Presidenttiehdokas Laura Huhtasaari toi esille ilmeikkään ja sanavalmiin älykön, jota oli tenttimässä ilmeettömiä, liki myrkyn nielleitä toimittajia. Nämä taas ihmettelevät, miten Laura voi hymyillä vaikka he pyrkivät viemään häntä kolmannen maailmansodan pyörteisiin ja talvisodan rintamaoloihin sekä kylmän sodan globaaliin maailmaan.
Se on noloa ja yleisradion tapa asennoitua ehdokkaisiin, ihmisiin yleensäkin, jotka eivät palvele juuri sen tapaa hoitaa tehtäväänsä ylimielisellä tavallaan. Trumpin valinta oli sille täydellinen yllätys sekin. Miten se saattoi olla mahdollista? Uudessa mediayhteiskunnassamme? Vaaliyönä koettu valtava yllätys ja näin tärkeässä avainteemassa Yhdysvalloissa. Mitä se kertoo ammattitaidosta? Eivät toiveet ja narratiiviset kertomukset ole sama asia kuin kylmä todellisuus ja sen tunnistaminen.
Näin painopiste Laura Huhtasaaren sanomassa kulkikin itse ydinsanomassa, ei etukäteen odotetussa Paavo Väyrysen tentissä. Se tentti oli ja meni jo eilen. On muitakin tehtäviä kuin Väyrysen ja istuvan presidentin väliset konfliktit ja niiden hoito. Kepun ja kokoomuksen välisiä riitoja on hoidettu jo vuosisata. Eivät ne siitä oikene. Huhtasaari oli VÄÄRÄ henkilö vastaamaan menneen talven lumiin ja niiden hoitoon, Väyrysen tapaan hoitaa maatamme ja jalasmökkiään, kassakaappisopimuksia.
Meillä on oltava sanan ja sanomisen VAPAUS myös muilla kuin tämän nyt valitun median hakeman linjauksen kanssa, jossa vastakkain ovat Kekkosen ajan miehet ja asetelmat. Sama ilmiö rehotti samassa laitoksessa aikanaan Repo radion rajoittaessa sanavapautemme.. Kekkosen myllykirjeitten rinnalla.
Kansalaismedia vapautti sanan ja siihen on myös yleisradion syytä sopeutua verorahojemme käyttäjänä. Huhtasaaren tapa hakea presidentin tehtävät 2020-luvun Suomessa onnistui täydellisesti silloinkin, kun sitä pyrittiin viemään 1960-luvun Suomeen. Presidentin tehtävät ovat 2020-luvulla muuta kuin 1960-luvulla.
Yleisradion tila on surullista seurattavaa ja omituista sekä kertoo kuinka Suomi-100 on vienyt yleisradion vielä syvemmälle sellaisille vesille, jossa globaali maailma ei enää souda. Jopa Pohjois-Korea ymmärtää joustaa olympialaisten alla. Se on meitä joustavampi peleissään.
Kohta mukaan tulee vielä sisällissodan käsittely. Forssan Lehti otti siihen jopa varaslähdön lottapatsaineen. Sai Hesarin ja Ilta-Sanomat mukaan. Sananvapaus patsaan historian kertojilta vietiin lehdissä ensimmäisenä. Miten sellaista patsasta pystytät joita maassa on jo pilvin pimein? Sama ilmiö toistui Huhtasaaren haastattelussa.
Paavo Väyrysen kohdalla tällainen keskustelu oli vielä mahdollista, mutta hän edustikin juuri tuon ajan poliitikkoa. Nyt pelattiin ikään kuin takavuosien pelejä kentällä, joka oli varattu 2020-luvun Huhtasaarelle.
Se oli kuin suomalainen mäkihyppääjä vietynä väärän tyylin hyppääjänä Keski-Euroopan tuulisiin mäkiin tai Juha Mieto puusuksineen sivakoimaan diagonaalia uuden vapaan hiihtotyylin hankkineiden joukkoon.
Tämä on koko Suomen ongelma, johon tarvitaan Huhtasaaren kaltaisia 2020-luvun vallankäyttäjiämme. Kyllä reki varsan kolaa, lainaten Timo Soinia. Hyvin näyttää viihtyvän ulkoministerinäkin.
Huhtasaari edustaa meille puolestaan Soinia oleellisesti valoisampaa tulevaisuutta. Hän oli valmis hakemaan sen myös 1990-luvun katastrofin kokeneille pienyrittäjillemme. Tuli hänestä presidentti tai ei, tämän asian hoito on presidentin pöydällä jatkossa. Perussuomalaiset hoitavat sen eduskuntavaaleissamme. Presidentti työskentelee yhdessä valtioneuvoston kanssa.