Blogi

Numero 165 – Äänestäjää etsimässäKerroin eilen kuinka kuntavaaleissa saamani numero 165 avasi googlaten kaikkiaan 2,5 miljardia havaintoa. Niiden kärjessä olivat kuitenkin luettelemani viisi. Niistä mielenkiitoisin oli 1970-luvulla ajamani traktori Valmet 165 sekä Klaudios Ptolemaios sekä Preyrinos ”Proteus” vuonna 165 kuolleet tai itsensä surmanneet suurmiehet sekä ikivanha mystinen kuningaskunta muinaisessa Mantsurian ja Korean alueilla sekä edelleen HSL:n käyttämän linjan numero 165 Matinkylästä Espoonkartanoon ja lopuksi vielä oman kotisivuni blogisivu numero 165. Tuo blogisivu on syntynyt vuoden…

NUMERO 165 JA KUNTAVAALITKesäkuun kuntavaalien ehdokkaiden numerot on arvottu. Omalle kohdalleni on osunut numero 165. Mitä ihmettä tuollainen numero tuokaan mieleemme? Otetaan siitä selvää googlaten se ja Wikipediaa samalla selaten.Ensimmäisenä silmiimme osuu Helsingissä bussi numero 165 ja sen reitti. Se alkaa Espoon Valhallasta ja kartanosta sekä päättyy 32 pysäkin jälkeen Matinkylään, kuinkas muuten. Tervetuloa nimeäni kantavaan kylääni, reitti kuljetaan joka päivä säännöllisin kulkuajoin ja alkaen aamusta kello 4.28 ja lopettaen 22.26. Jokainen meistä rakastaa HSL:n…

Olen kirjoittanut noin 5000 artikkelia ja 116 monografista kirjaa. Se mikä lukijaa kiinnostaa, toisin kuin robotteja, liittyy poikki- tai monitieteiseen tulkintaan ja siitä kirjoittamiseen. Eilen viiden kärjessä olivat otsikot Narratiivinen kertomus, Luottamus hyvä - valvonta parempi, Identiteetti kriisissä, Politiikassa onni on epänormaali ilmiö ja kärjessä "Ammattinan kiusaaja". Kaikkiaan yli sata juttua saivat usempia lukijoita ilman robotteja. Oleellista on että meitä kiinnostavat sellaiset kirjoitukset, jotka ovat tulkinnallisesti useamman tieteenalan ja tutkijan työtä tyyppiesimerkkeinä juuri politiikka, identiteetti,…

Saan yhtenään vastailla kysymyksiin, jotka liittyvät poikkitieteisyyteen, monitieteisyyteen sekä tieteitten väliseen toimintaan myös muussa kuin tutkimuksessa. Siihen vastaaminen on tiedettä samalla popularisoiden mahdotonta. Etenkin kun kyseessä on Suomi ja kielemme, joka ei oikein avaudu tiedekielen käyttöön. Etenkin aina vaalien alla ilmiö on alkanut kiusata silloin, kun on mukana tutkijana ilmiössä, joka on monen ammattikunnan ja osaamisen yhteistä osaamistamme sekä tapamme äänestäjinä valikoida itsellemme mieluisia ehdokkaita ja puolueita sellaisiin tehtäviin, joita hoidetaan lukemattomien tieteitten kautta usein…

Miksi suomalaiset valitsevat vuosikymmenestä toiseen poliittisia pelaajia maansa avainvirkojen hoitoon? Miksi jopa perustuslakejamme vartioivat poliittiset vaaleilla valitut amatöörit ja pelurit perustuslakivaliokunnassamme? Ainoana maana maailmassa. Miksi me pidämme sitä parhaana mallina? Onko meillä jotain erityistä viisautta, joka muilta puuttuu lain laatijan ja toteuttajan sekä tuomiovallan kolmijaossa? Mistä sellainen on ajopuuksi kutsumamme kansakunnan normistoon ja moraaliin oikein pesiytynyt? Onko meidän moraalissa jotain erityisen arveluttavaa? Syntyykö se sosiaalisen pääoman kautta vai ehkä onomatopoeettisen ja poliittisen kielen tuotteena? Miksi…

Perustuslakivaliokunta on ongelmallinen instituutio, kirjoittaa oikeusoppinut ja tohtorikoulutettava Lasse Vuola ja tyrmää samalla emeritusprofessori Martti Koskenniemen vieraskynän (HS 30.4) jättämättä kiveäkään kiven päälle. Demokratian pyhimmän alueen huolenpito on ulkoistettu pienelle joukolle poliitikkojamme ja se on hirvittävä asia. Kun siihen lisää vielä rakenteellisen korruptiomme ikiaikaisen sosiaalisen pääoman kulttuurin, menetetty vuosikymmen alkaa saada jatkoa. Hybridiyhteiskunnan kouristelu jatkuu sekin ja mukaan tempautuu myös demokratian syvä kriisi ja mediamme sen mukana. Me kun olemme lisäksi kielemme vankejakin ja narratio,…

Mitä mahtaa tarkoittaa suomalainen puhuessaan persusta ja eläen Suomessa sekä puhuen onamatopoeettista, luontoa matkivaa kieltään? Lirisee, lärisee ja lorisee puhuessaan. Agricola tosin äänsi "persun" hiven ranskalaisittain. Kuukausi sitten kirjoitin persusta ja sateenvarjosta. Se löytyy Googlaten kotisivultani, persujen sivulta tai täältä naamakirjastakin. Pidän Ranskasta ja ranskalaisten tavasta valmistaa ruokaa, omalaatuisesta pragmaatikolle vieraasta tavasta ajaa autolla, joka on koivn saksalaisesta poikkeava. Agropolista ja agopolis strategiaa rakentaessani maailmalla, ranskalaiset kilpailivat kanssani markkinoiden Montpellierin maailmankuulua Agropolistaan teknopoliksena, tiedepuistona. Sitä…

Kirjoitin runsas kymmene vuotta sitten vuonna 2010 kiusaamisesta ammattina. Se oli tänään luetuin kotisivuni kirjoituksista. Siihen on varmaan jokin syy, ehkä useampiakin. Liki sama määrä lukijoita sai niin ikään vuosikymmen sitten kirjoittamani artikkeli politiikasta ammattina, jossa mukana on muutakin kuin pelkkää hyveellisen ihmisen pyrkimyksiä olla rehellinen ja hakea yhteistä hyvää. On 07 Aug, 2010. Kiusaaminen ammattina Kiusaaminen on aikuisten maailmassa sosiaalisen kilpailun muoto, jossa pyritään vaikuttamaan ihmisen sisäiseen pääomaan. Kiusaaja kohdistaa hyökkäyksensä siihen pääomaan, johon…

Miksi aluepolitiikassa ei pohdita rajojen merkitystä ja niiden syntyä? Olen tätä usein ihmetellyt ja maantieteilijänä minua viisaammilta kysellyt. Onko raja varmasti optimaalisessa paikassa pohdittaessa vaikkapa saavutettavuuslukuja? Joki voi olla ihan hyvä raja sekin mutta pääsääntöisesti joet yhdistävät, eivät niinkään erota. Luonnonmaantiede on eri asia kuin kulttuurimaantiede mutta onhan meillä myös optimaalisia rajoja hakeva tiedekin. Onko pohdittu miten kalliiksi väärässä paikassa olevat vaikkapa kuntien rajat maksavat meille? Olisiko syytä laskeskella nyt kun korona helpottaa ja on…

Suomen koalitiohallitukset ovat tuttuja itsenäisyytemme ajan alkuvuosikymmeniltä. Niiden toimivuuteen ovat vaikuttaneet maan sisäiset pelurit mutta samalla myös ulkopuoliset pelaajat, joiden tukea on samalla tarvittaessa myös haettu. Myös virkamiehet ovat menneen maailman perua poliittisia ja tunsivat nämä pelin säännöt. Neuvostoliiton kadottua sen paikalle löytyi EU sekä sen ylikansalliset tavoitteet. Käytännössä jopa samojen sukujen lapset jatkoivat politiikan tekoa samoissa poliittisissa puolueiksi kutsutuissa oudoissa instituutioissammekin. Tärkeintä oli että ne käyttivät suvereenia valtaa niin lakien säädössä kuin niiden tulkinnassa.…