Uncategorized

Maantiede on tieteistämme vanhimpia. Löytöretkeilijät avasivat eurooppalaisille maapalloamme ja mukana oli myös suomalaisia. Heistä ehkä parhaiten muistamme koillisväylän ja Jäämeren ensimmäisenä purjehtineen Adolf Erik Nordenskiöldin (1878-79) ja hänen miehistönsä huikean saavutuksen. Karttalaitoksemme on sekin maailman vanhimpia ja koko maan kattava kolmiomittaustorniemme verkosto kertoo maantieteen etenemisestä kohti nykyistä GIS (Geographical Information System) sateliittien avustamaa ja jokaiselle meistä autostamme tuttua navigaattoriamme. Aluesuunnittelussa meidän tulisi ymmärtää käyttää jo rajatonta spatiaalista aluetta rajojen rikkoman regionaalisen rinnalla. Tietokoneet kun tekoälynsä…

Lainaan kirjoituksessani Leo Straniuksen marraskuussa, runsas vuosikymmen sitten kirjoittamaa tekstiä. Se kun ei ole vanhentunut lainkaan:Järjestötoiminnan tietopalvelu – Aktiivinen kansalaisuus:Yksilöllinen kevytaktivismi haastaa perinteisen kansalaistoiminnan Leo Stranius, 20.11.2008*Artikkeli"Suomalaisten nuorten unelmat kiinnittyvät Sitran ja Tekesin keväällä 2008 tekemän tutkimuksen mukaan yhä enemmän ystäviin ja perheeseen. Nuorilla ei ole kovaa paloa muuttaa maailmaa tai vaikuttaa yhteiskunnassa. Kansalaisaktiivisuus ei ole välttämättä kuitenkaan kadonnut mihinkään. Se on vain muuttamassa muotoaan. Kun suomalaista kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon, yhdistysmuotoisuus…

Sixten Korman pohtii tänään Helsingin Sanomissa (12.11, 2019) "pohjoismaista mallia" ja kollektiivista sopimuspolitiikkaamme, jossa on tänään lakkopäivä postinkantajillamme. Pääministerimme Antti Rinne on ay-poliitikkona tämän alan asiantuntija. Gallupeissa demarit ovat kuitenkin romahtaneet ja kärjessä on kirkkaasti perussuomalaiset. Tuleeko sieltä seuraava pääministerimme, aika näyttää. Toiseksi Korkman löytää "pohjoismaiseksi malliksi" inhimilliseen pääomaan panostamisen. Siis esikouluun, peruskouluun, korkeakouluun, tieteeseen ja tutkimukseen, innovaatiopolitiikkaan. Kolmas pilari on sitten hyvinvointivaltion opit, turvarakenteet. Ne ovat vahvuutemme. Tosin onhan meillä huoli vanhuksistamme, lasten huostaanottoja…

Tämän päivän Helsingin Sanomat (8.11) on tehnyt selvitystä suomalaisten tuliaseista. Yhdysvalloissa aseita on tietysti eniten, jokaisella vähintäänkin yksi, mutta Suomen edelle pääsevät vain Jemen, Montenegro, Serbia, Kanada, Uruguay ja Kypros. Suomi on siis kahdeksas ja takana tulee sitten Libanon. Onko Suomi sotaa käyvä kehitysmaa? Tiesitkö kuinka suomalaisilla on tuliaseita liki jokaisen käyttöön? Siis kiväärejä ja haulikkoja. Eniten ikääntyvillä ja suuren ikäluokan sota-aikana syntyneillä vanhuksillamme. Jos et tiennyt niin nyt sitten tiedät senkin. Suomi muistuttaa tässä…

Pääministeripuolue (SDP) porskuttaa neljäntenä ja oppositiopuolueet keulilla, perussuomalaiset menee jo aivan omilla kannatusluvuillaan ja kymenluvuilla. Ero seuraavaan alkaa olla yhden hallituspuolueen kannatusluvut. Näilläkö aiotaan jatkaa vaalikausi? Edellinen kymmenen vuotta ja viiden pääministerin porukat tekivät kauheaa jälkeä nekin . Se oli menetetty vuosikymmen ja nyt tulossa toinen heti perään. Mikä näitä poliittisia liikkeitämme oikein riivaa? Kansa kun haluaa muutosta ja se näkyy gallupeissa, perussuomalaiset on pysyvä ilmiö, ei mikään protestipuolue tai populistinen liike. Se on oikeistokonservatiivinen…

Kirjoitin tämän viisu vuotta sitten. Miltä vaikuttaa tänään? Kirkko etsii uutta johtajuutta ja siitä on tehty väitöskirjakin. Hyvä niin. Jeesus oli aikanaan kaikkea muuta kuin koservatiivi tapakasvattaja ja taisi mennä sukset ristiin fariseusten ja publikaanien kanssa. Rahanvaihtajat heitettiin ulos kirkosta. Meillä Suomessa kirkon reformi Lutherin aikana meni vanhan pakanauskonnon kanssa nujakoidessa. Opeteltiin uutta kieltä, onomatopoeettista ja luntoa matkivaa, suvutonta rakasta suomeamme Raamattua äkseeraaten lukkarin koulussa. Aiempi katolinen munkkilatina oli mennyt kuin vesi sorsan selästä. Olisiko…

Tätä tammikuussa 2008 kirjoittamaan artikkelia on luettu eilen runsaasti. Miksi sen kiinnostaa tänään lukijoitamme? He kun ovat vielä erityisen valikoituneita ja hakevat tästä ajasta menneen ajan merkkejämme. Moni haluaa poliitikoilta nyt enemmän kuin laastareita. Kvarttaalikapitalismi koetaan tolkuttoman ahneeksi globaalina ilmiönä ja aluetaloudet rampauttaen. Yksilön ja yhteisön, valtion välinen ristiriita on vaikeasti selitettävissä. Suomalaiset metsäyhtiöt jopa vaarantavat asemansa Suomen elinkeinopolitiikan silmäteränä. Sama saattaa koskea kohta myös elintarvikkeita ja peltojamme. Entäpä jos niitä aletaan käyttää innovaatioprosessien tuotteina…

Otan esimerkin kulttuurista, kirjallisuudesta. Jari Tervo on kirjailija. Samoin Juhani Aho. Molemmat tunnetaan ja tuotanto syntyi vain eri aikoina. Juhani Aholla on komea patsas mm. Iisalmen Kirkkopuistossa. Kuljin kouluaikanani sen ohi päivittäin monta kertaa. Tunsin hänen tuotantonsa ja miehen taustan liiankin hyvin. Hän oli ehdolla nobelistiksi. Häntä pidetään kansallisen kirjallisuutemme merkkihenkilöistä jopa Aleksis Kiven ohittavana. Tuotannossa on runsaasti "lastuiksi" kutsuttaja. Ne muistuttavat oman aikamme blogeja tai esseitä. Eivät ole kovin hyvin aikaa kestäviä, siis ajattomia.…

Menneen viikon tärkein luettava kotisivullani on otsikko "Ristiinviestinnän mestarit." Mikä tässä jo kahdentoista vuoden takaa kirjoitetussa blogissani mahtaisi lukijaa kiinnostaa? Samalla lukijani ylittävät kolmen miljoonan rajan vuoden 2019 lukijoistani. Vuonna 2007 heitä oli vain murto-osa tästä lukijamäärästä. Miljoonan raja ylittyi sekin vasta 2015 syksyllä. Lisäys tapahtuu SYKÄYKSITTÄIN ja seuraava raja on aina edellistä suurempi. Muutokset eivät ole lineaarisia vaan pikemminkin eksponentiaalisia. Mitä sitten kirjoitin marraskuussa 2007. Kirjoitan tänään omat kommenttini lihavoiden ja numeroiden ne samalla.…

Ratkaisevaa ei ole se, mistä kirjoitat, vaan se, miten kirjoitat. Jari Tervo kirjoittaa tänään kolumninsa brittien tuskasta erota EU:n jäsenyydestä (HS 27.10). Hän kuvaa sen Jouko Turkan tapaan opettaa Jukolan mölisevälle veljesjoukolle lukutaitoa. Kaksi vanhinta ei opi. Nuorin oppii ja hyväksyy tosiasiat. Sivistystä ei synny ilman lukutaitoa. Hyväksy siis se ja lukkarin oppi. Eero nuorimpana on maailmankuvansa oikein rakentava veljeksistä. Se on samalla kirjailijan, elokuvan ohjaajan ja iisalmelaisen Edvin Laineen ankara oppi opettajana, lukkarina. Siis…