7.12.2022
Kun itsenäisyyspäivän juhlat on juhlittu, hallitus alkoi käydä keskustelua omista pelisäännöistään ja keskustan tavasta äänestää luonnonsuojelusta osana oppositiota. Samaan aikaan suuressa salissa keskusteltiin kristillisten jättämästä välikysymyksestä koskien maatalouttamme.
Veikko Vennamo kutsui aikanaan tätä ilmiötä talonpojan tappolinjaksi ja sama linja näyttäisi jatkuvan myös nykyisen hallituksen kaudella. Meiltä alkavat loppua vähin erin elintarvikkeita tuottavat viljelijämme.
Tuottajahinnat eivät tahdo kattaa menoja ja elintarvikkeiden hinnasta leijonan osan vievät kauppa, ja samalla koko ajan kohoavat tuottajalle tulevat laskut, joita ei voi panna vuosikymmeniä jatkuneen ilmiön kohdalla pelkän Ukrainan sodan tilille.
Ehdin olla neljännes vuosisadan erikoistutkijana, tutkimusjohtajana ja ohjelmillemme rahoitusta hankkien MTT:n laboratorioissa ja nykyisen Luken palveluksessa. Työ erikoislaitoksissa ja sen laboratorioissa poikkeaa reippaasti yliopiston tutkijan ja professorin virasta ja kieltäydyin käyttämästä siellä professori nimikettä.
Professorin tehtävät viittaavat maailmalla opettajan virkaan ja sitä meillä ei noissa laitoksissa hoideta. Lisäksi välineellisen tieteen kohdalla perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välinen ero on veteen piirretty viiva. Uutta ei synny ilman perustieteitä ja uuden soveltaminen käytännön vaikkapa kasvi- ja eläinjalostukseen tai tuotantorakenteiden modernisointiin on poikkitieteinen ilmiö. Samalla laboratoriot ovat tutkimuslaitoksissamme viimeisen päälle hoidettuja, toisin kun opetustyössä yliopistoissamme.
Se on kallista kilpailtaessa maailmalla pyrkien tieteen kärkeen samalla. Kyse on teknologiasta, monitieteisestä osaamisesta samalla, jota poikkitieteinen osaaminen luonnollisesti auttaa. Tässä Suomi on edelläkävijä. Tosin poliitikkomme eivät aina tee ratkaisuja toki yksin vaan koulutetun avustajajoukon tuella. Yhteys heihin, hyvään hallintoon, on siten tärkeämpää kuin vaihtuviin poliitikkoihimme. Suomi on innovaatiopolitiikassaan edistyksellinen valtio. Siitä syntyy myös ilmiö maailman onnellisimpana valtiona. Tätä suuntaa ei pidä muuksi muuttaa.
Suomessa maatalous ja luonnonvarat sekä niiden tutkimus on kansainvälistä ehdotonta huippua ja näin sitä myös arvostetaan. Lisäksi meillä alan kouluttajat ja neuvontajärjestöt ovat erikseen erikoisneuvojineen. Eduskunnassa välikysymyksen tekijät ja vastaajat eivät aina ehdi seurata, miten tiede ja tutkimus sekä sen sovellukset ja käyttö erikoistuvilla maatiloilla toimii vuonna 2022 ja kuinka sitä kehitetään tavoitteena myös erilaiset mm. ympäristöön liittyvät kestävät ratkaisumme.
Aikanaan kirjoittamani kirja ”Agropolis strategy” tai toinen väitöskirjani ”Ekoginen klusteri ja innovaatiopolitiikka” ovat maailmalla käytettyjä ja myös globaalisti järjestäytyneitä yhteisiä maaseudun yrittäjyyteen liittyviä laajempia toimintarakenteita yhteistyössä niin yrittäjien kuin tutkijoiden ja tuotekehittelijöiden kuin myös tänään hybridiyhteiskunnan kouristelun kanssa operoiden.
Suomessa käsite ”agronet” tuli tutuksi jopa ennen kuin ”internet” jo 1970-luvulla ja kirjani ”Socia media economy and strategy” levisi globaalin tiedepuistotoiminnan kautta sekin kaikille mantereille reaaliaikaisesti (AURP, IASP). Olemme yhteistyökumppanina erityisen haluttu etenkin juuri luonnonvarojen tutkimuksen ja käytön sekä verkosto- ja klusteritoiminnan käynnistäjinä.
EU ei ole enää mörkö maaseudulla, saati maatalouden kohdalla, kun kyse on osaamisesta ja sen käytöstä. Ongelmat ovat omiamme ja koskevat eduskunnassa päättäjiämme sekä heidän tapaansa verkostoitua ja operoida maailmalla. Tutkijoille tämä ei ole ongelma vuonna 2022. Ei toki ole ollut ongelma aiemminkaan. Pienen kielialueen kansakunnan tieteen on oltavat koko ajan läsnä globaalissa verkostossa.
Tänään pääministeri Marin kommentoi viisikon käymää keskustelua keskiviikkona eduskunnassa ennen kello 14 alkanutta täysistuntoa. Paluu juhlista arkeen oli siten Australiasta ja Uudesta Seelannista palaavalle pääministerille vauhdikas ehtien ensin Presidentin linnan juhliinkin. Sen sijaan välikysymyskeskustelusta hän joutui poistumaan pian sen alettua. Joku ehti jopa piipahtaa presidentin puolison väitöstilaisuudessakin. Sellainen kun kertoo, miten Suomessa hallinto toimii, ja mitä siellä arvostetaan myös muulle maailmalle.
”Tilanne on tietenkin hyvin vakava. Ei ole oikein missään nimessä se, että hallituksen pelisääntöjä tällä tavalla rikotaan eli eduskunnassa ei puolusteta hallituksen yksimielisesti eduskuntaan viemiä esityksiä”, Marin sanoi. Vastasiko hän ehkä annettuun välikysymykseen, vaiko ehkä sittenkin keskustan tapaan toimia kevään vaalien lähestyessä ja kannatuksen laahatessa kaukana puolueen perinteisistä kannatusluvuistamme.
” Tämä tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Se ei ole hyväksyttävää ja me olemme käyneet tänään hyvin vakavahenkisen keskustelun hallituksen johtoviisikon kanssa”. Jatkoi Marin vastaustaan ja hänen tapansa poistua välikysymyskeskustelun alussa salista viestittikin muusta kuin kriisistä maatalouspolitiikassa ja sen hoidossa. Välikysymyksen asettaja ei ollut siten vallitsevan ajan hermoilla kysymyksen jättäessään. Se oli väärin jätetty ja aiheesta, joka on toki polttava, mutta samaan aikaan kroonistunut Suomessa. Se tunnettiin jo 1970-luvulla ja tunnetaan niin kauan kuin maassa harrastetaan aktiivista maataloutta ja luonnonvarojen käyttöä.
Viimeisimmässä hallituksen kriisissä on kyse siitä, että keskusta liittoutui viime viikolla opposition kanssa ja alkoi vastustaa hallituksen luonnonsuojelulakiesityksen pykäliä. Tämän kertominen olisi ollut kohdallaan myös televisioitaessa keskustelua, joka koski ikään kuin menneen talven lumia ja kristillisten asettamana pakollisena pahana palattaessa ikivanhaan teemaan ennen joulurauhan julistustamme.
Marinin mukaan luonnonsuojelulain osalta tilannetta ei pystytä enää korjaamaan ja keskusta tulee äänestämään suuressa salissa pykälämuutosten puolesta hallituksen alkuperäistä esitystä vastaan. Tämä vastaus ei koske kuitenkaan välikysymystä vaan kokonaan toista asiaa, jolloin myös kristilliset ja oppositio ovat äänestämässä muun opposition mukana. Tässä vaiheessa maatalous on jo unohdettu.
Koko ajan vähenevä joukko maataloutta harjoittaen ei kiinnosta, kun kyseessä on luonto ja sen suojelu sekä sitä koskevat lait. Toki ne koskevat etenkin luonnonvarojen käyttäjää ja ruokamme tuottajia, mutta heitä on äänestäjiemme joukossa koko ajan vähenevä joukko, jolloin kuluttaja ja luonnon käyttäjät pääkaupunkiseuduilla ja suurissa asutuskeskuksissamme ovat he, joiden ääniä nyt kosiskellaan.