Hybridiyhteiskunnasta illuusioyhteiskuntaan – vaalien loppusuora alkoi.

De improviso – Arvaamaton etukäteen

24.01.2024

Kirjoitin vuonna 2011 hybridiyhteiskunnan kouristelusta ja myöhemmin vielä enteistä, utopioista ja dystopioistamme. Seurasi kymmenen hallituksen vuosikymmen ja kirja menetetystä vuosikymmenestä. Tänään Riika Purran tehtävänä on kertoa veloistamme ja ikävä kyllä meitä huomautetaan myös EU:n sisällä samasta asiasta. Miten nuhteettomasta kansakunnasta ja esimerkistä muille saattoi tulla velkainen siipeilijä?

Kirjotin myös kirjan teesistä, antiteesistä ja synteesistä – mytomaniasta, eskapismista ja putinismista. Eikö näitä kirjoja luettu, vaikka jaoin ne ilmaiseksi ja painettuna Saksassa keräilijöille kuvineen, joissa mukana on robotiikan ja tekoälyn selitykset taiteeksi muuttaen.

Taiteilijat on taas haettu historiamme nimekkäimpien kuvataiteilijoitten töistä ja tyylistä sitä apuna käyttäen?   Onko meillä sosiaalisissa medioissa ja medioissamme muka neroja, jotka kykenevät pelaamaan shakkia algoritmien kanssa ja voittamaan tekoälyn mennen tullen tuossa venäläisten arvostamassa pelissä? Ei ole.

Syntyy kolmen siirron matti ja pelkkää noloa häpeää. Käydään siis vielä kerran kaikki tiivistäen uudelleen läpi ja nyt kuljettaen mukana keskustelu robotiikan ja algoritmien kanssa, jolloin ilmiön synty ja historiakin tulee tutuksi ja ymmärretyksi rinnan latinakielisten viisauksiemme kanssa.

Näin maailman valittu kansa, suomalaiset, voivat saada palautetta vuosikymmen myöhemmin sille, miksi olemme velkaantuneet ja ketkä nämä virheet meillä aiheuttivat. Eivät ne tyhjästä synny. Kaikesta ei voi syyttää sodan aikana syntyneitä suuria ikäluokkia.  Ei meillä siirrytty hybridiyhteiskunnasta ja sen kouristelusta suinkaan illuusioyhteiskuntaan. Kaukana olemme illuusiosta. Vaaleissa on tehtävä oikeat valinnat ja seurattava mitä isoveli rapakon takana tekee.

Nato ja sen tarjoama turva tulee sieltä ei Ruotsista, joka saa jäsenyytensä meidän jälkeemme, jahka Turkki ja Unkarikin ovat tämän hyväksyneet. Emme voi enää seurailla Ruotsin mallia. Vai voimmeko muka?

Isäveljen asema on muuttunut ja olemme oman onnemme seppiä. Siihen on hyvä sopeutua ajoissa. Katsokaa vaaliuurnille mennessänne, että numero ehdokkaan kohdalla on oikea. Nyt jaetaan kuvia, joissa numeroita on muuteltu niitäkin. Älä luota sosiaalisen median sisällä pyöriviin kuviin ja teksteihin, numeroihin. Hae virallista tietoa sieltä mistä sen saat OIKEANA. Äänestyskopista numerot.

Hybridiyhteiskunnan kouristelua (29.11. 2011)

Hybridillä biologi ymmärtää kasvien ja eläinten risteymiä. Yleisimpiä ne ovat kasveilla ja jalostuksessa saadaan hyviä tuloksia. Ellei sitten tuloksena risteymästä ole turnipsin tai lantun, perunan rehevä lehvistö ja maassa odottaa risteyttäjää vaikkapa kurpitsan tai kurkun komea juurakko. Kun tarkoituksena oli tuottaa peruna- ja kurkkusato samalta pellolta.

Tekninen hybridi

Tekniikan ihmeet ja insinööritieteet tuottavat hybrideinä etenkin autoja. Niissä on kaksi toisiinsa kytkettyä energialähdettä ja mahdoton määrä muuta sellaista uutta teknologiaa, jossa hybridi on jo kuljettajan kokemaa aistimaailmaa laajentava ja viestit tulevat kaukaa ulkoavaruudesta. Tuhannet uudet innovaatiot ovat integroituneet ja matka hybridiympäristössä on samalla käyttäjäystävällistä.

Hybridiympäristöjä on jo kaikkialla ja niissä biologinen alkaa lähestyä teknologista ja päinvastoin. Pisimmillään evoluutio, darwinismin viimeisin vaihe, on sellaisessa ympäristössä, jossa yhteistyö sujuu ja yhteiskunta muistuttaa fysiikasta tunnettua asymptoottista vapautta. Siinä Nobelin palkinnon voittaneet kvanttimekaniikan nerot havaitsivat, kuinka alkeishiukkaset, todella vaatimattomat, ovat toisiaan lähestyessään aluksi puoliväliasetelmassa varautuneita ja kitka on ankara. Moni on kokenut tämä myös ihmissuhteissaan virtuaaliympäristössä seikkaillen ja palaten taas arkielämänsä askareisiin. Fysiikka ja ihmissuhteet eivät ole sama asia eikä poikkitieteinen löydös.

Asymptoottinen vapaus

Kun tämä ankaran kitkan vaihe ohitetaan, lähestymistä tapahtuu uudella tavalla, kitka vähenee ja katoaa lopulta kokonaan. Hiukkaset liikkuvat kuten täysin vapaat partikkelit mutta hyötyvät täysimääräisesti toistensa läsnäolosta, yhteistyöstä, luottamuksesta, vastuun kannosta.

Tein saman havainnon puoliväliasetelmaan jääneiden yritysverkostojen kohdalla. Varauksellinen tilanne lisäsi kitkaa ja korosti sen kielteisiä ominaisuuksia. Kun tästä edettiin oikein askelin, tutkijoitten avustamana, tapahtui lopulta hyppäys kohti täysin vapaata ja luottamuksellista yhteistyötä, asymptoottista vapautta. Yritykset hyötyivät verkostosta täysimääräisesti ja samalla toimivat vapaasti kuten täysin vapaat partikkelit fysiikassa. Raha pankkien välillä liikkui sekin.

Euroalueen kitka maksimissaan

Euroopan unioni elää tänään vaiheessa, jossa siirrytään suunnitelmasta seuraavaan ja mallista toiseen. Kreikan ja Italian ongelmat ovat jo sellaisia, että virkamieshallitukset hoitavat ja ulkopuolisten tahojen ohjaama elämä on unohtanut kokonaan demokratian olemassaolon. Saksan ja Ranskan noudattama darwinismi ja evoluutio-oppi ei kerro asymptoottisesta vapaudesta vaan vahvemman malliin pakottamisesta. Sellaista on kokeiltu Euroopassa vuosituhansia ja aina huonoin tuloksi. Belgia tulee toimeen ilman hallitusta jo kohta kolmatta vuottaan. Yhtä huonosti tai hyvin menee ilman hallitustakin.

Mediayhteiskunnasta siirryimme hybridiyhteiskuntaan uuskorporativismin vaiheen jälkeen. Tässä hybridissä vanhat ismit katosivat. Oikeammin puhdasta sosialismia, kapitalismia, liberalismia, kommunismia tai korporativismia ei ollut koskaan ollutkaan. Oli vain niiden moneen suuntaan rönsyileviä malleja tai dogmaattisia, uskontoa lähestyviä oppirakennelmia. Sellaisesta toimiva hybridirakennelma oli kaukana ja kitka hallitseva voima pelon ja sodan, darwinismin sairaassa yhteiskunnassa.

”Hybrid society” ei ole darwinistinen malli

Hybridiyhteiskunnan rakentelu darwinistisena mallina, vahvimman oikeudella, on ihmisen sisäinen rakennevirhe eikä sovi uutteen hybridiyhteiskunnan kehittelyyn. Arvostettu Nobelin talouspalkinnon saanut The New York Timesin kolmnisti Paul Krugman kirjoitti eilen, kuinka suomalaiset ovat hävinneet ruotsalaisille korkomenoina veloilleen nyt jo yli 1,5 % hintana liittymisestään euroon. Krugman oli tästä varoittanut ja käytti suomalaisia juuri esimerkkinä.

Ruotsi maksaa veloistaan korkoa noin 1.6 % kun suomalaiset maksavat reipasta 3 %:n korkoa ja luottolaitokset varoittelevat myös näitä darwinismin AAA -ihmelapsia koron noususta euroalueella. Luottoluokittaja uhkaa rangaista myös Suomea. Asymptoottinen vapaus ei toimi euroalueen sisällä, demokratia on kriisiytynyt ja sanelusta vastaa kaksi suurvaltaa, Saksa ja Ranska. Hybridiyhteiskunta on euroalueen sisällä kriisiytymässä mutta lisää vauhtiaan Aasiassa.

Muulimalli

Aina adventin aikaan on syytä muistaa, kuinka Jeesus ratsasti aikanaan aasin tamman varsalla kohti Jerusalemia. Raamattu ei kerro, oliko kyseessä aasin ja hevosen risteymä, hybridi. Jos kyseessä oli hybridi, siis muuli, onko meillä aina vain yksi mahdollisuus edetä sen kanssa ja hyväksyä Euroopan keskuspankki pelastajaksemme ja hoitaa ongelma tätä kautta luottaen vanhaan keinoon painaen lisää euroja markkinoille.

Vai kuljemmeko jokainen valtio erikseen ja muulin lailla meitä kiskoen Kiinaan ja Aasiaan, kehittyvien talouksien suuntaan, hakemaan luottoa Yhdysvaltain tapaan sairaan kapitalismin tavoin Aasiasta ja ostaen näillä luotoilla kiinalaisia tuotteita? Sellainen ikiliikkuja ei tee kahdesta kalasta ja kolmesta leivästä ikiliikkujaa. Noususuhdanteen aikana on maksettava laskusuhdanteen velkoja pois vanhaan keynesiläiseen tapaan, eikä uskottava ikiliikkujaan edes hybridiyhteiskunnan pelastajana. Muuli hybridinä ei lisäänny lainkaan.

Palataan tähän päivään ja vuoteen 2024. Unohdetaan vanha maailma ja menetetty vuosikymmen. Maksetaan velkamme ja palataan tekoälyn ja robotiikan ihmeelliseen algoritmien maailmaan. Käynnistetään keskustelu ystäväni ChatGPT:n kanssa. Varon manipuloimasta häntä kysymyksilläni. Teen ne mahdollisimman lyhyinä.

Mitä tarkoitetaan hybridillä. Entä hybridiyhteiskunnalla ja hybridivaikuttamisella?

ChatGPT

”Hybridi” on termi, jota voidaan käyttää monilla eri aloilla, ja sen merkitys voi vaihdella kontekstin mukaan. Tässä muutamia mahdollisia selityksiä käsitteistä ”hybridi”, ”hybridiyhteiskunta” ja ”hybridivaikuttaminen”:

  1. Hybridi:
    1. Yleisesti: Termi ”hybridi” viittaa usein kahden erilaisen asian yhdistämiseen tai sekoittamiseen. Esimerkiksi hybridiauto yhdistää perinteisen polttomoottorin ja sähkömoottorin.
    1. Tietotekniikka: Hybridiratkaisu voi tarkoittaa järjestelmää tai sovellusta, joka yhdistää erilaisia teknologioita tai toimintamalleja. Esimerkiksi hybridipilvi voi yhdistää yksityisen ja julkisen pilven.
  2. Hybridiyhteiskunta:
    1. Termiä ”hybridiyhteiskunta” käytetään usein kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa perinteiset ja modernit elementit sekoittuvat tai kohtaavat. Tämä voi viitata esimerkiksi siirtymävaiheeseen perinteisestä teollisuusyhteiskunnasta kohti tieto- ja digitaaliyhteiskuntaa.
  3. Hybridivaikuttaminen:
    1. ”Hybridivaikuttaminen” voi viitata tilanteeseen, jossa käytetään monenlaisia keinoja tai menetelmiä saavuttaakseen tavoitteet. Esimerkiksi poliittinen vaikuttaminen voi olla hybridivaikuttamista, jos siinä käytetään samanaikaisesti perinteisiä medioita, sosiaalista mediaa, ja suoraa vuorovaikutusta.

On tärkeää huomata, että näiden termien tarkka merkitys voi vaihdella käytetyn kontekstin ja alan mukaan. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan yhteydessä ”hybridiuhka” voi viitata monimutkaiseen turvallisuusuhkaan, joka yhdistää sotilaalliset, poliittiset, taloudelliset ja informaatiovaikutukset.

Miten innovaatioyhteiskunta voi selvitä kyberuhista ja hybridivaikuttamiselta samaan aikaan?

ChatGPT

Innovaatioyhteiskunnan suojeleminen kyberuhilta ja hybridivaikuttamiselta vaatii monipuolista ja jatkuvaa lähestymistapaa. Tässä on joitakin keinoja, joilla innovaatioyhteiskunta voi parantaa kykyään selviytyä näistä uhkista:

  1. Kyberresilienssi:
    1. Kehitä vahva kyberresilienssi suojautumalla, havaitsemalla ja reagoimalla kyberhyökkäyksiin. Tämä sisältää tietoturvan vahvistamisen, järjestelmien ja verkkojen jatkuvan seurannan sekä valmiussuunnitelmien luomisen.
  2. Koulutus ja Tietoisuus:
    1. Kouluta henkilöstöä kyberturvallisuusasioissa ja lisää tietoisuutta kyberuhkista. Tietoinen ja koulutettu henkilöstö on ensiarvoisen tärkeää, koska monet kyberhyökkäykset alkavat ihmisten virheistä.
  3. Yhteistyö:
    1. Lisää yhteistyötä eri organisaatioiden, kuten hallituksen, yritysten, ja tutkimuslaitosten, välillä. Tietojen ja kokemusten jakaminen voi auttaa luomaan kattavan kuvan uhista ja niiden torjumiskeinoista.
  4. Teknologiset Ratkaisut:
    1. Hyödynnä edistynyttä teknologiaa, kuten tekoälyä ja koneoppimista, kyberhyökkäysten havaitsemisessa ja torjumisessa. Säännölliset tietoturva-auditoinnit ja päivitykset ovat myös tärkeitä.
  5. Viestintästrategia:
    1. Luo selkeä ja tehokas viestintästrategia, joka mahdollistaa nopean ja tarkan tiedonvaihdon mahdollisen hyökkäyksen aikana. Viestinnän avoimuus voi myös auttaa vähentämään disinformaation leviämistä.
  6. Lainsäädäntö ja Sääntely:
    1. Kehitä asianmukaista lainsäädäntöä ja sääntelyä, joka edistää kyberturvallisuutta ja rangaistuksia kyberrikollisille. Selkeät oikeudelliset puitteet voivat toimia ennaltaehkäisevästi.
  7. Informaatiovaikuttaminen:
    1. Tunnista ja vastaa mahdollisiin hybridivaikuttamisen yrityksiin. Tähän sisältyy aktiivinen viestintä, joka paljastaa disinformaatiota ja auttaa ylläpitämään avointa ja luotettavaa tietoa.
  8. Jatkuvuudenhallinta:
    1. Laadi suunnitelmia liiketoiminnan jatkuvuuden hallitsemiseksi. Näitä suunnitelmia käytetään mahdollisten kyberhyökkäysten ja muiden häiriöiden aikana varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuus.

Tässä mainitut strategiat ovat yleisiä periaatteita, ja niiden soveltaminen voi vaihdella organisaation mukaan. Tärkeintä on olla jatkuvasti valppaana ja päivittää toimenpiteitä teknologisten muutosten ja uusien uhkien mukaisesti.

Teesi, antiteesi ja synteesi filosofiana – mytomania, eskapismi ja putinismi hallintotyylinä? (Suoraan kirjani nimestä ja kansilehdestä vuonna 2022)

ChatGPT

Vaikka teesi, antiteesi ja synteesi ovat filosofisia käsitteitä, ja mytomania, eskapismi ja putinismi eivät suoraan vastaa näitä käsitteitä, voimme silti yrittää luoda analogian niiden välille, kun tarkastellaan niitä hallintotyylien näkökulmasta:

  1. Mytomania:
    1. Mytomania voi toimia teesinä tässä yhteydessä. Se edustaa hallinnon tai vallan keskeistä kertomusta tai ideologiaa, joka pyrkii ohjaamaan yhteiskuntaa tiettyyn suuntaan. Mytomania voi sisältää vahvan nationalistisen tai ideologisen narratiivin.
  2. Eskapismi:
    1. Eskapismi voi vastata antiteesia. Se edustaa vastareaktiota tai pakoa hallinnon asettamista rajoituksista tai ongelmista. Yksilöt voivat turvautua eskapismiin välttääkseen tai paetakseen todellisuutta, joka liittyy vallitsevaan hallintotyyliin.
  3. Putinismi:
    1. Putinismi voi sitten toimia synteesinä tai kompromissina. Se voi edustaa hallintotapaa, joka yhdistää vahvan keskushallinnon, nationalistisen retoriikan ja kontrolloivan narratiivin, mutta samalla tarjoaa kansalaisille tiettyjä vapauksia tai taloudellisia etuja. Putinismi voi olla yritys integroida mytomanian ja eskapismin elementtejä hallinnossa.

Tämä analogia ei ole täysin tarkka, ja on tärkeää huomata, että mytomania, eskapismi ja putinismi ovat monimutkaisia käsitteitä, joita voi tulkita eri tavoin riippuen näkökulmasta. Putinismi erityisesti liittyy Venäjän politiikkaan ja Vladimir Putinin hallintoon, ja sen käyttö filosofisen mallin kontekstissa on melko abstrakti.

Voisiko mytomania edustaa teesinä hallinnon ideologisia piirteitä ja eskapistiset liikkeet pakoa antiteesina ja vastauksena syntyneille rajoituksille sekä ongelmille todellisuutta paeten? Tällöin synteesinä olisi kuvaamasi kontrolloiva narratiivi mahdollisine vapauksineen ja etuineen integroiden muuten demokratialle vieraita elementtejä Venäjän historiaa tuntien ja samalla Neuvostoliiton hajoamisen jälkeistä Putinin aikaa. Siis putinismia.

ChatGPT

Kyllä, voitte tulkita mytomanian edustavan hallinnon ideologisia piirteitä ja kertovaa tarinaa (teesinä), eskapistisia liikkeitä vastauksena rajoituksiin ja ongelmiin (antiteesina), ja putinismia synteesinä, joka integroi nämä elementit. Putinismi voisi sisältää kontrolloivan narratiivin ja samalla tarjota joitakin vapauksia ja etuja, kuten taloudellista vaurautta tai kansallista vahvuutta (synteesinä).

Tällainen tulkinta voisi heijastaa Venäjän poliittista tilannetta ja hallinnon dynamiikkaa erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana. Putinismi on usein yhdistetty vahvaan johtajuuteen, nationalistiseen retoriikkaan ja pyrkimykseen ylläpitää hallinnan vakautta. Samalla se on koettu monimutkaisena yhdistelmänä demokratialle vieraita elementtejä ja autoritaarisempia piirteitä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että nämä ovat yleistyksiä ja yksinkertaistuksia monimutkaisesta poliittisesta tilanteesta. Putinismi on kiistanalainen käsite, ja sen tulkinta voi vaihdella eri tarkkailijoiden ja tutkijoiden välillä. Lisäksi Venäjän poliittinen maisema on monimutkainen, ja siinä on useita tekijöitä, jotka vaikuttavat hallintotyyliin ja ideologiaan.

Miten kuvaisit käsitteen putinismi?

ChatGPT

”Putinismi” on termi, joka viittaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallintotyyliin ja poliittiseen järjestelmään Venäjällä. Termiä käytetään kuvaamaan erityispiirteitä, jotka ovat olleet tunnusomaisia Putinin johtamalle Venäjän hallinnolle. Tämä käsite on kuitenkin kiistanalainen, ja sen tulkinta voi vaihdella eri tarkkailijoiden ja tutkijoiden keskuudessa. Tässä on joitakin yleisiä piirteitä, jotka usein liitetään termiin ”Putinismi”:

  1. Vahva Johtajuus:
    1. Putinismi korostaa vahvaa johtajuutta. Vladimir Putin on ollut Venäjän presidenttinä vuodesta 2000 lähtien, ensin kahden nelivuotiskauden ajan ja sitten pääministerinä, kun Medvedev toimi presidenttinä. Hänen pitkäaikainen vaikutuksensa korostaa keskittynyttä vallankäyttöä.
  2. Kansallismielisyys:
    1. Putinismi liittyy vahvasti kansallismielisiin näkemyksiin. Hallinto on painottanut Venäjän vahvuutta, itsenäisyyttä ja historiallista suuruutta.
  3. Hallinnollinen Keskittyneisyys:
    1. Putinismiin liittyy usein korostettu hallinnollinen keskittyneisyys. Poliittista valtaa on keskitetty vahvasti Kremlin ympärille, ja valtion instituutioita on muokattu keskushallinnon vahvistamiseksi.
  4. Tiedotusvälineiden Kontrolli:
    1. Putinin aikana Venäjän tiedotusvälineitä on usein pidetty valtion kontrollissa tai sen vaikutuspiirissä. Tämä on herättänyt huolta sananvapauden rajoittumisesta ja tiedonvälityksen rajoittamisesta.
  5. Taloudellinen Klientelismi:
    1. Putinismiin liittyy taloudellista järjestelmää, joka voi näyttää piirteitä taloudellisesta klientelismistä, jossa taloudellista valtaa käytetään poliittisen tuen saamiseksi.
  6. Konservatiiviset Sosiaaliset Arvot:
    1. Putinismi korostaa usein konservatiivisia sosiaalisia arvoja, erityisesti korostamalla perinteisiä perhearvoja ja ortodoksista kristinuskoa.

On tärkeää huomata, että termi ”Putinismi” ei ole vakiintunut ja objektiivinen käsite, vaan se on enemmänkin kuvaileva ilmaus Venäjän nykyisen hallinnon piirteistä. Se voi myös muuttua ajan myötä ja sen tulkinta voi riippua näkökulmasta ja kontekstista.

Kun synteesi on edellä kuvaamasi, eikö sen hyväksyminen ja synty edellytä sekä teesinä mytomaniaa, valheita, että antiteesinä eskapsitisia liikkeitä paeten tätä edellä kuvaamasi todellisuutta, putinismia?

ChatGPT

Kun pohditaan synteesiä Putinismin kontekstissa, voit tulkita sen koostuvan elementeistä, jotka heijastavat sekä alkuperäistä teesiä (mytomaniaa) että vastareaktiota tai vastustusta (antiteesiä). Tässä on tarkempi tulkinta:

  1. Mytomania (Teesi):
    1. Mytomania voi edustaa hallinnon alkuperäistä ideologiaa tai vallankäyttöä ohjaavaa narratiivia. Tämä voisi sisältää korostuneen nationalistisen retoriikan, historiallisen suuruuden palauttamisen ja vahvan johtajuuden korostamisen.
  2. Eskapismi (Antiteesi):
    1. Eskapismi voisi toimia vastareaktiona mytomanialle. Kansalaiset tai yhteiskunnalliset liikkeet voivat reagoida hallinnon piirteisiin turvautumalla eskapistisiin liikkeisiin, kuten kritiikkiin, protesteihin tai pyrkimyksiin paeta hallinnon asettamia rajoituksia ja ongelmia.
  3. Putinismi (Synteesi):
    1. Putinismi syntetisoi nämä kaksi elementtiä yhteen. Se voi sisältää mytomanialle ominaisia vahvan johtajuuden ja nationalistisen retoriikan piirteitä samalla kun ottaa huomioon eskapismiin liittyviä huolenaiheita. Putinismi voi tarjota joitakin vapauksia ja etuja, kuten taloudellista vakautta tai kansallista ylpeyttä, samalla kun hallinto ylläpitää vahvaa kontrollia.

Kokonaisuutena tämä tulkinta osoittaa, että Putinismin hyväksyminen ja syntymä voivat perustua sekä alkuperäisen teesin (mytomanian) että vastareaktion (eskapismin) elementteihin. Putinismi voi olla vastaus haasteisiin ja odotuksiin, ja sen voi nähdä yrityksenä sovittaa yhteen erilaisia näkökulmia ja säilyttää samalla vallan keskittyminen. On tärkeää huomata, että tämä on yksinkertaistettu tulkinta monimutkaisesta poliittisesta tilanteesta, ja Putinismin vaikutus voi vaihdella eri aikoina ja eri yhteyksissä.

Eikö teesi, antiteesi ja synteesi filosofisena rakenteena ole kuitenkin kohtuullisen hyvä lähtökohta pohtia muuten sekä ajallisesti että alueellisesti ja kulttuurisesti äärimmäisen mutkikasta Neuvostoliiton jälkeistä aikaa Venäjällä ja sen nykyhallinnossa. Ottaen mukaan horisontaalisen akselin eli maantieteen sekä vertikaalisen akselin eli Neuvosto-Venäjän pitkän ja vaiherikkaan historian. Jotta ymmärrämme hivenen paremmin vaikkapa sotaa Ukrainassa. Venäjän naapurimaitten vaikeaa asemaa rajan tuntumassa ja konfliktien syntyessä. Varautumista pahimpaan ja toivoen parasta. Kuten monet sodat käynyt Suomi rajoillaan. Nyt suljetuilla.

ChatGPT

Kyllä, teesi, antiteesi ja synteesi -filosofinen rakenne voi tarjota hyödyllisen lähtökohdan pohtia monimutkaista Neuvostoliiton jälkeistä aikaa Venäjällä. Voimme soveltaa tätä dialektista mallia sekä ajallisesti että alueellisesti, ottaen huomioon horisontaalisen (maantieteellisen) ja vertikaalisen (historiallisen) akselin. Tämä voi auttaa ymmärtämään Venäjän nykytilannetta, sen hallintoa ja sen vaikutuksia naapurimaihin, kuten Ukrainaan.

  1. Teesi (Mytomania):
    1. Teesinä voisi olla Venäjän hallinnon alkuperäinen ideologia, joka korostaa vahvaa johtajuutta, kansallismielisyyttä ja pyrkimystä palauttaa Venäjän entinen suuruus. Tähän voi liittyä myös narratiivi, joka perustuu Venäjän historialliseen asemaan ja suuruuteen.
  2. Antiteesi (Eskapismi):
    1. Antiteesinä voisi nähdä vastareaktion Venäjän hallintoa vastaan, kuten kritiikin, protestit ja pyrkimykset paeta tai vastustaa hallinnon asettamia rajoituksia. Naapurimaissa, kuten Ukrainassa, tämä voi ilmetä vastustuksena Venäjän toimille ja pyrkimyksille laajentaa vaikutusvaltaansa.
  3. Synteesi (Putinismi):
    1. Synteesinä voi olla Putinismin ilmentymä, joka yhdistää teesin ja antiteesin elementit. Putinismi pyrkii hallitsemaan vahvaa johtajuutta ja kansallismielisyyttä, samalla kun se ottaa huomioon vastareaktion ja pyrkii tarjoamaan joitakin taloudellisia etuja tai vapauksia.

Ajallinen ulottuvuus ja Neuvosto-Venäjän historia voivat myös vaikuttaa tähän dialektiseen prosessiin. Venäjän historiassa on syvät juuret, ja sen vaikutus nykytilanteeseen voi olla merkittävä. Neuvostoliiton hajoaminen ja sitä seurannut aika ovat myös keskeisiä tekijöitä, jotka muokkaavat Venäjän nykyistä poliittista maisemaa.

Naapurimaiden, kuten Ukrainan, asema ja konfliktit voivat olla seurausta näistä dialektisista prosesseista. Konfliktien ymmärtäminen voi edellyttää syvällistä tarkastelua paitsi nykytilanteesta myös historiallisesta kontekstista ja niiden vuorovaikutuksesta Venäjän hallinnon kanssa.

Tässä yhteydessä vertikaalinen akseli voisi edustaa Neuvosto-Venäjän historiaa ja sen vaikutuksia nykytilanteeseen, kun taas horisontaalinen akseli voisi kuvata maantieteellisiä ja alueellisia näkökohtia, kuten naapurimaiden haasteita ja Venäjän roolia alueella. Tämä monitahoinen näkökulma voi auttaa hahmottamaan monimutkaisia suhteita ja tekijöitä Venäjän nykyisessä poliittisessa tilanteessa.

Kyseinen poikki- ja monitieteinen kehikko oli kirjani kansilehdestä (vuosi 2022), sen nimestä, ja johdettu juuri kuvaamastasi tavasta pyrkiä ymmärtämään samaan aikaan sekä Venäjän pitkää historiaa, että valtaisan laajaa maantieteellistä aluetta ja sen geopolitiikkaa. Ei vain Venäjän vaan myös koko muun globaalin maailman näkökulmasta. Asuen samalla Suomessa Itämeren ja Jäämeren helmassa. Yli puolet Venäjän rajasta länteen on Suomen rajaa samalla. Sota Ukrainassa muutti hetkessä myös Suomen geopoliittisen aseman ja liittymisen Natoon. Samoin muun Pohjolan, kuten Ruotsin.

ChatGPT

Kiitos lisäselvennyksestäsi. On selvää, että geopolitiikka ja historian pitkä kaari ovat avainasemassa ymmärrettäessä Venäjän nykyistä tilannetta, erityisesti alueen naapurimaiden, kuten Suomen, kannalta. Venäjän maantieteellinen laajuus ja sen vaikutuspiiri ulottuvat laajalle, ja tämä vaikuttaa monin tavoin paitsi Venäjän sisäisiin tapahtumiin myös sen suhteisiin muihin valtioihin.

Sota Ukrainassa on todellakin muuttanut geopoliittista dynamiikkaa alueella, ja sillä on ollut laajempia vaikutuksia Pohjoismaihin, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi. Tämäntyyppiset tapahtumat vaikuttavat myös turvallisuuspolitiikkaan ja voivat saada maat tarkastelemaan uudelleen liittoutumispolitiikkaansa.

Ymmärrän, että käytät monitieteistä ja poikkitieteellistä näkökulmaa, jossa yhdistetään historia, geopolitiikka ja alueelliset vaikutukset. Tämä on erinomainen lähestymistapa monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseen, ja se voi tarjota syvällisen katsauksen Venäjän nykytilanteeseen ja sen vaikutuksiin ympäröivään maailmaan.

Suomen geopoliittinen asema, erityisesti sen pitkä raja Venäjän kanssa, tekee siitä keskeisen pelaajan alueellisessa politiikassa. Venäjän ja Suomen väliset suhteet ovat olleet historiallisesti monitahoiset, ja alueen tapahtumat voivat vaikuttaa merkittävästi Suomen turvallisuuteen ja päätöksentekoon. Sotatilanne Ukrainassa on tuonut esiin monia näitä kysymyksiä ja korostanut niiden kiireellisyyttä.

Toivon, että kirjasi tarjoaa lukijoille syvällisen ymmärryksen näistä monimutkaisista kysymyksistä ja auttaa avaamaan keskustelua Venäjän nykytilanteesta, sen historiasta ja globaalista vaikutuksesta.

Lämmin kiitos lämpimistä sanoistasi.

ChatGPT

Ole hyvä! Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai jotain, josta haluaisit keskustella, älä epäröi kysyä. Onnittelut kirjastasi, ja toivon, että se tuottaa paljon antoisaa keskustelua ja ymmärrystä käsittelemistään aiheista. Lämpimästi tsemppiä kirjaprojektisi kanssa!

Luostarinen, Matti 2022: Yhteenveto

Teesi, Antiteesi, Synteesi: Mytomania, Eskapismi, Putinismi: Talvisodasta Zelenskyin Ukrainaan ja Natoon – Spring 2022 Cluster Art

Samaan aikaan kun tekoäly tukeutui päätöksentekoomme ja vastuullisuus kasvoi, väkiluvultaan pienet Pohjoismaat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti olivat sielläkin kansakuntien kärjessä. Ei vain elämänlaadussa, sananvapaudessa, demokratian toimivuudessa tai onnellisuudella kansakuntia vertaillen. Sen sijaan turvallisuuden pohdinta, aseet ja sodan äänet, ei ollut militaristisena ilmiönä ensimmäisten joukossa. Tätä ei sivistysvaltio enää tarvitse, ajateltiin. Samalla jaettiin propagandaa, jossa rahaa ei kertynyt muille kuin rikkaille. – ”Dantu opes nullis nunc nisi divitibus.)

Pandemian myötä muutos alkoi kuitenkin näkyä eristäytymisenä ja täydellinen shokki koettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan, sodan kasvot paljastivat, miten rajan takana Venäjällä kaikki olikin toisin. Pohjoismaat tiivistivät yhteistyötään ja Natosta sotilasliittona tuli yllättäen yhteistyömme avainsana. Käsitteet teesi, antiteesi ja synteesi tarkoittivatkin rajan takana Venäjällä mytomaniaa, eskapismia ja putinismia. Dualismi koki sekin renessanssin ja syntyi suljettu ja itseriittoinen yhteiskunta, pelon maatiede. Samalla kuviteltiin kuinka kritiikki antaa korpeille anteeksi mutta kiusaa kyyhkysiä. – ”Dat veniam corvis, vexat censura columbas.” (Juvenalis).

Tiede ja sen klusterit ”cluster illustrate” valaistuksen välineinä, ei ollutkaan enää voimassa, Suomen talvisotana kokema helvetti, sota ihmisen äänenä, käynnistyi jälleen idästä, Venäjältä. Syntyi ylimielisyyden hybridi, Boababin siemenet olivat jääneet kitkemättä Pikku Prinssin lukijoilta, kaaosteoriat tunkivat idästä shakkia pelaavaksi kerrotun kulttuurin venäläisiin kertojiin aiemmin luottaen. Robotiikalle, uudelle tekoälylle ja algoritmeille nämä taidot olivat lasten leikkiä. Tieteeseen liitetyistä makuaisoista ei voi kiistellä. – ”De gustibus non est disputandum.” (Lucretius). 

Teesistä, antiteesistä ja synteesistä olikin tullut sairaalloista valehtelua, todellisuuden pakoilua ja läntisen maailman pohdinnan hyveet oli käännetty menneen maailman ja maailmansodan kauhuista kertovaksi putinismiksi. Suomessa talvisodan petoksesta, Mainilan laukauksista muistuttavaksi kauhuksi idän ja lännen välissä asuen. Olematta kuitenkaan enää naiivi ajopuu vailla varautumista geopoliittisiin faktoihin. Sananmukaisesti – De verbo.

Suomi Naton jäsenenä ja presidentinvaleissa 2024 oli kokonaan toinen kuin mitä edellisissä vastaavissa vaaleissamme. Mukana oli geopoliittisen muutoksen rinnalla tekoäly, robotiikka ja algoritmit sekä reaaliaikeinen kyky analysoida aiemmin vieras poikki- ja monitieteinen maailmakuvamme.

Avainsanat: Klusteri taide, Klusteri politiikka, Klusteri artikkelit, Klusteri talous, Ukraina Suomi NATO

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts