Koronavirus ja ideologiset riidat.

Lahjakas kolumnisti ja mediapersoona, Pentti Saarikosken poika Saska Saarikoski on joutunut hankalaan saumaan Helsingin Sanomien pääkirjoituksensa johdosta (14.4.2021). Pääkirjoituksesta (HS 3.4.2021) kun nousi myräkkä, jota tämän päivän lehti sitten kulttuurisivullaan käsittelee. Annan vain yhden neuvon Saskan kirjoituksen johdosta lähtemättä lainkaan avaamaan itse keskustelua ja sen pitkää historiaa. Siihen voi tutustua aiemmista kirjoitusistani. Et voi väitellä tohtoriksi sekä luonnon- että ihmistieteissä, ettetkö samalla joudu ottamaan kantaa tähän poikkitieteiselle keskustelulle niin hedelmälliseen aiheeseen. Tiedepolitiikka, moni- ja poikkitieteisenä…
Read More

Sateenvarjoa tarjoava populismi

Mitä yhteistä on Cherbourgin sateenvarjoilla (Les Paraphies de Cherbourg) ja tulevilla vaaleillamme? Ne näyttävät palauttavan takaisin ajan, jolloin vuosikymmen sitten kirjoitin aiheesta blogini juuri hetkellä, jolloin Topi Sorsakoski vielä muistettiin. Hänen ollessa vielä voimissan ja vieraillessaan Forssassa. Niin myös perussuomalaisten puolueen voimahahmo, forssallaistunut kaupunginvaltuutettumme Urpo Leppänen. Nämä herrat kohtasivat toisensa, Sorsakoski laulaen sateenvarjoista, Leppänen tarjoten suojaa työläiskaupungin pumpulienkeleille. Se jäi mieleeni, muistin sen myös kirjoittaessani muistelmiani. Tuulen kulkiessa tuolloin maaliskuussa puitten alla kuunnellen. Juuri nyt,…
Read More

Ikääntyminen ja kuolemansynnit

Kuolemansynnit ovat kiinnostava osa läntistä kulttuuriamme. Erityisen mielenkiitoisen niistä tekevät samaan aikaan tapahtuva kultuuriemme sosiaalisen pääoman muutokset ja etenkin ikääntyminen. Nämä synnit kun on laadittu kulttuurissa, jonka keski-ikä on ollut lähempänä kahtakymmentä kuin kahdeksaakymmentä. Kuitenkin ne ovat osa narratiotamme, kerrontaa ja normistoamme, moraalia. Wikipediaa käyttäen ne luoteltiin näin: Seitsemän kuolemansynnin lista tunnetaan jo Cassianus Roomalaisen ja Gregorius Suuren teologiasta. Heitä ennen vastaavan listauksen on tehnyt Euagrios Pontoslainen. Euagrios luetteli kahdeksan pahaa ajatusta, jotka aiheuttavat halun…
Read More

Millainen tyyppi poliitikoksemme

Kuntaalit siirtyivät hivenen mutta ovat tulossa kuitenkin jo kesäkuun alussa. Kesällä ihmiset käyttäytyvät ja vastailevat tutkijan kysymyksiin aivan toisella tavalla kuin kaamoksen pakkasissa tammikuussa. Käsittelin tätä teemaa ja ihmistyyppejä useammassa kirjassani sosiologian laitoksella ja se ärsytti joitakin johtajiksemme ajautuneita luonnonvaroja tutkivassa laitoksessa (MTT) Hämeessä. Muutto maalle Jokioisiin oli ollut heille kipeä kokemus ja ilmiön juuret johtivat psykososiaalisiin syviin ongelmiin. Suurena ryhmänä osa muuttaneista kykeni pitämään yllä sellaista hallintoa, jonka juuret olivat Helsingin yliopiston vanhassa tsaristisessa…
Read More

Pandemia toi mukanaan taantuman – luovan tuhon vuodet

Kirjoitin kirjan, jonka otsikkona on "Pandemiasta taantumaan - luovan tuhon vuosi 2020. Taantuma vei meidät aikoihin, joita televisiomme vahvistaa esitellen viihdettä vuosien takaa. Uutta kun ei voi tuottaa. Puuttuvat katsojat, pelkkä päällenauraminen ja pahvikuvat eivät kuitenkaan tahdo riittä. Kaivataan elävää yleisöä, eikä sekään riitä, että vanhojen kertauksessa ainoat naurajat ovat sen esiintyjiksi palkatut kirjailijat. Vanhat leffat ovat nekin vain taantumaa syventäviä, eikä kukaaan jaksa yksin asunnossaan vanheten niitä yhtenään kelata. Tätä tautia vastaan haetaan nyt…
Read More

Mikael Agricolan onomatopoeettinen kielemme

Micael Agricolan päivä on samalla Eliaksen päivä ja viittaa vaikkapa Elias Lönnrotin nimeenkin. Kalevalan päivä sivuaa toki samaa meille arvoksta juhlittavaa. Kieli on välineenä se, joka muutti ihmisen muista lajeista poikkeavaksi. Geenistön rinnalle tuli symboliikka, joka muutti meidät ulos muusta luonnosta ja sen laeista samalla. Omalla kohdallamme kieli kuitenkin pysyi kohtuullisen lähellä luontoa, sen ääniä matkien. Ajattelemme ja viestitämme, näemme unemmekin onomatopoeettisella tavalla ja sen haavitsee kyllä Suomea kiertäen. Aivan riippumatta siitä, oletko tutkijana luonnontieteilijä…
Read More

Totta vai tarua?

Oma aikamme tarjoaa kaiken aikaa tilanteita ja tilaisuuksia, jossa kunigas muuttuu hovinarriksi. Britit tekivät omasta hovinarristaan pääministerin ja loppu on historiaa. Näytin yli kaksi vuosikymmentä sitten kuvan Donald Trumpista ja kehotin lukijoitani muistamaan tämän miehen nimen ja kuvan odotellen tulevaa. Kuinka moni muistaa mitä sitten tapahtui Yhdysvalloissa? Vielä eilen me suunnittelimme sulkevamme ainoan mitä meillä on, maailman onnellisimman maan, Suomen pääministerimme ja hallituksen toimesta, mutta kuinka ollakaan, vain muutama hetki ja päätimmekin avata sen tulevana…
Read More

Vuoden 2011 taustaa 2021 tapahtumille.

Taustaa hybridiyhteiskunnan medioiltamme pandemiavuodelle 2021 Vuosi 2011 oli tärkein vuosi pohtien myös tulevaa menetettyä vuosikymmentä sekä tänään pandemiaa ja hallitustamme, jonka pääministeri kertoo yhtenään hybridiyhteiskunnastamme ja sen opeista, ohjelmastamme. Vuosikymmen aiemmin, oikeammin jo 1970-luvulla, kirjoitin kirjan otsikolla: ”Arctic Babylon 2011”. Kirja on toki edelleen saatavilla ja myös kotisivullani luettavissa. Se oli käänne, jossa suurimmat tapahtumat liittyivät arabi-islamilaisiin vallankumouksiin ja kansojen pakolaismaiseen marssiin kohti Eurooppaa, vuonna 2015 myös Suomi ja Tornion rajanylityspaikka löytäen. Toinen ilmiö liittyi…
Read More

Matka pandemian jälkeisen ajan Pohjolaan.

Matka pandemian jälkeisen ajan Pohjolaan Perinteiset kertomukset, narraatio, ovat menettäneet otteensa ja tämä muutos on todellinen. Kun kirjoitin tästä muistelmissani ja aiemmin kirjoissani mediayhteiskunnan murroksesta sekä puolueittemme syvästä kriisistä, aikaa on jo vuosikymmen. Mistä tämä viive kirjoittaa aiheesta tänään Helsingin Sanomissa (6.4.2021) ja lainaten Simo Alastaloa, Anu Kantolaa ja lehden pääkirjoitusta, kulttuurisivulla Pauline von Bonsdorffin purkausta kertoen nuoruudestaan, jolloin hän kertoo halunneensa päästä pois sukunsa tuomasta ikeestä. Hän kun halusi toimia omin avuin, eikä liitettynä…
Read More

Tiedeusko koetuksella sekin.

Mihin uskoa tänään, jolloin kaikki tieto vaikuttaa olevan kovin ailahtelevaa ja suhteellista, mediat tuottavat tietoa, joka muuttuu hetkessä ja samalla mukana on monentasoista totuuden tarjoajaa, valemediaa ja huijaria, maailmankuvat muuttavaa uutta tietoa tarjotaan sitäkin. Moraalittomien pelaajien pelikenttänä toimiva sosiaalinen media ja internet välineenä on vaikeasti kesytettävissä puhtaan tieteen ja totuuden torveksi, journalismi ja perinteinen media ovat nekin muuttuneet maailmankuvat muuttaneen paradigmaisen hybridiyhteiskunnnan vietäväksi. Mihin me voimme luottaa? Kirjoitin tästä aiheesta myös kaksi kirjaa ja tässä…
Read More