Elämäntaiteilijan diplomi

Esa Saarinen, Aalto ylioston suuresti arvostamani filosofi ja professori, on kaverini Facebookissa. Olen siitä otettu. Hän kertoi tutustuneensa kotisivuuni, clusterartiin ja kertoi minun läpäisseen elämäntaiteilijan läpimurtoteoksen. Cluster art luetaan, avataan, jo miljoona kertaa kuukaudessa. Jo oli aika Saarisenkin avata se. Kymmenen vuotta on sopiva viive. Kiitin häntä julkaisuista, upeista kirjoista, ja kutsusta  seminaaritilaisuuteen ja mieluiten sen laajennettuna ja alkuperäisessä asussaan “Pafos-seminaarina“. Lupasin käyttää elämäntaiteilijan epiteettiä nimeni edessä ja korvata sillä muut aiemmin hankkimani ihmistä määrittävät…
Read More

Mikä on normaalia?

Oululainen aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen kirjoitti mielenkiintoisen kirjan, jossa hän käsittelee tieteen  ja politiikan suhteita sekä psykologian, psykiatrian ja lääketieteen historiaa. Hän pohtii etenkin sitä, mitä on olla poikkeava ja miten tällaiset ihmiset on luokiteltu eri aikoina, kuinka heitä on joko hoidettu tai jätetty hoitamatta, eristetty jne. Hän kertoo kirjoittaneensa kirjan mietiskellen sen sisällön rakenteissa myös omaa elämäänsä ja sitä, millaisen kirjan haluaisi lukea. Hän on syntynyt Oulussa vuonna 1964, takavuosien opiskelu- ja…
Read More

Helatorstain saarna

Sote -sopasta ei pitäisi enää puhua. Se on ansa, johon kohta koko maa harhautetaan siinä missä eurooppalaisen tai globaalin maailman tuskiin. Sen viimeisin vaihe on kuitenkin kirvoittanut alan osaajat ja harrastajat taas keskusteluun, jossa puurot ja vellit on jo sekoitettu ja  vahingosta ei voi enää viisastua. On vain pyrittävä mahdollisimman vähäisiin vaurioihin ennen uuden hallituksen syntyä. Rapautuva yhteiskunta En ole enää niinkään huolissani aluetaloudesta tai vallan jakautumisesta, rahan jaosta. En myöskään sijaintiehtojen toteutumisesta ja optimaalisista…
Read More

Ikuinen Giulio on kuollut

Emeritustoimittaja Reetta Meriläinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa (7.5) kuinka maratonmatkan tuskasta on lyhyt matka otsalohkon ahdinkoon. Samassa lehdessä geenibiologi kertoo, kuinka muistutamme perimältämme luisuotsaista sukulaistamme vuosisatojen takaa, Neandertalin ihmistä. Elimme vuosisatoja rinnakkain ja risteydyimme toisiimme. Kun lähdemme maratonmatkalle, voimaa on vaikka muille jakaa ja käyttäytyminen sofistikoitua, sosiaalista. Loppu on taivallusta pimeän tuolla puolen ja taistelua selviytymistä maaliin hengissä ja yhtenä kappaleena. Sellainen otus on vaaraksi itselleen ja muille. Pimenevä otsalohko Erilaisuus ei ole erillisyyttä, kirjoittaa Meriläinen.…
Read More

Akateemikko Olavi Granö kuollut

Akateemikko ja maantieteilijä Olvi Granö, akateemikko ja maantieteilijä J.G. Granön poika ja toisen polven maantieteilijä kuoli Turussa  19. huhtikuuta 87 vuoden iässä. Hänen mukanaan hautaan meni 110 vuotta suomalaista huippumaantiedettä. J.G. Granö oli tunnettu tutkimusmatkailija ja luonnonmaantieteilijä, geomorfologi ja maantieteen teorian kehittäjä, filosofi.  Olavi Granö taas tunnettiin aluksi etenkin Porvoo seudun tutkijana ja maisemamaantieteilijänä sekä vaihettumista seuraten. Luonto ja ympäristö ihmisen toiminnan perustana etenkin talousmaantieteessä oli Olavi Granön tutkimusaiheita. Tiedepoliitikko Parhaiten Granö nuorempi tunnettiin tiedepoliitikkona…
Read More

Luopumisen tuska

Helatorstai oli jossain vaiheessa myös helalauantai. Mauno Koivisto palautti Jeesuksen taivaaseen astumisen ihmeen takaisin oikealle paikalleen. Kristikunnan suurin päivä ei kuitenkaan ole oikein kohdallaan vieläkään. Sen tärkein tapahtuma vaivaa myös Helsingin Sanomien toimittajaa, Ilkka Malmbergia (5.5). Viihteen vaatimukset Olen kirjoittanut Jeesuksen tavasta kadota pilviin kirjassani Arctic Babylon ja pitänyt näitä tapahtumia erikoisina.  Niitä kun oli jo ennen Jeesuksen häpäisemistä ristillä. Samalla syntyy vaikutelma, ettei Jeesus ollutkaan ensimmäinen ylösnoussut.  Tämä Helatorstain tapahtuma on vain hieman kökkö…
Read More

Nolojen tilanteiden hallitus ja pragmatismi

Vapun jälkeinen aika on omistettu jääkiekolle. Suomen joukkue koostuu nimiltään tuntemattomista pelaajista, joista voi tulla sankareita tai täydellinen floppi. Kiekkoleijonat elää samaa aikaa kuin maan vappupuhujat. Jotain näkyvää olisi tehtävä ja nopeasti tai sanoma ei tavoita edes uskollisimpia faneja. Vaaleissa naamat vaihtuvat. Kaksi kautta eduskunnassa olisi sopiva aika. Jokainen vuosi tuottaa omat lahjakkaat päättäjät, ei vain sodan vuodet tai 1970-luku. Joka vuosi on syntynyt ja syntyy edelleen 60-120 000 suomalaista päättäjää. Näitä kutsutaan ikäkohorteiksi. Jokaiselle…
Read More

Miljoona, miljoona, miljoona ruusua

Kotisivujen blaggaajia kiinnostavat  laskurit. Etenkin suomalaiset ovat numeroita rakastavaa kansaa. Kun kirjoitat tekstiä, lisää sinne joukkoon aina kuinka suuren kalan onnistuit narraamaan Tenolla, miten paljon marjoja poimit lakkasuolta ja millaisia määriä euroja matkallasi kulutit, mikä kilohinta luonnontaloudellesi tuli pakastimesta hirvenlihaa hakiessasi maaliskuussa kahden sähkökatkon jäljiltä. Sekin kiinnostaa mihin aikaan olit perillä ja paljonko sinulla on ylipainoa, pituutta ja mikä on kengännumero. Profiilissa niillä numeroilla pääsee jo pitkälle. Älykkyysosamäärää ei pidä kertoa. Mentaaliälykäs voi jo ollakin.…
Read More

Seitsemän kertaa sixpack

Kun poliitikko esittelee asiaansa hän käyttää jo aiemmin oppimiaan fraaseja. Kun euro on kriisissä siinä on valuvika ja iso kuvio syntyy joko siitä tai ulkopuolisesta pelotteesta, jossa korjaustoimenpide on palomuuri. Nehän ovat ihan vain huuhaata mutta sopivat kuvaamaan kriisiä ja sen torjujia. Vastuunkantajia. Poliitikko haluaa antaa itsestään mahdollisimman uskottavan vastuunkantajan kuvan. Poliitikon moraalipääoma on hänen löytämänsä käsitteet ja niiden viljely. Media ymmärsi väärin Kun korjauksia on tehty riittävän kauan, eikä takista tule muuta kuin tuluskukkaro,…
Read More

Megafonilla annettu hiljainen signaali

Kun suomalainen hiihtäjä ja juoksija sai arvokisoissa mitalin, kansa ei paukutellut henkseleitään, vaan tyytyi rauhallisena odottelemaan ensin dopingtestin tulokset. Suomalaiset ovat oppivaista kansaa ja varovat pettymyksiä.  Samalla kun pettymyksiä tuli yhtenään, toistuvasti, kiinnostus lajeihin alkoi kadota. Ironia, satiiri ja sarkasmi tuli aiemman ilonpidon pilaajaksi. Syntyi moraalivaje ja koko kansainvälinen maineemme rapautui, menestyksemme muuttui vaatimattomaksi. Niin tärkeää on kansakunnalle moraali ja sen sukupolvelta toiselle siirtyvä ja kasvava pääoma. Meillä se rakentuu kistilliseen normistoon ja pääsiäinen on…
Read More