Uncategorized

Minne katosivat aikamme filosofit? Peräti seitsemän filosofian professoria ovat huolissaan Helsingin Sanomissa (8.2), missä ovat takavuosien filosofimme, kuinka ihmiskuvamme on raadollistunut ja jäänyt aivotutkimuksen jalkoihin, filosofia ei enää kiehdo, kun kaiken peittää luonnontieteitten ylivalta. Tuo fyysikkojen valta iski filosofien mukaan 1990-luvun puolella, ja sen jälkeen meillä ei ole ollut enää osallistuvan filosofian pitkää perinnettä, sen jatkajia.  Filosofiassa opittu ajattelun taito, myös hengellisyys ja sen pohdita, maailmankuvalliset aiheet ovat jääneet taka-alalle. Olen kirjoitellut muistelmiani. Oma oppini…

Pandemiaa on vertailtu usempaan kertaan iskevään tsunamiin, ja vasta veden laskettua näemme millaisia vahinkoa on syntynt ja kuinka sitä alamme korjailla. On korjattavaa, joka jätetään nyt hoitamatta ja sivuutetaan jo hankituin uusin keinoin ja välinen etenkin teknologiassamme. Loikataan yli muuta vuosikymmen uuteeen aikaan. On pakko pärjätäksemme. Etätyö ja yhdyskuntatekniikka ovat tällaisia niin robotiikan ja uusien tietokoneiden kuin aluetaloutemme suunnittelun osalta ja paneutuen myös luonnon monimuotoisuuteen. Pyrimme tietotekniikassa ja luonnonvarojen käytössä maailman kärkeen. VTT ja LUKE…

Life lehti esittelee pääministerimme kannessaan. Valtio, joka käy sotia, saa aina päämiehensä näkyvästi historiaankin. Rauhan ajan ja onnen vuodet unohdetaan. Sotapäälliköt saavat myös patsaat muistomerkkeinä myös hävityistä sodistamme. Näin myös Suomessa. Suomi äänesti juuri eduskunnassa epäluottamuslauseistaan hallitukselle. Käytämme 6.6 miljardia sellaiseen, jolla varmaan on syytäkin saada huomiota Yhdysvaltoja myöten. Pieni maa pärjäsi sodassakin ja sai huomiota. Tuli urheasti toisena maaliin. Tuon ajan johtajat muistetaan. Uhraukset ovat sellaisia, joista saa mainetta maailmalla. Summaa voi verrata vaikkapa…

Maahan syntyi hallitus, joka otti hoitaakseen poliittiset tehtävät ja kutsui sitä pandemiaksi, koronan hoidoksi. Ja hoidettu on yhden asian varjolla kaikki muukin. Pandemia politisoitiin Suomessa. Toki muuallakin. Kuinkas muuten kun asialla ovat ammattilaiset poliitikkoinamme. Myös presidentti sivuutettiin. Kun näin on käymässä, myös puheet kuntavaalien pitämisestä huhtikuussa on syytä unohtaa ja siirtää uskottavampaan aikaa lähtemättä rapauttamaan paikallishallintomme arvostusta sitäkin entisestään. Maata kun näyttää nyt hallitsevan ja moukaroivan muutaman henkilön poliittinen eliitti. Miten tämä eliitti pääsi valtaan?…

Kuinka sivistää Suomea ja tehdä samalla muistelmat. Pidän pienen tauon muistelmieni kirjoittamisessa sunnuntaina 24. tammikuuta 2021. Luen paikallista Forssan Lehteä ja rinnan Helsingin Sanomia sekä seuraan samalla Salpausselän kisoja. Suomalaiset miehet saavuttavat vuosikymeniin mitali viestihiihdossa ohittaen lopussa Venäjän eikä päästä tätä loppusuoralla ohi. Venäläinen tuohtuu tuosta tappiostaan ja huitaisee sauvallaan nuorta suomalaista ja saa teostaan tuomiona koko joukkueen suorituksen hylkäyksen. Pronssi voittaa heidän toinen joukkueensa. Heillä on varaa tähän ja Putin esitellään, jälleen kerran, keisarina,…

Luin Forssan Lehdestä kuinka Sirkka-Liisa Anttila aloittelee muistelmiensa kirjoittamista. Varoitin häntä aiemmin, kuinka romaanin kirjoittaminen on petollista muutaman sellaisen kirjoittaneena. Se kun syö kuin sika. Sama pätee muistelmien kirjoittajan kohdalla. Siihen on keskityttävä ja luettava vain muistelmille sopivaa kirjallisuutta, ei medioitamme saati sosiaalisen median kirjoittajia. Paikalliseen politiikkaan ei pidä ministerin tasoisen muistelijan erehtyä muistelmiaan tehdessään. Ei ainakaan Forssassa eläen. Pave Maijanen eli 70-vuotiaan elämän. Se on ihan hyvä saavutus tuon ammatin harjoitajalle. Poliitikot ja Paavit…

Vuosin 2020 oli taitekohta, josta paluuta vanhaan ei enää ole. Koronan ohella maailman pysäytti myös tieto ilmaston jatkuvasta lämpenemisestä pelättyäkin nopeammin. Kansainvälisen politiikan voimasuhteet ovat nekin voimakkaassa liikkeessä ja arvaamattomia. Miljardien rinnalle kansainväliseen politiikkaan vilahti mukaan 12-nollainen biljoona ja lainanotossa myös suomalaiset saivat kuulla vanhojen pyhien rajojemme ja arvojemme murtumisen. Kutsumme aikaa joka maailmakuvat vaihtavana ja paradigmaisena tai siirrämme huolemme hybridiyhteiskuntaan ja sen kouristeluun, mediayhteiskunnan kriisiin. Tällä otsikolla kirjoitettu kirjani on sekin jo vuosien takaa…

Vuoden vaihtuminen merkitsee myös ennustamista tulevasta. Tinojen, hevosenkenkien, valaminen uuteen asuunsa on hauskinta taiteen symboliikkaa, mitä muistan lapsuudestani. Isäni oli erehtymätön epämääräisten pintojen ja muotojen tulkitsijana lapsille. Vielä tuolloin en aavistanut, miten merkittävästä aiheesta ja unesta hän meitä silloin herätteli, uudenvuoden aattoiltana. Joulun mystinen taika avautui juuri sillä hetkellä ja muuttui käsin kosketeltavaksi taiteeksi. Koronavuotta edeltänyt vuosi 2019 oli ennuste tulevalle. Siinä mainittiin jo viimeisimmän vuoden 2019 kirjani kannessakin tuleva vuosi ja koronavuotenamme näin se…

Jari Tervo haastatteli kirjailijakollegaansa, siviilinimeltään tuiki tuntamtonta Pohjois-Suomesta, Tornionjokilaaksosta syntyneenä ja siellä kasvaneena, johdatellen häntä tuttuun tyyliinsä ikään kuin ohjaten huonosti harjoiteltua elokuvaa. Häneltä puuttuvat kuitenkin ne käsitteet, joilla ohjaaja kouluttaa tai professori opettaa joutumatta turvautumaan puppusanageneraattoriin ja kirjailijalle tyypilliseen toimittajana jo opittuun sanojen käytön parodiaan, josta myös suomalaiset takavuosien kirjailijat on tunnistettu juoupuneena uurastuksestaan. Sekoilu sanoilla päättyy lopulta päihteisiin ja mielisairaalaan. Ilmiöllä on toki tieteellinen nimikin, taudin kuvana etenkin läheisille surullinen, mutta samalla tuiki…

Apostoli Johanneksen päivänä Ihminen voittaa, ilmastomuutos on jo täällä, Britannia pärjäsi veikattua paremmin ja Jenni Haukio raivaa kiinnostavaa arvolokeroa, ovat tämän päivän Helsingin Sanomien (27.12)  koronavuoden viimeisiä otsikkojamme. Ensimmäinen otsikko on kirjailija Risto Ihamäen mittavasta haastattelusta ja kirjailijan elämäntyöstä tehty positiivinen lopputulos. Pian loppuva vuosi kuvataan siinä suuren onnettomuuden vuotena mutta samaan aikaan ihmiskunnan historian hienoimpina hetkinä. Olen taipuvainen hyväksymään tuon kirjoituksen perusteet ja myös sen lopputuloksen. Tosin se tarkoittaa samalla poikkeuksellisen syvää ymmärrystä siitä,…