Poliittisen semantiikan viikko

Prsidentti Bill Clinton tunnettiin loistavana puhujana ja hän pystyi vakuuttamaan menestyksekkäästi juuri retoriikkansa avulla. Puhetaito ei ole vain kaunopuheisuutta, vaan sisältää myös yleisemmän kyvyn ilmaista itseään ja viestiä toisille taitavasti tarkoituksensa. Alun perin retoriikalla tarkoitettiin nimenomaan oppia poliittisesta puhumisesta. Kehnon retoriikan maa Kun seuraa suomalaista poliittista retoriikkaa eduskunnan kyselytunneilla, syntyy epäily, ettei poliitikkoja ole valittu ainakaan kreikkalaisen puhetaidollisen ja korkealentoisen ilmaisun tuotteina. Tärkeintä ei näyttäisi olevan vakuuttavuus, ei edes ensisijaisesti totuus. Toisaalta parhaimmatkin ajatukset ja…
Read More

Lassi Nummi – Intohimo olemmassaoloon

Hopeapajut, ja lasten ääni hopea. Ilman virtaan, ja virtaa vasten lehtien parvet ja äänten nopeat parvet, ohi, Kohti ja lomitse taipuvan oksan. Timanttiajo Suomen kirjallisuus jähmettyi paikoilleen raskaiden sotavuosien aikana. Suomi oli saksalaisten miehittämä jo vuonna 1918, josta alkoi suomalaisen kiusaamisen verinen aalto massiivisena joukkomurhana. Jatkosodassa suomalaiset saivat lopulta saksalaiset miehittäjät maastaan Lapin sodassa. Moni lappilainen ei ole tuota palavaa ruskaa, arjalaisia revontulia, unohtanut. Suomessa elettiin aikaa jossa saksalainen sääntörunous oli vallitsevana. Kun olin viiden…
Read More

Graalin malja

Ei aio erota Räty eikä Vehviläinen. Taistelu jatkuu medioissa ja erona lähihistoriasta Matti Nykäseen ja Matti Vanhaseen on vain sukunimi. Nimi kun yhdistää nämä henkilöt johonkin muuhun kuin narsistisena kuvailtuihin häiriöihin;  suomalaiseen perimään, geenistöön, joka meillä on lopulta yhteinen. Vehviläiset Mitä siis pohtivat kaikki maamme Räty -sukunimellä elävät tänään sukunsa maineesta? Entä kaikki Vehviläiset saati Nykäsen Matin sukuseura? Vehviläisten sukuseuran perustivat Karjalasta Suonenjoelle 1500-luvulla muuttaneet Vehviläisten jälkeläiset. Heistä tunnetuin on nyt siis Finnairin sinisin siivin…
Read More

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää

Kansainvälinen naistenpäivä kulminoituu Suomessa kiusaamiseen. AKT:n äijäjohto ja heidän ikävä, vuosisatojen takaa haettu johtamiskulttuuri sai vastaansa psykososiaalisen ilmiön, jo liki terrorismiksi leimatun kansallisen työpaikkakiusaamisemme ja sen ikivanhat traditiot agraarin ja jälkiteollisen yhteiskunnan juurillamme. AKT:n ruusut naisille Olen kirjoittanut kymmeniä artikkeleja kiusaamisesta kouluissa työpaikoilla, sosiaalisen median virtuaaliyhteisöissä. Suomalaiset liittävät kiusaajan raamatulliseen yhteyteen ja paholaiseen, ihmisen sisällä olevaan mustaan aukkoon. Kiusaaja viekottelee ihmistä syntiin ja nyt tämä raivoaa vapaana kouluissamme ja työpaikoillamme. Nykyisin uskonnollinen käsite on muuttunut…
Read More

Sattuman satoa

Kari Hotakainen joutui kuolonkolariin tiellä joka on minulle kovin tuttu ja paikassa jossa olen joutunut väistelemään hirviä Rengosta hieman Hämeenlinnan suuntaan. Hotakainen on toipumassa onnettomuudesta, mutta hänen kaistalleen ajautuneet eivät vammoistaan toipuneet. “Harmittava takaisku” on Hotakaisen ensimmäisen runokokoelman nimi. Rautalammin reitti Hotakainen on Finlandialla palkittu ja kirjat ovat päätyneet myös elokuviksi. Syntyjään hän on Rautalammilta, Pohjois-Savon luoteiskolkasta. Ajan sen läpi tuon tuosta matkalla pohjoiseen. Pysähdyn usein Jyväskylän ja Kuopion välillä, poikkean tieltä numero 69 ja…
Read More

Halosen perintö ja Ahteiden kujanjuoksu

“Tämä on väärin” kirkuvat otsikot  Forssan lehden etusivulla paikallisen AKT:n osaston puheenjohtajan huudahtamana. Hän ei tarkoita nyt Paavo Lipposta, joka on jättäytynyt pois Sven Dufvan tapaan presidentinlinnan vallanvaihtoa juhlivasta kansasta kantaen samaan aikaan marketin muovikasseja linnan viereisestä halpahallista. Vain yksi on joukosta poissa, lauloi takavuosina Irwin Goodman. Mooseksen tehtävän itselleen antaneelle Lipposelle oli  omalaatuinen tapan kääntyä oikeaan kun piti kääntyä täyskäännös vasemmalle. Kun Kolojonvirran taistelussa kunnostautunutta Sven Dufvaa koulutettiin, hänellä oli omalaatuinen tapa kääntyillä ainan  päinvastaiseen suuntaan kuin muilla…
Read More

Karkauspäivän hyppy

Karkauspäivä vietetään neljällä jaollisina vuosina. Poikkeuksen tekevät ne sadalla jaolliset vuodet, jotka eivät ole samalla jaollisia neljälläsadalla. Syy karkauspäivän lisäämiseen vuoteen on Maan kierrossa Auringon ympäri. Se kestää hieman yli 365 vuorokautta. Ero on viisi tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Karkaussekunti Edellä esitetty väite ei ole totta. Maapalon pyörimisaika hidastuu, atomikelloilla mitattu aika ja luonnollinen vuorokausi joutuvat koko ajan epätahtiin. Tämän korjaamiseen käytetään korjaussekunteja, karkaussekuntia. Karkaussekuntien vuoksi tarkat tietokoneohjelmat joutuvat varautumaan siihen, että vuorokauden…
Read More

Kalevalanpäivän designtuotteet

Kalevalan päivä on samalla suomalaisen kulttuurin päivä. Nimi viittaa kansalliseepokseemme ja samalla sen kerääjään Elias Lönnrotin elämään ja runokeruumatkoihin. Savokarjalainen osakunta otti Kalevalan päivän vuosipäiväkseen 1860-luvulla. Jo 1920-luvulla päivä vakiintui liputuspäiväksi. Elias Lönnrot allekirjoitti Vanhan Kalevalan esipuheen 28. helmikuuta vuonna 1835. Teos ilmestyi painosta saman vuoden lopulla. Laajennettu painos julkaistiin Uuden Kalevalan nimellä vuonna 1849. Myös karkausvuosina päivä on säilynyt samana kuten tänään 28. helmikuuta karkausvuonna 2012. Hyvää karkauspäivää 29. helmikuuta. Karkauspäivänä vuodessa on 366…
Read More

Tähti on syttynyt

Ruotsin pikkuprinsessan nimi on, arvailuista poiketen, Estelle Silvia Ewa Mary. Estelle viittaa vuosina  1904-1984 eläneeseen Estelle Bernandotteen. Syntyjään amerikkalainen Estelle Manville meni naimisiin Folke Bernandotten kanssa 1920-luvun lopulla. Nimen ranskalainen muoto Stella on peräisin latinasta ja tarkoittaa tähteä. Stella Polaris Silvia ja Ewa ovat Estellen isoäitien nimet. Sen sijaan etukäteen veikkaillut Alicea, Desiree ja Sophia jäivät pois vauvan nimistä. Ne eivät siis yleisty nyt myöskään Suomessa tyttölapsien nimistössä. Sen sijaan nyt voi juhlia vaikkapa kauppakeskus…
Read More

Sananvapaudesta moralismiin

Moraali ja sen käsitteet liittyvät läheisesti sananvapauteen. Suomen perustuslaissa jokaiselle on turvattu sananvapaus. Siis oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Suomi on allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimuksen, jonka 10. artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan kuinka jokaisella on vapaus pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista piittaamatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Kansanvaltainen tavoite - suvaitsevaisuuskasvatus Sananvapautta voidaan rajoittaa 10. artiklan mukaan jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden…
Read More