalla aloitteellisuutta paikallisella tasolla mutta myös ennakoivuutta julkisessa taloudessamme.

Tällainen malli sopisi myös pitkäaikaisen työrauhan mallina jäätyneeseen ammuskeluun Ukrainassa, jossa sota on kestänyt kohta neljä kuukautta. Ammuksia varmasti maailmalla riittää mutta tulokset ovat kuin kahden väsyneen kamppailulajin urheilijan tapa nojailla toisiinsa. ”Ei auta sota, ei auta rauha” Suomen presidentti tiivistää viheliäisen ongelman, jossa Turkki esittää Suomelle ja Ruotsille epämääräisiä ja epärealistisia vaatimuksia Yhden miehen Erdoganin aivoituksinamme.  Synnyttäen samalla sellaista vahinkoa, jonka pelkkä taloudellinen ja kulttuurinen menetys turistirannoilla Turkissa on mittaamaton. Ei kaikkea mitata tykin kantomatkalla ja ammusten määrällä.

Venäjän mediat tulkitsee presidenttimme sairastuneen putinismiin, hulluuteen, ja viittaa sillä hänen poistumiseensa Ahvenanmaan juhlilta kesken kaiken kertomatta kiireistään. Kultarannan isäntä on kuin tiikeri häkissään, otsikoi ilmiön Saska Saarikoski omassa kolumnissaan Helsingin Sanomissa 15. kesäkuuta hänkin. Kertoo samalla, kuinka Suomi on toimelias kansakunta, kun sille päälle sattuu ja vaihtaa myös vauhdissa turvallisuuspoliittista linjaansakin. Ennen sapeliniskua selkäänsä.

Turkki on erilainen tapaus. Se voi kiusata Suomea pitkäänkin, kun ei ole oikein mistä neuvotella. Suomi lähti karhua karkuun, joutui sulttaanin suuhun, runoilee Saarikoski isänsä poikana.

Presidentin toimeliaisuuteen taas auttaisi kriisinkestävyys, resilienssi, ottamalla aikalisä ja lähtemällä Kultarannan vesille, puikkaroimalla verkot mukaan ja opettamalla pojalleen kuinka yhteen suuntaan soutaminen ei tarkoita, etteikö välillä myös huopaamalla voi edetä ja elää tuntematta oloaan turvattomaksi, tiikeriksi häkissä Suomen työmarkkinamallia vaihteeksi pohtien, kun Nato-matkalla tuli outo etappi, Turkki ja sen pelurina tunnettu Tayyip Erdogan kyykyttäessään jäsenyyttä hakeneita ja nostaessaan samalla omaa profiiliaan.

Toki hänet ja hänen tapansa tunnetaan ympäri Eurooppaa ja etenkin Yhdysvalloissa sekä Venäjällä. Tähän tautiin ei tarvita muuta kuin resilienssiä, lähiympäristöstä kumpuavaa myönteistä ilmapiiriä Naantalin auringossa.    

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Leave a Reply

Related Posts