Blogi

Sosiaalinen media ja muuttuva paradigma: Social Media Paradigm Uuden sosiaalisen median myötä organisaatiot, yhteisöt, instituutiot, poliittinen vallankäyttö, tiedostus ja demokratia alkoivat muuttua. Syynä tähän olivat uudet symbolit, käsitteet ja käsitejärjestelmät. Tuhannet kulttuurit kommunikoivat reaaliaikaisesti ja vuorovaikutteisesti satojen miljoonien ihmisten toimesta. Heistä vain harvalla oli läntinen tiedeusko maailmankuvanaan. Tämä vaikutti miljardien arkielämään ja syntyi uusi paradigmainen paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen tiedettä, taidetta, kulttuuria ja taloutta samaan aikaan ravistellut prosessi. Tämä uuden paradigman vaihe on nimetty sekä…

Viimeisin tieto koronastamme. 45 tartuntaa 100 000 asukasta kohden Suomessa. Kuolleiden mediaani-ikä 84 vuotta Suomessa. Vuosittain meitä kuolee yli 50 000 ja mediaani-ikä on lähellä koronakuolemia. Miehillä hieman alle koronakuolemiemme. Tilastoihin on syytä uskoa eikä hakea muuta tukea väitteilleen. Koronakuolema, sen huonosta maineesta huolimatta, muistuttaa mitä tahansa kuolemaa ja on Suomessa toistaiseksi erittäin harvinainen ja muistuttaa mediaani-iältä normaalia kuolemantapaamme. Se ei ole lisännyt kuolemanriskiämme, mutta kuoleman pelkoa ehkä hivenen. Pelosta on tullut sen ehkä näkyvin…

Kartta puhuu enemmän kuin tuhat sanaa. Tosin kuntia väritellen myös valehtelee suhteuttamatta esitettyjä pinta-alan sijaan vaikkapa kunnan väkilukuun. Helsingin seutu ja Uusimaa on muuta kuin Lappi väkiluvultaan ja vaikuttavuudeltaan. Lappi on kuitenkin monella tapaa tärkeä osa Suomea ja nyt matkailu loppui siellä kuin veitsellä leikaten. Samoin pienyrittäjien kunnat ympäri Suomea ovat todella tiukoilla. Kun rinnalle tuodaan perussuomalaisia äänestävien kuntien kartta, se muistuttaa nyt nähtäviä ja Helsingin Sanomien (8.4) tuottamia pienyrittäjäkarttojamme. Puoluetta kun äänestää joka kolmas…

Virukset ovat siitepölyäkin paljon pienemmän massan omaavaa "savua", joka kulkeutuu luonnollisesti ilmavirtausten mukana ja etenkin tiloissa, jossa ihmiset yskivät ja kulkevat kauppojen kassoilla, metroissa, missä tahansa, jossa joku yskäisee tai aivastaa. Kuinka paljon virusta tarvitaan tartuntaan, on vielä avoin kysymys. Yhdestä se ei voi olla kiinni. Tätä tutkimusta Hesarissa tutkijat esittelevät tänään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän aaton aattona. Vain omassa kielessämme aatollakin voi olla vielä aatto. Se kertoo meistä enemmän kuin moni on…

Kaikki tämä pandemiasta ja viruksistamme tunnettiin jo kaukaa menneisyydestämme. Miten jopa Eurooppa joutui kriisiin? Kaikki kansakunnat vetäytyivät takaisin omiin nurkkiinsa. Seuraava aalto tulee jo kesällä. Koska pääsemme globaaliin yhteistyöhön takaisin? Koska luotamme toisiimme? Kuka koordinoisi? Jopa Ruotsi on tunaroinut. Voiko pieni valtio vaikuttaa mitenkään kansainväliseen koordinointiin, kuten Suomi? Kuka peittelee ja piilottelee? Kiina, Venäjä, Yhdysvallat? Elämmekö edelleen kuten keskiajan pimeässä maailmassa? Jatkuuko rajaton liikkuminen? Luotammeko toisiimme enää lainkaan?Miten käy suomalaisten kuntien? Koronakriisin hinta on pienelle…

Pandemia ja sen uudet käytännöt eivät jätä rauhaan ketään, ei edes mediayhteiskunnan valtaan päässyttä toimittajaa, journalistia ja lehtiemme kolumnisteja ja päätoimittajia. Myös he joutuivat osaksi samaa hetkessä uudelleen muotoutuvaa pandemiayhteiskunnan myllytystä. Tässä muutoksessa nopeat syövät, jälleen kerran, hitaat mediamme muiden instituutioiden tapaan. Jo aikoja sitten kriisiytyneet instituutiomme ovat nyt tosi paikan edessä viivyteltyään ja jarruteltuaan muutosta vuosikymmenet. Perinteinen media ja sen narratiivinen kerronta ei sovi nyt käytävään reaaliaikaiseen tiedonvaihtoon pandemiasta ja sen käsittelystä, eikä samalla…

Aprillausperinteen leviämisestä Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku. Se ei voinut liittyä siellä pilailuun almanakan olemattomasta päivästä ja sen juhlinnasta. Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Cluster…

Jo vuonna 1823 brasilialainen valtiomies José Bonifácio ehdotti pääkaupungin siirtämistä sisämaahan, pois rannikon Rio de Janeirosta. Hänellä oli siihen lukuisia syitä, ei vähiten Rion sijainti kaukana kaikesta tai sen kulttuurinen etäisyys ei vain fyysisen etäisyyden rinnalla valtavan maan keskiöstä. Kaikkea ei voinut keskittää Rion ja Sao Paulon varaan jo pelkästään vaikkapa pandemian pelossa. Maa on luonnonvaroiltaan valtavan rikas mutta samalla monella tapaa maantieteellisesti vaativa ja haavoittuva.Kaupunki rakennettiin 41 kuukaudessa vuodesta 1956 avajaisiin 1960. Kaupunkisuunnitelma perustui…

Kirjoitin vuonna 2016 useita esseitä liittyen kerronalliseen oman aikamme median viihteeseen sekä vihamielisiin purkauksiimme. Niistä toki varoiteltiin ja pandemia johti kokonaan uudenlaiseen arvioon omasta ja globaalin maailman tilasta. Palaan yhteen luetuimmista kirjoituksistani nyt uudelleen: On 16 May, 2016 Kiinassa käydään läpi mennyttä maailmaa ja Maon aikaa kriittisesti. SE on ollut julmaa aikaa. Suomessa suurin pelon aihe on nuori karhu. Koko maa herätetään hälytyksin karhujahtiin. Miksi ei varoiteta kapakasta poistuvista ja ratin taakse hilautuvista juopoista? Yleinen…

En käy selittämään mitä affordanssi tarkoittaa silloin kun se on selkein sanoin kuvattu Wikipediassa. Se kun on vienyt siellä tilaa ilmiön kuvaajalta liki kolmen liuskan verran. Se kannattaa kuitenkin lukea. Me kun palaamme siihen jatkossa yhtenään ja silloin pohdimme, miksi vuosi 2020 oli niin omalaatuinen ja kaikki käynnistyi aivastuksesta jossain Wuhanin suunnassa ja torilla, jossa meille vieraat eläimet käyvät myös vauraan kiinalaisen ravinnoksikin. Toki tuo aivastus olisi voitu hoitaa myös Etelä-Amerikassa tai Afrikassa raivaten metsiä…