Ukraina mediasodan melskeissä

Kesken eurovaalivalmisteluja syntyi Euroopassa kriisi, joka muutti kokonaan myös oman poliittisen keskustelumme suunnan ja painotuksen vanhoista kiistoistamme euroalueella. Mukaan tuli mediasodalle tyypillistä jakaumaa, jossa leimallista on juuri lama- ja kriisiajoilla tyypillistä takaumaa ja taantumaa menneisiin aikoihin ja niiden kokemuksiin, traumoihin. Kirjoistani “Arctic Babylon” kuvasi tätä aikaamme ja sen taantumaa paikallisena, alueellisena, kansallisena ja globaalina kerrostumana ja “Sosiaalisen median ekonomia ja strategia” sen syntymekanismeja uuden yhteisö- tai kansalaismedian sisällä. Läntisen ulkokehän mediasota Moni media on palannut…
Read More

Kolmas Krimin sota – kybersota

Toisen maailmansodan aikana Krimillä käytiin tulisia taisteluja siinä missä muuallakin ja Venäjällä nämä taistelut muistetaan ja yhdistettiin historioitsija Jevgeni Tarlen kirjoituksissa vuosien 1853-1856 Itämaiseen sotaan. Tarlev alkoi kutsua näitäkin taisteluja Krimin sodaksi ja Suomessa ne muistetaan Oolannin sotana Itämeren herruudesta. Tuolloin vastakkain olivat Venäjää hätyyttelemässä Osmanivaltakunta Turkista, Britannian ja Ranskan sekä Sardinian muodostama liittouma. Munkkien riidasta sotaan Riita alkoi roomalaiskatolisten ja venäjän ortodoksien välillä. Lähinnä munkkiyhteisöjen aluksi. Riideltiin Jerusalemissa sijaitsevista kirkkojen hallinnasta mm. Jeesuksen syntymäkirkosta.…
Read More

Olympiatulen sammuttajat

Päivän mediat kertovat, kuinka Suomen talous on ajautunut Euroopan pohjamutiin yhdessä Italian kanssa, ainakin kun kasvuennusteita tulkitsemme. Olemme edelleen kolmen A:n maa luottoluokituksessa, mutta se ei kerro koko totuutta. Kiinan ja Yhdysvaltain kasvu ja muun Euroopan hidas liikkeellelähtö niiden  vanavedessä ei näy Suomessa juuri lainkaan. Olemme jääneet niiden maiden taakse, joita hetki sitten moitimme laiskuudesta ja saamattomuudesta alkaen Kreikasta ja Kyproksesta, Irlannista ja Portugalista. Jopa Espanja näyttää onnistuvan nousemaan vaikeuksistaan meitä vikkelämmin. Epäonnen hallitus Mikä…
Read More

Yksilön ja yhteisön väliseen rinnakkaiseloon

Tänään on 12.2 ja Elman päivä. Suomalainen kaipaisi kuitenkin Sotshin kisoihin Elman ohella Elmon taitoja. Elmo oli kirjailija Juhani Peltosen Derwangan kisojen yhden miehen maajoukkue vastaan koko muuta maailmaa. Hänen edesottamuksiaan suomalaisille selostivat Andien jättikisoista toimittajalegendat Lyly ja Immo. Molemmat viileän analyyttisesti ja taustoittaen tapahtumia kuten nyt Sotshissa. Vaikea Venäjä Venäjä ja itä on läntiselle maailmalle joskus hankala kokemus.  Lännessä toimitaan yksilön kokemusten ja tarpeitten kuvausten kanssa ja nykyisin korostuneen individualistisena sähköisen median maailmassa eläen.…
Read More

Toivon symbolit olympiarenkaissa

Olympian kisat avataan tänään. Google, kaiken maailman kokoava ja keskittävä tavaratalomme, on poiminut etusivulleen  Olympic-Charter -peruskirjan ja sen tärkeimmän lauseen. Maailmassa on runsaasti tärkeitä ajatuksia ja suuria tulevan kulttuurimme kiteyttäjiä olematta aforismeja. Vuorisaarnasta sellainen löytyy mutta myös vaikkapa Raamatun Johanneksen kirjan toivon numerot kristityille 3 kautta 16. Kristittyjen uskontunnustus on tiivistetty lauseeseen: “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon että antoi ainoan Poikansa jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän”. Olympiaurheilussa vastaava…
Read More

Lilliputtien taistelu

Valtiopäivin avajaiset käynnistyi presidentin puheen jälkeen pääministerin antamalla lausunnolla, jota seurasi eduskunnan jo tutuksi muodostunut suomalainen väittely, jossa toistuvat käsitteet velasta ja leikkauksista, karvaista lääkkeistä, kolmesta miljardista ja sen hoidosta, joko nyt tai tulevaisuudessa, hetikö vai ehkä porrastettuna. Missä ajassa velka ja budjetin sopeutus on saatava aikaan, sopeutusaikataulut ja niiden vaatimat veron korotukset ja leikkaukset siirtyvät seuraavalle hallitukselle. Pysyvä kestävyysvaje ja sopeutumisvammaiset Kestävyysvaje on jäänyt Suomessa pysyväksi ja sen korjaaminen on hallitukselle ongelma siinä missä…
Read More

Kengurun sylissä – lapsen silmin nähtynä

Tapasin Terttu Arajärven ensimmäisen kerran joskus 1970-luvun puolella kongressiesitelmien tauolla ja keskustelimme verkostoista, verkostotyöstä ja luovasta lapsesta, innovoinnista. Professori Arajärvi oli silloin minua 30 vuotta iäkkäämpi mutta vaikutti liki ikäiseltäni. Hän kertoi jäävänsä pian eläkkeelle ja itse olin urani alussa. Nyt kirjoitan hänestä ikään kuin ihmisestä, josta nekrologin laatiminen on mahdotonta. Hänhän elää ja voi hyvin, kengurun kohtu on koko ajan läsnä. Luovan lapsen sylissä Terttu Arajärvi oli poikkeuksellisen karismaattinen ja lämminhenkinen puhuja ja luennoija…
Read More

Mediapositiivisuutta hakemassa

Paikallinen Forssan Lehti on alkanut etsiä ilon aiheita ja aiheuttajia. Siihen on varmaan syytäkin sen jälkeen, kun työpaikkoja katoaa tuhansittain ja väkiluku pienenee kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun tunnelmissa. Ilon aiheet alkavat lehdessä pääkirjoituksesta, jossa kerrotaan kuinka uusimmista sopeutuksista on  tulossa raskas savotta. Paikallinen kolumnisti sentään on tavoistaan poiketen iloisella mielellä hakiessaan “Lapin kesän” sanoitukseen uutta päivitystä. Sellainen on lehden negatiivisimman ihmisen kolumniksi kuin päivänsäde menninkäisen pesässä, helvetin tulirotkoksi nimetyssä seutukunnan keskuksessa. Sodan mieliala ja…
Read More

Koli, Köli vai Alppien huiput

Eliitti ajoi Suomea aikanaan EU:hun ja euroon. Se oli liki hurmahenkistä ja vaikutti silloin, ja vielä nytkin, epämiellyttävältä mediaa seuraavana ja yhteiskuntaa tutkivana juuri tiedottamisen näkökulmasta ja maantieteilijänä, aluetohtorina. Kun syntyy vaikutelma, jossa yläluokka kertoo ja muut kuuntelevat sen oppeja, silloin on taannuttu lukkarinopin aikaan, eikä eletä sosiaalisen median opeissa, taloudessa ja strategiassa. Sellainen loukkaa tasa-arvoa ja halventaa kansanvallan perusteita. On palattu luokkayhteiskunnan arvoihin jossa antielitismi ei synny tyhjästä. Työväenluokan pettäjät Vielä 1960-luvun nuorisoradikalismin aikoina…
Read More

Matti Kassilan 90 vuotta

Matti Kassila täyttää tänään 90-vuotta. Televisio näyttää Kassilan tuotantoa liki 60-vuoden ajalta ja niistä saa kohtuullisen kuvan suomalaiseen sielunmaisemaan Keuruun Haapamäellä syntyneen ja rautatieläisympäristössä eläneen suurmiehen kokemana. Nykyisin Vantaalla elävän elokuvan ja myös kirjallisuuden suurmiehen työ katkesi sairauskohtaukseen, aivoinfarktiin. Kirjallinen ura jatkui kuitenkin niinkin myöhään kuin vuoteen 2012 teoksella “Suurten elokuvaohjaajien jäljillä.” Waltari haastoi Kassilan Eilen Yle 2 esitti klassikkosarjana Mika Waltarin kirjoista Kassilan käsikirjoittaman ja ohjaaman Palmu -sarjan kolmen elokuvan trilogian yli kuuden tunnin…
Read More