Blogi

Innovaatiot ja niiden leviäminen

Aihe, joka eilen oli lukijoitani kiinnostanut, oli kirjoitettu tähän mediaan 13 vuotta takaperin. Tämä media ei siis ole uusi eikä aihe vanhentunut sekään. Ilmiö liittyy myös läheisesti toiseen väitöskirjaani, jossa käsitellään ekologista klusteria ja innovaatiopolitiikkaa. Kirja löytyy vuodelta 2005 myös tuolloin sähköisenä julkaisten www.mtt.fi/met/pdf/met70.pdf Aihe on aina ajankohtainen ja tänään sitä on luettu etenkin pohtien samalla, miksi me haemme usein keinoja löytää uutta, luovaa ja innovatiivista ja harvemmin pohdimme, miten tämä "uusi" on ollut aina…
Read More

Mätäkuun juttu heinäkuun alussa

Poikkeuksellisen kalsea heinäkuun toinen viikko tuskin enää viilenee Ilmatieteen laitoksen mukaan.- Tiistaina ainakin etelä- ja itäosa maasta jäävät 15 lämpöasteen tienoille, jopa alle. Länsiosassa on hiukan lämpimämpää, sanoo päivystävä meteorologi Anja Häkkinen.Jäämereltä ja napa-alueilta vihmova koillisvirtaus on kuivaa. Sateita ei pitäisi tulla tämän päivän jälkeen viikon vanhetessa.Huomisen ja loppuviikon ennusteissa on jonkin verran varoituksia. Meteorologin mukaan sateita on tullut sen verran, että vain Pohjanmaalla on voimassa oleva metsäpalovaroitus. Selkämerellä, Merenkurkussa ja Saimaalla tuuli on navakkaa.Huimat…
Read More

Minna Canthia juhlien Eino Leinon päivänä

Hän kulkevi kuin yli kukkien, hän käy kuni sävelten siivin, niin norjana notkuvi varsi sen, kun vastahan vaiti mä hiivin. Ja kunis mun voimani kukoistaa ja soi minun soittoni täällä, sinis laulujen laineilla käydä hän saa ja kulkea kukkien päällä! Kun vietämme runo ja suven päivää, eikös eniten luettu kirjoitukseni ole yli vuosikymen sitten kirjoitettu kertomus Minna Canthin ajasta. Miksi meillä suomalaisilla on taipumusta kääntää kertomukset päälaelleen? Sven Dufvan tapaan valita väärä puoli äkseerauksen aikana…
Read More

Antti Mustosen poika Paltamosta

Vietämme suven ja runon päivää, samalla Eino Leinon päivää. Neljän vuorokauden kuluttua suomalaisen kuvataiteen päivää. Helen Schjerfbeckin päivää samalla. Rakastamme ruotsalaisia nimiä. Oma syntymäpäiväni on samana päivänä ja itse juhlin Cluster artin tai Art of clusters manifestin päivää. Pidämme myös käsitteistä, jotka on käännetty onomatopoeettisesta kielestämme englanniksi. Minulla vain on lukijoita paljon enemmän kuin Leinolla ja Schjerfbeckin tauluilla kuvaajia ja levittäjiä maailmalla yhteensä. Pelkästään kirjani "Social media economy and strategy" nousi heti synnyttyään reaaliaikaisesti 2000…
Read More

Suopeltojen rikolliset naudat

Oman aikamme suurimmat ilmastomuutoksen rikolliset ovat suopelloille raivatut peltomme ja niiden kuokkijat sekä maaseudulla vielä märehtivät viimeiset nautamme pieruineen. Jukolan Jussin rötökset on Helsingin Sanomissa (5.7) viimeinkin havaittu ja metropolien pyhässä saasteettomuudessa asuvat ovat sen mediaansa painaneet. Hukkaan eivät nämä hongat ja ikimetsät näreineen menneet lehteä painaen ja mustetta myrkkynä sinne kylväen omana digiajan sähköisenä aikakautenamme. Meriin valuvat metamfetamiinit ja miljoonien ihmisten jätökset eivät nekään ole turhuutta. Sieltä on hyvä jatkaa Vantaan kautta EU:n kokoukseen…
Read More

Miksi avantgardismi ja perussuomalaiset kiinnostavat?

Eilisen päivän ja yön aikana maailmalla luettiin runsaasti vuonna 2008 kirjoittamaani tekstiä. Tällä kertaa kuitenkin myös Suomessa. Tuolloin, yli vuosikymmen sitten sen kirjoittaessani, se ei kiinnostanut suomalaisia lainkaan. Mitä Suomessa on tapahtunut vuosikymmenen aikana? Tärkein asia on perussuomalainen liike, Jussi Halla-aho ja uudenlainen poliittinen ja avangardistinen ajattelutapamme. Se näkyi jo Jyväskylässä vuonna 2017 mutta oli vahvistunut Tampereella 2019 ohjelmaksi. Se oli moderni, oman aikamme tuote ja haaste perinteiselle poliittiselle propagandalle. Sitä alustettaessa Jussi Halla-aho piti…
Read More

Sananvapaus ja populismi puhututtaa

Helsingin sanomat (3.7.2019) kirjoittaa Jussi Halla-ahon Jyväskylän puheesta. Hyvä kun kirjoittaa. Gallupin mukaan puolueen kannatus on nyt reilusti korkeampi kuin vaaleissamme ja samalla käsite "populismi", sen määrittely, tulee yhä vaikeammaksi. Miten puolue, joka on liki suurin lukuisissa eduskuntavaalissa peräkkäin, voi olla populistinen? Ilmiön määrittely alkaa olla vanhoilla menetelmin hankalaa pelkkänä ikävänä nimittelynä ja pilkantekona, vähättelynä osana kiusaamiskulttuuriamme ja sen pitkiä juuria alkaen sisällissodasta ja jatkuen viikinkiaikoihimme. Kun joka kolmas mies äänestää perussuomalaisia, mukana etenkin yrittäjiä,…
Read More

Viisuvoiton ideologia ja perussuomalaiset

Tätä Lordin viisuvoitosta kirjoittamaani blogia oli luettu eilen runsaasti. Siihen oli varmaan jokin syykin. Mitä yhteistä on tämän päivän menestyjillä ja Lordilla. Kaikki se mitä tuolloin kirjoitin. Ei maailma ole muuttunut vajassa parissa vuosikymmenessä miksikään. Sen sijaan sen ymmärtäminen on lisääntynyt ja kauan sitten kirjoitettu essee avautuu nyt paremmin kuin omana aikanaan. Siinä ei ole mitään kummallista. Onomatopoeettinen ja suvuton kielemme avautui maailmalla Lordin kielellä toisin kuin matkiessamme nyt punavihreinä jotain sellaista, joka on suvullista…
Read More

Heinäkuinen sukupolvitarina

Forssalainen nainen kertoo rinnoistaan sivustollaan sosiaalisessa mediassamme. Tyttären tytär on ne saunassa suureksi havainnut. Kertoo isoäidilleen havainnostaan. Hän ei voi lähettää niistä kuvaa. Miehet vastaavat harmitellen ja huokaillen.. Harmiton kertomus ellei kyseessä olisi rehtori ja poliitikko, entinen kansanedustaja. Hänen tyttärensä oli hoitamassa nyt poliittista mandaattiaan ja esti näin saman puolueen pääehdokkaan valinnan kansanedustajaksi. Puolue jakautui kahtia. Forssan suurin puolue. Puolue syntyikin Forssassa, Forssan kokouksessa. Kolmannessa polvessa isoäidin rinnat muuttuvat. Se on maailman menoa ja siihen…
Read More

Mitä tarkoitamme sananvapaudella?

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho puuttui vaikeaan ja arkaan aiheeseen. Mitä tarkoitamme sananvapaudella ja ihmisoikeuksillamme? Ovatko nämä käsitteet hämärtyneet vai ovatko ne AINA olleet merkitykseltään tulkinnallisia ja määritelty poikkeavasti riippuen vaikkapa kulttuurista tai sosiaalisesta asemastamme, ymmärryksestä, hallitsemistamme SANOISTA ja symboleista? Oma äidinkielemme on onomatopoeettinen, luontoa matkiva ja sanoistaan rikas. Mutta samaan aikaan myös mm. suvuton. Se vaikuttaa siihen, miten asennoidumme ja arvostamme sellaista, johon muut kulttuurit liittävät käsitteen suvusta. Selkokielellä suomalainen mies ja nainen ovat tehneet aina…
Read More