Perjantai 13. päivä – Ironian päivä

Ironia, satiiri ja sarkasmi ovat tuttuja käsitteitä. Tutkimusten mukaan me kaikki pidämme itseämme huumorintajuisina, ainakin muita paremmin ironiaa, satiiria ja sarkasmia ymmärtävinä, vaikka oikeasti meillä ei olisi huumorintajua lainkaan. Jos ironia kohdistuu vielä väärään asiaan, kopsahtaa omaan nilkkaan, ymmärrys pimenee kokonaan. Joitakin asioita ei saisi käsitellä satiirin tai sarkasmin keinoin  lainkaan massamedioissamme. Ne ovat vaikeita lajeja ja aina joku ymmärtää kirjoittajaa tai puhujaa väärin. Siitä ei pidä pahastua. Se on hyvän ironian idea. Takavuosina Savossa…
Read More

Suomalaisena Paraquayssa nigerialaista elokuvaa seuraten

Nigerialainen elokuva esittäytyy Suomessa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa suurin elokuvamaa on ehdottomasti juuri Nigeria. Toki merkittäviä elokuvan tuottajia ovat myös vaikkapa Senegal ja Burkina Faso, entinen Ylä-Volta Länsi-Afrikassa. Ensimmäinen afrikkalainen elokuvafestivaali oli juuri Burkina Fasossa pidetty FESPACO vuonna 1969. Syntyi afrikkalaisen elokuvan oma foorumi. Fespaco pidetään edelleenkin joka toinen vuosi. Intia - elokuvan mekka Egyptiä kutsutaan Arabian Hollywoodiksi. Jostakin syytä käsite “Hollywood” kummittelee myös muilla mantereilla kuin Afrikassa, etenkin maineikkaan intialaisen elokuvan kollektiivissa käsitteessä nyt Suomeen…
Read More

Happamattoman leivän juhla

Pääsiäiskokemus toi Jeesuksen opetuslapsille rohkeuden ja ilon. Ihmisyyttä, inhimillisyyttä ja rajallisuutta ei pidä uhrata eikä kuolettaa, kirjoittaa Jaakko Heinimäki, pastori ja kirjailija Helsingin Sanomissa (HS 7.4) lainaten Heikki Räsäsen ansiokasta kirjaa “Mitä varhaiset kristityt uskoivat”. Hurskaan kuuluu kärsiä Jeesuksen kuolema oli monelle Jumalan suunnittelema välttämättömyys. Hurskaiden ja hyvien ihmisten nyt kuuluikin kärsiä ja siitä tosi profeetta tunnettiinkin. Agraari yhteisö tunsi profeettansa kiusattuna ihmisenä ja kiusaajana oli usein nainen. Noidaksi mielletty ja muun yhteisön ulkopuolella usein…
Read More

Chydeniuksen oppeja

Suomi tulee monen länsimaan perässä sekä muodissa että moraalin kirkastustalkoissa, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (HS 4.3). Kun mikään laki ei ole tiellä, tiellä ei ole enää mitään, kritisoi lehti ahnetta menoamme. Päätoimittaja lainaa lehdessään OP-Pohjola- ryhmän Reijo Karhisen kirjoitusta Chydenius-lehdestä. Helmikuun lapsia Anders, Antti Chydenius syntyi helmikuun pakkasissa vuonna 1729 Kainuussa, Sotkamossa ja kuoli helmikuussa 1803 Kokkolassa. Runsaan 70 vuoden aikana Chydenius ehti saada paljon aikaan  ja pääosin kirjoittamalla. Onko tällä valistusajattelijalla ja papilla, taloustieteilijällä,…
Read More

Nuoratun neliön ikääntyvät sankarit

“On hirveän nöyryyttävää, jos joku ei pysty puolustamaan itseään“, kertoo tuore nyrkkeilyn Euroopan mestarimme Eva Wahlström ennen titteliotteluaan (HS 31.3). Ottelun jälkeen mestari kuvasi vastustajaansa “hitaaksi lötköksi“. Itse hän kertoo murtaneensa kämmenluita, mutta olevansa valmis jo samana keväänä uuteen otteluun. “Vaivat kuuluvat urheiluun, en valita. Fyysisesti se ei tunnu miltään jos saa päin pläsiä.” Vastaavat murtumat Robert Heleniuksen kohdalla veivät vuoden tauolle ja lopettivat mahdollisesti koko uran. Heleniuksen vastustaja saa aina tyrmättynäkin kiitosta ja ylistystä.…
Read More

Navigaattorin eksyttämä kartoittaja

Etsin runsas viikko takaperin Pasilan Radiotalon toimittajaa apunani annettu osoite ja autoni navigaattori. Navigaattori kertoi minun olevan perillä, vaikka autoni oli selvästi umpikujassa väärän kadun päässä Televisiokadulla, ei Radiokadun poikkikaduksi muuttuneella Uutiskadulla. Mentaalisen mielikuvakartan harhat Jouduin  kysymään tietä kolmelta vastaantulijalta ja kaikki olivat eksyksissä hekin. Ihmiset ovat eksyksissä usein lähiympäristössä. Jos kysyt tietä, saat kohteliaita mutta vääriä ohjeita. Ihmiset haluavat auttaa olettaen jo myötätunnon auttavan, hyväntahtoisesti. Lapset ja arat ihmiset, itsestään epävarmat, eivät neuvo suotta.…
Read More

EU, juu ja vaarinhousut

Lapsuuden leikeistä mieleenpainuvimpia oli sanaleikki, jossa tuli vastata ensin ikään kuin teesinä esitettyyn kysymykseen  kieltäen se jyrkästi, myöhemmin sen vastakohtaan myöntäen auliisti ja kolmanteen, edellisistä kohtuullisen synteesin rakentaneeseen yhteenvetoon, todeta vastauksen olevan “vaarinhousut“. Ja kaikki tämä ilman hymyn häivää. Toimittajapoliitikon koulu Savossa lapsia kasvatettiin poliitikoiksi tai toimittajiksi, oman aikamme tylsän talk-shown isänniksi jo varhain. Ei, juu ja vaarinhousut tavoitteli parhaimmillaan sellaista kliimaksia, jossa kahdesta totuudesta, molemmat väärin valittuina, koomisista, syntyi häpeämätön valhe, yleinen mielipide tai…
Read More

Eurooppa kiusaajien kynsissä

Runsas 60 % suomalaisista kokee kiusaamista työpaikallaan tutkimuksen mukaan henkilökohtaisesti. Nekin jotka eivät ole sitä kokeneet, ovat sen aistineet ja tunnistavat tapahtuman, seuraavat sivusta. Eurooppalaisessa kulttuurissa kiusaaminen on yleisempää kuin muualla ja suomalainen  kiusaaminen on hyvää eurooppalaista keskitasoa. Eniten kiusataan Hollannissa, jossa yli 90 % kokee tulleensa kiusatuksi. Suomalainen kiusaaminen eri maata Eurooppa on ollut aina hyvin väkivaltainen ja aggressiivinen Aasian niemimaa. Sodat ovat toistuneet ja maailmansodat Euroopasta käynnistyneet. Maailmaa on vallattu ja imperialismi on…
Read More

Poliittisen semantiikan viikko

Prsidentti Bill Clinton tunnettiin loistavana puhujana ja hän pystyi vakuuttamaan menestyksekkäästi juuri retoriikkansa avulla. Puhetaito ei ole vain kaunopuheisuutta, vaan sisältää myös yleisemmän kyvyn ilmaista itseään ja viestiä toisille taitavasti tarkoituksensa. Alun perin retoriikalla tarkoitettiin nimenomaan oppia poliittisesta puhumisesta. Kehnon retoriikan maa Kun seuraa suomalaista poliittista retoriikkaa eduskunnan kyselytunneilla, syntyy epäily, ettei poliitikkoja ole valittu ainakaan kreikkalaisen puhetaidollisen ja korkealentoisen ilmaisun tuotteina. Tärkeintä ei näyttäisi olevan vakuuttavuus, ei edes ensisijaisesti totuus. Toisaalta parhaimmatkin ajatukset ja…
Read More

Lassi Nummi – Intohimo olemmassaoloon

Hopeapajut, ja lasten ääni hopea. Ilman virtaan, ja virtaa vasten lehtien parvet ja äänten nopeat parvet, ohi, Kohti ja lomitse taipuvan oksan. Timanttiajo Suomen kirjallisuus jähmettyi paikoilleen raskaiden sotavuosien aikana. Suomi oli saksalaisten miehittämä jo vuonna 1918, josta alkoi suomalaisen kiusaamisen verinen aalto massiivisena joukkomurhana. Jatkosodassa suomalaiset saivat lopulta saksalaiset miehittäjät maastaan Lapin sodassa. Moni lappilainen ei ole tuota palavaa ruskaa, arjalaisia revontulia, unohtanut. Suomessa elettiin aikaa jossa saksalainen sääntörunous oli vallitsevana. Kun olin viiden…
Read More