Uncategorized

Eduskunta on foorumi, jossa esiinnytään arvokkaasti. Se on kansanvallan  ja demokratian pyhättö. Hallitus ja oppositio edustavat siinä parlamentarismia, jonka juuret ovat syvällä monen kansakunnan sosiaalisessa pääomassa ja normistossa, moraalissamme. Sen sijaan puoluelaitoksemme on nuorta ja instituutiona välillä myös hajallaan ja kriisissä.  Puolueemme ovat kokeneet puoluehajaannuksia ja hakeneet paikkaansa parlamentissa, nyt myös yleiseurooppalaisessa parlamentissa. Aina se ei suju ilman kommelluksia ja tinkimättä vanhoista arvoistaan tai ideologioistaan. Sen sijaan moraalista olisi pidettävä silti kiinni ja ainakin hyvistä…

Sunnuntain  lehti on harvoin niin hyvin ja huolella koottu kuin Helsingin Sanomat sunnuntaina 6.4. 2014. Lehden pääuutinen on pääministerin antama pommi erostaan ja luopumisesta tehtävistään kuluvan kevään aikana. Kun samaan aikaan valtaosa avainpoliitikoistamme ministereinä on hakemassa EU-parlamenttiin, ikään kuin pakolaishallitukseen, äärivasemmisto on hallituksen jo jättänyt sekä valtiovarainministeri joutuu puolueensa (sdp) johdon mahdollisesti myös jättämään, rammat ankat ministeristöissämme ovat eräänlainen maailmanennätys. Työelämän muutoksen kuvaus Kataisen tarina pääministerinä eroineen muistuttaa Matti Vanhasen eroa. Vanhasen tarina vain sattui…

Opposition ei yleensä kuuluisi auttaa hallitusta, mutta nyt näin tehtiin kaikkien puolueiden sote-mallissamme. Syy on ymmärrettävä sekin. Oma ja maailman tilanne ajautui sellaiseksi, jossa Suomen sisäinen ja ulkoinen tila vaatii myös seuraavalta hallitukselta laajaa yhteistyön henkeä. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Putinin malliksi tätä ei voi kuitenkaan ristiä eikä häntä siitä myöhemmin moittia. Tätä tapaa maassamme käytettiin takavuosina, jolloin sisä- ja ulkopolitiikka tahtoivat puuroutua keskenään. Tällöin presidentti Kekkonen huomautti kuinka, jos maassa on jommankumman oltava…

Kimi Räikkönen ajoi Ferrarillaan seinään ja totesi kuinka “sekavaa on ollut uusi alku Ferrari tallissa”. Sekavaa tilaa voisi kuvata Suomessa ajan hengen mukana syntyneeksi ja siihen voisi liittää vaikkapa monet kuntamme ja ministerimme, koko hallituksen. Elämme aikaa, jolloin mikään ei oikein näytä onnistuvan ministereiltämme sote -sotkuissa, kuntahimmeleissä ja nukkuva työväentalon ministeri on liki turvallisempi näky kuin uutta ideoiva. Aivan kohdallaan ei aina ole asiat oppositiossakaan ja sen “kotikunta on maakunta” ohjelmissa tai kikkelipoikiemme elämässä. Kun…

Kirjoitin jo aiemmin blogissani  Krimin sodista ja Helsingin Sanomat sai siitä aiheen kirjoittaa myös historiasta Krimillä sekä myöhemmin myös Ukrainan onnettomasta kohtalosta toimia ikään kuin keskisen Euroopan sotavoimien läpikulkupaikkana vuoroin Napoleonin ja vuoroin Hitlerin joukkojen marssiessa alueen yli ja venäläisväestön polttaessa takanaan kaiken mahdollisen käyttäen poltetun maan taktiikkaa. Vastaavasti valloittajat hävittivät uudelleen rakennetut kylät myöhemmin perääntyessään ja näin nämä liian rikkaiksi koetut Euroopan alueet ovat joutuneet kokemaan kauheuksia kansanmurhineen tuon tuosta ja aina toistuvasti. Idän…

Kesken eurovaalivalmisteluja syntyi Euroopassa kriisi, joka muutti kokonaan myös oman poliittisen keskustelumme suunnan ja painotuksen vanhoista kiistoistamme euroalueella. Mukaan tuli mediasodalle tyypillistä jakaumaa, jossa leimallista on juuri lama- ja kriisiajoilla tyypillistä takaumaa ja taantumaa menneisiin aikoihin ja niiden kokemuksiin, traumoihin. Kirjoistani “Arctic Babylon” kuvasi tätä aikaamme ja sen taantumaa paikallisena, alueellisena, kansallisena ja globaalina kerrostumana ja “Sosiaalisen median ekonomia ja strategia” sen syntymekanismeja uuden yhteisö- tai kansalaismedian sisällä. Läntisen ulkokehän mediasota Moni media on palannut…

Toisen maailmansodan aikana Krimillä käytiin tulisia taisteluja siinä missä muuallakin ja Venäjällä nämä taistelut muistetaan ja yhdistettiin historioitsija Jevgeni Tarlen kirjoituksissa vuosien 1853-1856 Itämaiseen sotaan. Tarlev alkoi kutsua näitäkin taisteluja Krimin sodaksi ja Suomessa ne muistetaan Oolannin sotana Itämeren herruudesta. Tuolloin vastakkain olivat Venäjää hätyyttelemässä Osmanivaltakunta Turkista, Britannian ja Ranskan sekä Sardinian muodostama liittouma. Munkkien riidasta sotaan Riita alkoi roomalaiskatolisten ja venäjän ortodoksien välillä. Lähinnä munkkiyhteisöjen aluksi. Riideltiin Jerusalemissa sijaitsevista kirkkojen hallinnasta mm. Jeesuksen syntymäkirkosta.…

Päivän mediat kertovat, kuinka Suomen talous on ajautunut Euroopan pohjamutiin yhdessä Italian kanssa, ainakin kun kasvuennusteita tulkitsemme. Olemme edelleen kolmen A:n maa luottoluokituksessa, mutta se ei kerro koko totuutta. Kiinan ja Yhdysvaltain kasvu ja muun Euroopan hidas liikkeellelähtö niiden  vanavedessä ei näy Suomessa juuri lainkaan. Olemme jääneet niiden maiden taakse, joita hetki sitten moitimme laiskuudesta ja saamattomuudesta alkaen Kreikasta ja Kyproksesta, Irlannista ja Portugalista. Jopa Espanja näyttää onnistuvan nousemaan vaikeuksistaan meitä vikkelämmin. Epäonnen hallitus Mikä…

Tänään on 12.2 ja Elman päivä. Suomalainen kaipaisi kuitenkin Sotshin kisoihin Elman ohella Elmon taitoja. Elmo oli kirjailija Juhani Peltosen Derwangan kisojen yhden miehen maajoukkue vastaan koko muuta maailmaa. Hänen edesottamuksiaan suomalaisille selostivat Andien jättikisoista toimittajalegendat Lyly ja Immo. Molemmat viileän analyyttisesti ja taustoittaen tapahtumia kuten nyt Sotshissa. Vaikea Venäjä Venäjä ja itä on läntiselle maailmalle joskus hankala kokemus.  Lännessä toimitaan yksilön kokemusten ja tarpeitten kuvausten kanssa ja nykyisin korostuneen individualistisena sähköisen median maailmassa eläen.…

Olympian kisat avataan tänään. Google, kaiken maailman kokoava ja keskittävä tavaratalomme, on poiminut etusivulleen  Olympic-Charter -peruskirjan ja sen tärkeimmän lauseen. Maailmassa on runsaasti tärkeitä ajatuksia ja suuria tulevan kulttuurimme kiteyttäjiä olematta aforismeja. Vuorisaarnasta sellainen löytyy mutta myös vaikkapa Raamatun Johanneksen kirjan toivon numerot kristityille 3 kautta 16. Kristittyjen uskontunnustus on tiivistetty lauseeseen: “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon että antoi ainoan Poikansa jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen vaan saisi iankaikkisen elämän”. Olympiaurheilussa vastaava…