Uncategorized

Tämän aamun  mediat ovat tulvillaan tilityksiä. Tilitys on ihan hyvä ilmiönä ellei se muutu tillitykseksi. Kun maito on kaatunut maahan sen perään ai auta itkeä vaan ottaa tyhjä maitohinkki kiltisti käteen ja jatkaa matkaa. Tillitys on sukua nillitykselle mutta ei toki samaa tarkoittava sana. Suomen kieli on rikas, onomatopoeettinen ja luontoa matkiva sanastoltaan. Tiedekielenä kuitenkin ns. kyökkikieli. Aasiasta tulevat sanovat oppivansa sen helposti. Siinä kun on jotain kovin tuttua ja aksentti jotenkin yhteinen, samaa onomatopoeettista…

Vuotta 1848 on opittu kutsumaan Euroopan hulluksi vuodeksi. Sitä on kutsuttu myös kansojen kevääksi “Printemps des peuples” ja vallankumousvuodeksi. Sitä valmistelivat teollistuminen, feodaaliajan rappio, nälänhädät ja kadot, Napoleonin sodat sekä liberalismin, sosialismin ja nationalismin aatteet. Espanja, Preussi ja Venäjä eivät sietäneet Napoleonin ryöstöretkiä ja Wienin tanssiva kongressi oli sekin nimensä veroinen. Kasallisuusaate, Wienin kongressi ja sen “kolme kunniakasta päivää” vyöryivät läpi koko tuolloisen Euroopan ja Belgia, Kreikka sekä Puola asettuivat tsaaria vastaan. Ranska, Saksa, Hasburgien…

Sunnuntaista on tulossa suomalaisille helteinen päivä. Jos joku olisi sanonut olympialaisten jälkeen jääkiekon  mitaleista kamppailevan sunnuntain Venäjän ja Tsekin sekä Ruotsin ja Suomen, sitä olisi pidetty hyvinkin todennäköisenä. Jos vuosi sitten olisi kertonut, kuinka meppivaalien voittaja tulee olemaan Perussuomalaiset ja muut sitten kamppailevat asemastaan ja torjuntavoitoista, Kokoomus vahvimpana, sekin olisi ollut odotettu ennuste. Aloita siitä mihin muut lopettavat Uutta ei ole sekään, että Eurooppa on saamassa eurokriittiset puolueensa ja että suomalaiset ovat painumassa yhä syvempään…

Vaalit alkoivat. Se miten ne päättyvät, on sinusta ja minusta kiinni. Kun kumpikaan meistä ei ole ehdokkaana itseään ei voi äänestää. Ketä sitten äänestäisin? En mene tyrkyttämään mitään puoluetta enkä ketään erityisesti. Itse kuitenkin teen näin hakiessani omaa ehdokastani vaativaan tehtävään. Maailma ei ole koskaan valmis Olen työskennellyt EU:n palvelussa jo ennen jäsenyyttämme ja kouluttanut suomalaisia jo 1980-luvun puolella varautumaan tähän jäsenyyteen. Dokumentit löytyvät kotisivultani ja sadoista lehtiartikkeleista. Oli syytä kertoa suomalaisille, mistä voisi olla…

Eurovaalien ehdokkaat, 251 toiveikasta maailmanparantajaa, liikkuvat  turuilla ja toreilla sekä eksyvät joskus myös maaseudulle ja sen varattomiin kuntiimme. Nyt ei saisi puhua sotesta eikä kuntarajoista vaan laajemmista ympyröistä europarlamentaarikon elämässä. Osa kiertäjistä on vanhoja tuttuja, joka viides vuosi Suomen oikulliseen kevääseen eksyviä Brysselin ja Strasbougin kiertäjiämme. Heihin voi tutustua EU:n omilla sivustoilla ja opiskella samalla sen kolmikantaista vallankäyttöä, komissaareja, ministereitä ja sitten näitä parlamentaarikkoja. On toki paljon muitakin ja muistan heidät ajoilta, jolloin itse vietin…

Oppositio on jättämässä välikysymystä työllisyyden hoidosta hallitukselle, jota ei oikein tahdo enää löytyä. Sellainen on poikkeuksellista Suomen oloissa. Pääministerin ja varapääministerin paikka ovat avoimia siinä missä valtiovarainministerinkin samalla. Osa ministereistä hakee uutta virkaa ikään kuin pakolaishallituksesta Brysselistä. Se ei anna hyvää kuvaa hallituksemme ministereitten sitoutumisesta lama-Suomen asioiden hoitajina. Ainut sitoutunut on eläkkeellä oleva SAK:n entinen puheenjohtaja ja työministeri Lauri Ihalainen, jolle kysymys on esitettykin. Hänen mielestä taas kaikki on kunnossa, kun puolueet, siis kansanliikkeet, ovat…

Tänään juhlitaan sitten järkivihreän ja lapsiystävällisen Forssan kaupungin 50-vuotisjuhlaa perusteellisen valmistelutyön jälkeen. Juhlan ovat järjestäneet itselleen forssalaiset - yhteisöt, yritykset, kaupunkilaiset ja toki siinä kunnan oma hallinto on ollut mukana, mutta ei toki pelkkää byrokratiaansa esitellen ja kukkoillen. Toki valtuusto on strategialle siunauksensa antanut. Forssa on ihmisen mittainen kaupunki. Riittävän pieni jokaisen äänen kuultavaksi ja riittävän suuri maakuntansa ja talousalueensa keskukseksi laadukkaine palveluineen. Logistiikka ja sijainti on loistava, ainutlaatuinen Suomessa, ympäristötietoisuus laajan maaseudun kautta luonnollinen…

Helsingin Sanomissa (18.4) oli tänään runsaasti rinnastuksia, vahingossa syntyneitä. Urheilusivuilla oli upeasti kuvattu nekrologi Aulis Rytkösen, “Monsieur Magic”, matkasta Kuopion Työväen Urheilijoista sekä  Kuopion Palloseurasta (KuPS), “naatiskelevasta” jalkapallon taituruudesta kohti ensimmäisen suomalaisen jalkapalloilijan ammattilaissopimusta Toulouse Football Clubin (TFC) riveissä Euroopan kentillä. Pohjoisen miehestä, hauraaksi ja heiveröiseksi tiedetystä, hoikkajäsenisestä mutta monella tapaa sisukkuuden ja lahjakkuuden neroudesta, oli nousemassa legenda. Hän tanssi jalkapallon kanssa ja peippaili vastustajansa eksyksiin brasilialaisen Garrinchan tapaan nauttien poikkeuksellisista taidoistaan. Yhteistä tähän brassien …

Saska Saarikoski kirjoittaa Helsingin Sanomien (17.4) kiirastorstain kolumnissaan, kuinka yhteiskuntatieteet eivät ole samalla tavalla arvostettuja kuin välineelliset luonnontieteet. Taustan hän hakee narratiiviselle kerronnalleen 1950-luvulta, C.P. Snown kirjasta ja jatkaa Margaret Thatcherin ja J.P. Roosin elämänkaareen. Synteesi tulee muutaman populaarin tiedetoimittajan töistä. Kun olen valmistunut opiskellen ja tutkijana sekä ihmis- että luonnontieteissä, toiminut opettajana molemmissa ympäristöissä ja myös loppuun saakka väitöskirjaksi saakka tutkijankoulutukseni vienyt, olen Saarikosken kanssa eri mieltä. Väite kun on vanhakantainen, vie perusteluineenkin takavuosien…

Valtakunnallisen lukuviikon teemana on tänä vuonna “Kohtaamispaikkana kirja”. Se on viisaasti valittu aihe hermeneuttiselle tapahtumalle, jota ohjaa symboli-innovaatioiden ja luovuuden jumalatar. Se on aivan muuta kuin käytäntöä koko ajan palveleva ja usein meitä kauempaa sivuava vaikkapa tiede, yliopistot ja tutkimuslaitokset, sekä niiden innovaatiot. Lähiyhteisön oma innovoivuus syntyy symboleista ja sana on niistä kuvataiteen rinnalla tärkein, väheksymättä vähääkään musiikkia ja teatteria, kädentaitojamme. Onomatopoeettinen, luontoa matkiva kielemme, ja myös taiteemme, on lähiyhteisön tasolla samalla ainut paikalleen juurtuva, …