Pelon maantiede ja YK:n mahdollisuudet – auttavatko algoritmit
Epäuskoisten maassa – In partibus infidelium
26.10. 2023
Oheinen essee tai artikkeli löytyi hakiessani kirjoituksia avainsanoina tekoäly, narsismi ja pelon maantiede. Siitä ei ollut apua. Se kun oli oma kirjoitukseni. Kun on kirjoittanut liki 10 000 artikkelia ja 126 monografista kirjaa törmää omiin teksteihinsä. Kesäajan päättyminen tuo kuitenkin lisää aikaa lukea ja kirjoittaa. Molemmat ovat hyviä harrastuksia. Ammattina taas vuosikymmeniä jatkuessaan vammauttavia. Tyypillisiä vaivoja ovat paikallaan istuvan ihmisen vammat. Flow-tilassa saatat istua koneesi ääressä liian kauan. Kärsit tyypillisistä liikunnan puutteista syntyvistä vaivoista. Kaikki mahdolliset huimausoireet ovat varmasti tuttuja. Samoin niihin käytetty lääkitys ja lääkkeiden ei toivotut sivuvaikutukset. Tekoäly on algoritmeinaan hyvä avustaja mutta samaan aikaan kilpailijakin. Varmasti ylivertainen. Tunnet eläväsi ikään kuin vasaran ja alasimen välissä. – ”Inter malleum et incudem.”
Sopikaa keskenänne työvuoroista ja anna itsellesi armollisesti aikaa liikuntaan ja poistu ajoissa kehästä. Jos et pärjää koneelle shakin peluussa etkä tähtien laskennassa, etäisyyksien ymmärtämisessä, ajattomasta ajastamme, luovuta ajoissa ja poistu hoitamaan puutarhaasi. Kysy kuitenkin ensin neuvoja syyskauden istutuksista ennen kuin alat puuhastella kuvitellen tuntevasi puutarhaasi algoritmeja paremmin. Et sinä tunne. Alat vain ahdistua lisää ja kaipaat muutakin seuraa kuin sosiaalisen median ystäväsi. Tee jotain muuta, poikkeavaa. Unohda hetkeksi kaikki maailman mediat ja poistu ympäristöstä, joka ahdistaa. Älä erehdy tilaamaan itsellesi matkaa vieraalle maalle, vaan pysy lähellä Jäämeren syleilyä sekä Itämeren tarjoamia ihmeitä. Kysy neuvoa tekoälyltä. Vaihda paikkasi vasaran ja alasimen välistä ja siirry koiran ja suden väliin. – ”Inter canem et lupum.”
Narsistinen valta ja robotiikka
In posterum – Tulevaisuutta varten
02.09.2019 – 12.12.2022 – 26.10.2023
Eilen oli luettu runsaasti heinäkuussa 2006 löytyvää kirjoitustani. Se kertoo narsismista. Mikä narsismissa ja vallan käytössä kiehtoo tämän päivän lukijaa? Onko ajassamme nyt tilausta sellaiselle, josta tuo kirjoitus kertoi? Ovatko oman aikamme johtajat Euroopassa ja maailmalla, ehkä Suomessakin, tuon kirjoituksen kautta tunnistettavissa? Onko jotain erityistä tapahtunut, jonka me tunnistamme ja johon reagoimme? Kansalaisten silmissä – ”In oculis civium,”
Millainen johtaja löytyy Yhdysvalloista tai brittien johdossa, entä omat johtajamme? Postissa kerrotaan tienattavan noin pari tonnia kuussa, mutta johtaja saa sen muutamassa tunnissa. Mistä se meissä kertoo? Onko narsismi häiriönä tullut hyväksytyksi ja pidämmekö sitä jopa vahvuutenamme? Onko vahvana pitämämme ihminen sittenkin narsismiltaan häiriintynyt? Sitä edes mitenkään peittelemättä? Elämmekö hybridissä, kuten kirjoitin kirjassani ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu”.
Entä miten narsismi häiriönä liittyy politiikkaan, geopolitiikkaan ja kirjaan, jossa käsittelin Hegelin aikanaan esittelemää aihetta ”Teesi, antiteesi ja synteesi” sekä laajentaen tai siirtäen sen oman aikamme ilmiöön ”Mytomania, eskapismi ja putinismi”. Miten oman aikamme tekoäly käsittelee näitä aiheitamme? Tuo kirja syntyi vuonna 2022. Hirmuhallitsijoita vastaan – ”In tyrannos.”
Ilmiöitä, jotka ovat taustalla syviin taantumiin tai vääristymiin, mediayhteiskunnan hybridiin ja kyberturvallisuuteen, yhteiskuntamme heikkoihin kohtiin, puberteetti-ikäiseen ja hänen käyttäytymiseensä myös vaikeiden murrosikiemme kohdalla ja massailmiöitä hyödyntäen. Siis ilmiöitä, jotka tunnistamme vaikkapa horoskooppien rakentajien robotiikassa. Suurten massojen käsittelyssä ja kertoen, kuinka taustalla ovat tähtien liikkeet ja liikeradat, syntymäaikamme. Kiellettyjen kirjojen luettelo. – ”Index librorum prohibitorum.”
Narsistinen valta ja verkostot – tekoäly
Verkostojen maailmassa on taipumusta hakea kärjistyksiä. Kieli, jossa on liian monta “toisaalta ja toisaalta”, ei ota kantaa ja vastuuta. Tiedemiehet käyttävät tällaista kieltä mutta ei robotiikka ja tähdistä ennustajat. Diplomatia on myös täsmällistä kannanottoa. Ei vain sen välttelyä. Välttelyllä jätämme vallan despootille. Erityisesti asiantuntijavalta on usein liioitellun epävarmaa. Narsistinen despootti hyötyy epävarmasta. Elämmekö aikaa, jolloin valtaa käyttää pelon provosoiva ja aggressiivinen narsisti? Mitä narsismilla oikein tarkoitetaan? Entä häiriintyneellä narsismilla? Ne eivät ole sama asia ensinkään. Sairas narsismi teettää meillä nykyisin poikkeuksellisen paljon turhaa työtä ja vaivaa. Tällainen uurastus uuvuttaa. – ”Labor fatigat.”
Yksi kärjistyksistämme, niin mediassa kuin politiikassakin, on hierarkkinen tapamme jäsennellä maailmaa ja sen vallankäyttöä. Siinä valta sokaisee, täydellinen täydellisesti. Narsismi vallankäytössä ja johtajuudessa on vaarallinen ilmiö tänään tuhansille myös Suomessa. Miten narsismi esiintyy vallankäyttönä verkostoissa? Tuliko verkostotaloudesta ja sen välineistä, digiajan sosiaalisesta mediastamme, lopulta äänekkään häirikön tapa voittaa puolelleen, jyviä ja akanoita eroteltaessa, akanoiden esittelijät? Eniten kärsivät nyt oikeamielisyydessä sitkeästi pysyvät. – ”Iustitiae tenax.” (Juvenalis).
Hierarkkinen valta, oman verkostomme kuplan sisällä, muistuttaa mielipuolista monarkiaa. Keskellä modernisoituvaa maailmaa törmäämme tähän feodaaliajan järjestelmään tuon tuostakin verkostoissa. Se muistuttaa keisaria, joka saapuu palatsiinsa, ja jonka vankkureiden ympärillä kyhjöttää maassa silmät maahan luotuja, vääryyttä kärsineitä surkimuksia anomuksineen. Heitä odottaa tänään kynän lipsahdus, kielen kompastus tai menneen ajan ylistäjä. – ”Lapsus calami” – ”Lapsus linguae” – ”Laudator temporis acti.”
Joukko kerjäläisiä hakee luita ja kalanpäitä. Lähimmälle voivottelijalle heitetään mehevin luu. Näin tekniikka kehittyi, valta ja varallisuus keskittyi, mutta ihminen sen käyttäjänä oli sama kuin vuosituhannet aiemminkin. Usein he olivat vielä kovin nuoria ja lapsia tai ikäihmisinä kokemattomia. Karkeimmatkin keinot toimivat, toisin kuin menneen maailman yhteisöjen sisällä oli tapana. Yhteisö suojasi itseään. Miten on tänään, jolloin robotikka rikollisineen on osa globaalia ja nyt myös paikallista valtaa ja sen käyttöä? Nyt menestyy etenkin menneen ajan ylistäjä, runollisen vapauden taitaja tai kaiken voittava peräänantamaton uurastaja. – ”Laudator temporis acti” – ”Licentia poetica” – ”Labor omnia vicit improbus.” Jälkimmäinen oli kouluaikani lukion tavoite ja näkyi komean koulumme painavien ovien yläpuolelle juuri latinaksi kirjailtunakin.
Verkosto, jossa narsistinen johtaja elää, lapsia ja ikäihmisiä huijaava pitää pesäänsä, on kuin hämähäkin kutoma suunnaton globaali luomus. Verkoston urkkijat ovat siinä samassa tehtävässä kuin tsaarin ajan Venäjällä. Raportit ilmiantajilta ovat yhtä arkipäiväisiä kuin keskiaikaisen keisarin hovissa. Muutos on tapahtunut vain ilmiön leviämisessä, tavassamme ottaa vastaan tuota ilmiön jakamaa viestiä. Siinä tapahtui paradigmainen, maailmankuvat muuttava ilmiö. Helvetti, jota hallitsi harva, omassa tiedeyhteisössään elävä, pääsi karkuun ja kenen tahansa käytettäväksi. Hitler viiksillä varustettu johtaja laitoksensa Kainuun nälkämailta hankittuna ylijohtajana oli kuin rahvaanlatina ja vielä koston lakia hakien. ”Lingua Romana rustica” – ”Lex talionis.”
Kyse ei ole tämän päivän ilmiöstä ensinkään vaan vanhasta, sosiaalisen pääoman elättämästä ja muistimme tallentamasta virhekäyttäytymisestä. Sen poisoppiminen on oma asiamme. Nyt verkostoissamme askaroi suuri määrä narsistisia despootteja. Jatkossa heidän määränsä vain kasvaa ja vanha demokratiamme joutuu syvään kriisiin. Mediamme on osa tätä samaa petollista valheiden kasvavaa kehää. Kehen me voimme luottaa? Olemme kuitenkin oman onnemme seppiä. Vai olemmeko sittenkään, osaavatko myös koneet manipuloida? Koneen kirjaimet eivät punastele, tosiasiat puhuvat ja edessä on vain kirkas järjestys, leikkimisen aika on ohi. ”Litterae non erubescunt” – ”Lonquuntur facta” – ”Lucidus ordo” – ”Ludendi tempus.”
Keisari ei tee hovissaan itse päätöksiä. Katastrofaaliset päätökset siirretään kelvottomille, verkoston alemman johdon keskiasteen johtajille. Mitä enemmän heitä on, sitä harvempi saa päättää, ja keisari keskittää valtansa itselleen. Kyynisyys ja pettymykset tuhoavat meidät pommeja ja aseita tehokkaammin. Kun johtaja on mytomaanikko valehtelija, vastaanottajat ovat eskapistisia lapsia. Katumuksen paikka tulee myöhemmin, vääryys loistaa vieraan valon avulla. – ”Locus paenitentiae” – ”Luce lucet aliena.”
Teesi ja antiteesi ei toimikaan kuten Hegelin laboratoriossa. Tuloksena ei olekaan synteesi, viisauden kasvu vaan putinismi. Adolf Hitler ja Stalin tunnettiin tämän ilmiön ruokkijoinamme. Toista luonnehdittiin perusluonteeltaan narsistiksi toista taas sadistiksi. Miten me luonnehdimme silloin koneitamme? Entä pieniä ylähuulen viiksiä kantavaa miestämme? Hänen myötäjuoksijoitaan? Rikospaikkaa ja sen leikkimisen aikaa? – ”Locus criminis” – ”Ludendi tempus.”
Narsistinen johtaja ei koskaan ota itse vastuuta päätöksistä, jotka voivat olla organisaatiolle tuhoisia. Suomessa feodaalilaitoksen muistot ovat erityisen tyypillisiä kriisihallinnan välineitä. Kyse on kriisin mukanaan tuomasta traumasta ja paluusta agraariajan juurille. Verkostot ovat saaneet feodaaliajan psykologisen ilmeen. Kukaan meistä ei enää kuuntele ketään, ellei tiedä pääsevänsä puhumaan seuraavaksi. Puhe ei ole enää ajatuksen äiti vaan tapa olla esillä ja tulla kuulluksi. Häiriintyneen narsistin väline. Kone tiedon tuottajana ei erottele näitä toisistaan. Se valikoi koko ajan narsistin tarjoamaa rakennetta ja sadisti syöttämää tietoa. Loistaa vieraan valon avulla. – ”Luce lucet aliena.”
Keisari on isä aurinkoinen ja puhdas. Hänen verkostossaan asiat eivät ole koskaan aivan kunnossa. ”Epäjärjestyksen marginaali” antaa mahdollisuuden hajottaa ja hallita. Korjata virheitä astumalla alas ja osoittaen näin laupeuttaan, lahjojaan ja johtajan taitojaan. Hiven veltot ja lahjattomat ovat siten suositumpia kuin pätevät ja taitavat. Rakenteellinen korruptio suosii keskinkertaista tai velttoa elämää, jossa kaikki julkisuus on paikallaan. Vain robotikka välineenä toimii ja hyväksyy sen, jonka hyväksi havaitsee. Shakin taitavana se hakee helpoimman tien, tylsimmän. Hevoshulluus raivoaa, tee tämä, tänä päivänä, tänä vuonna. – ”Hippomania” – ”Hoc age!” – ”Hoc die” – ”Hoc anno.”
Turha innokkuus ja taito, lahjat ovat vaaraksi narsistisen johtajan säteilevälle valolle. Mitä vähemmän verkostossa on poliittisen vallankäytön hankkineita jäsenkirjaihmisiä, sitä helpompi lahjattomia on seuloa. Jos valinnan ehtona on jäsenkirja. Robotikka toimii samoin. Se on oman aikamme sadisti ja samalla tietämättään saa aikaan sairaita ilmiöitäkin. Masokisti se on silloin, kun tuo siirto on oikea, vaihtuen Stalinista Hitleriksi. Pystytti tämän monumentin – tänään minulle, huomenna sinulle. ”Hoc monumentum posuit” – ” Hodie mihi, cras tibi.”
Narsistinen johtaja ei päästä ketään kukkoilemaan toistensa yläpuolelle. Tämä varmistaa tasapäisyyden ja vallan tasapainon. Sen ylläpitämisessä ruokitaan ahneutta ja kähmintää. Sen ulkopuolelle jäävät ovat epäilyttäviä, ehkä peräti kumouksellisia. Uusi tekniikka ja välineistö on valjastettava palvelemaan rapautuvaa moraalia. Tekoäly on kuin tehty tällaiseen propagandaan ja sen levittämiseen. Se on vain kaikkia poliitikkojamme ja mainostajia monin verroin vikkelämpi. Historia on tämänkin elämän opettaja. – ”Historia magistra vitae.” (Cicero).
Tarvitaan urkintaa, joka luo sairaalloista epäluuloa, pessimismiä ja kateutta, syvää masennusta. Masentuneita ihmisiä hoidetaan lääkkeillä ja päihteillä. Heille riittää, että johtaja on vaatimaton pessimisti, synkkien aikojen näkijä ja ennustaja. He pystyvät kaikkeen, koska he uskovat pystyvänsä ja sen perusta on juuri narsismissa. Tämän taitajana kone on ylivertainen. Ikään kuin monien kirjojen ihminen. – ”Homo multarum litterarum.”
Narsistiselle despootille kerrotaan vain se mitä hän haluaa kuulla. Hierakisessa verkostossa johtaja näkee vain oman itsensä ja peili todellisuuteen vääristyy. Verkostosta tule narsistisen persoonallisuuden oma universumi. Ihminen pysyy siinä ihmisen kokoisena, oli hän sitten Yhdysvaltain presidentti tai pienen laitoksen johtaja. Narsistin taivaassa enkeli ei ole mitään erityistä. Narsistin kunnianhimo on vain jalostettua turhamaisuutta ja sen ruokintaa. Tämänkin robotikka on jo oppinut liki ensimmäisenä läksynäänkin. Hän osaa olla kuin luotettava ihminen, leikkivä ihminen. – ”Homo idoneus” – ”Homo ludens.” (Johan Huizinga).
Verkostoissa voi syntyä hierarkkisia harhoja ihmisten kyvyistä, älystä, lahjoista ja persoonallisuudesta. Narsistinen johtaja ruokkii näitä harhoja. Luova johtaja on niitä poistamassa. Juuri tähän piirteeseen narsistinen johtaja puuttuu raivokkaalla neroudella, jossa on mukana pisara hulluutta. Kone sen käyttäjänä on vain monin verroin nopeampi. Ihminen on vain järjestä osallinen olento. – ”Homo animal rationis est particeps.” Kaksijalkainen järjellinen olento. – ”Homo est animal bipes rationale.”
Vallankumous alkaa uusista ajatuksista. Narsistinen verkosto saa sisälleen ideoita, jossa pysähtyneisyys alkaa murtua. Miten näitä luovia ja innovatiivisia ajatuksia voidaan toteuttaa siten, ettei koko ikiaikainen järjestelmä hajoa? Miten käy vanhan teorian, dogmin, konvention ja sen varaan rakennetun narsistisen persoonallisuuden? Miten robotiikka vastaa tähän haasteeseen? Monien kirjojen ihminen. – ”Homo multarum litterarum.”
Oikea verkosto, algoritmit, ei tunnista lainkaan yksilön persoonallisuutta, psykologisia ominaisuuksia, narsismia. Siinä on sen heikkous. Psykologinen yhteisö tunnisti persoonalliset erityispiirteemmekin. Kone ei tiedä tekojensa seurauksia ja etenee kohti ydinsotaa ja julmuuksia ymmärtämättä miksi. Poliittisen johtajan on vain selitettävä, miksi näin on tapahtunut. Hitler -viiksinen menestyy tässä kuitenkin vain hetken. Tarvitaan poliittinen ihminen – ajatteleva ihminen – taloudellinen ihminen. ”Homo politicus” – ”Homo sapiens” – ”Homo aeconomicus.” Ei minkään värinen ihminen. – ”Homo nullius coloris.”
Syntyy mytomaniaa ja eskapismia, toisen maailmansodan aikanaan tuottamaa surullista jälkeä. Hegel teorioineen on kääntänyt sille selkänsä, mutta selittää kyllä miksi näin on tapahtunut. Hegel ei tunnistanut robotiikkaa ja sen tapaa pelata shakkia. Hän oli kuten yksinäinen ihminen. Joko jumala tai paholainen. ”Homo solus aut deus, aut daemon.”
Narsistinen verkosto kertoo, kuinka kaikki on lähtöisin jo kaukaa, ikiaikainen ja ihmisen evoluutioon liittyvä pakko. Kapinaan ei koskaan lähde ihminen, joka pelkää asemaansa tässä epävarmuuden evolutionarisessa verkostossa. Kokemus pelosta, hylätyksi tulemisesta, eristämisestä ja häpäisystä ovat verkoston hierakisia, emotionaalisia välineitä. Ne hoidetaan antamalla häiriintyneille mahdollisuus elää imagonsa mukaisesti, jossa menestys ruokkii menestystä. Robotikka käyttää oikoteitä ja on monin verroin nopeampi. Se ei hae hyveen palkkaa, kunniaa. ”Honos est praemium virtutis.” (Cicero).
Ahneus takaa kierron, jossa vähän saanut haluaa hieman enemmän. Verkostokaupassa tämä tapahtuu joskus aggressiivisesti. Erityisesti lapset eivät voi ymmärtää verkoston emotionaalisia mahdollisuuksia ja manipuloivaa vallankäyttöä. He joutuvat sen uhreiksi. Vanhuksista ei välitetä. Heidän kohdallansa kiinnostaa vain varallisuus. Tämänkin robotiikka ja tekoäly on huomannut. Yhteiskuntamme heikoimmat lenkit. Ajattelevan ihmisen. ”Homo sapiens.” Ihmisen, joka on itselleen ankarin tuomarikin. – ”Homo sibi judex durissimus.”
Ulkopuolisen maailman saapuminen suljettuun hierarkkiseen verkostoon johtaa narsistisen johtajan kriisiin. Hän alkaa lakata hallitsemasta ja leijailee kaiken muun yläpuolella. Narsistinen johtaja siirtyy taivastodellisuuteen. Tällaisia johtajia tapaa yhä enemmän ja menestys ruokkii narsismia sekä kuplassaan yksin leijailevia sairaita ihmisiä. Sosiaalinen media on täynnä näitä kupliamme, sairautta ja sitä ruokkivaa robotiikkaa. Kauhistun jo tämän kertoessani. ”Horresco referens.” (Vergilius).
Narsistinen ihminen tervehtii nyt kaikkia ikään kuin viralta pantu Jumala. Kiittää kaikkia uskollisuudesta, rohkaisee ja toivottaa onnea sekä menestystä. Narsistinen johtaja on harvoin typerys ja toimii verkostossa nerokkaasti. Hän tietää kuinka ilman paimenta lampaat eivät ole katras. Hän antaa erehdyksensä kansalle anteeksi. Tätä kone ei ymmärrä. Se jatkaa peliään aivan kuten shakkimestari hamaan loppuun saakka. Sille räjähteet ja niiden käyttö ei ole moraalinen este. Kauhea sanoankin. ”Horribile dictu” (Florus).
Lopulta hierarkkiseen verkostoon jää, kuinkas muuten, vai narsistinen johtaja ja hänen kamaripalvelijansa. Kirjoittaa Ryszard Kapuscinski vapaasti lainaten Etiopian keisarin vallasta ja despootin pitkästä illasta (HS 2.7.06). Hän ei kirjoita kuitenkaan oman aikamme tekoälystä ja sen tavasta toimia. Hän ei tuntenut sitä lainkaan. Hän kertoi vain kauheista sodista ja tyhjän kammosta. ”Horrida bella” – ”Horror vacui.” Vergiliuksen tapaan niitä peläten.
Mietelmäkirjailijan ja entisen toimittajan teos ”Keisari” on suomentanut Tapani Kärkkäinen. Hyvä suomennus. Muita puolalaisen, kolmatta maailmaa reportterina seuranneen tarkkailijan suomennettuja töitä ovat Neuvostoliiton hajoamista kuvaava teos ”Imperiumi” ja Afrikka-reportaasi ”Eebenpuu”. Ne ovat nerokkaita kirjoja. Mutta auttamatta vanhentuneita ja antavat täysin väärän kuvan oman aikamme syvästä kriisistämme, robotiikan ja tekoälyn ilmiöstä. Hegel olisi huomannut ja varoittanut, tosin myöhässä hänkin. Ihmisen äly on ihmissuvun suurin vihollinen. ”Hostis humani generis.”
Narsistinen pomo voi tuhota vain työyhteisön. Narsistinen persoonallisuushäiriö on harvinainen, mutta kaksi tyypillisintä persoonallisuudenpiirrettä paljastavat, kuka on oikeasti narsisti. Näin ainakin uskoen vaikkapa työterveyspsykologi Antti Aroa. Hän parantaa ihmisiä, yhteisöjä, mutta ei toki tekoälyä ja sen tuotteita. Onneksi Tuonelan järvelle on helppo laskeutua. – ”Facilis descensus Averno.” (Vergilius).
Viime aikoina narsistinen persoonallisuushäiriö on ollut laajasti esillä mediassa ja työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa. Samalla yhtä, jos toista, varsinkin esihenkilöä, on epäilty narsismista. Hyvä niin. Samalla kuitenkin huomaamatta on jäänyt, kuinka johtajan saaminen hoitoon ei paranna konetta. Suuttumuskin saa aikaan vain säkeitä. – ”Facit indignatio versum.” (Juvenalis).
Annetaanko narsistileima liiankin herkästi?
”Jokainen narsistiksi leimattu ei oikeasti täytä sairauden tunnusmerkkejä. Yleensä siinä vaiheessa, kun syytös heitetään, työyhteisössä on vakavia ongelmia, joita ei ole onnistuttu ratkaisemaan”, Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro sanoo. Olen havainnut saman, mutta todennut, kuinka kone ja sen äly toimii myös kotona. Se on kaikille sama, samoin soiva. – ”Idem omnibus” – ”Idem sonas.”
Puhdasmuotoinen narsistinen persoonallisuushäiriö on melko harvinainen. Sitä ilmenee korkeintaan muutamalla prosentilla väestöstä. Sairaus on osin geneettinen, osin kehityksestä ja ympäristöstä johtuvaa. Tämä on syytä muistaa. Kun aloimme puhua narsismista 1970-luvun puolella, se koettiin vielä poikkeavaksi, ja vasta myöhemmin siitä syntyi joka miehen ja naisen yleisin persoonallisuuden leimakirves. Tuli myös käsite terveestä narsismista. Näin omat narsistiset piirteet saivat vahvistusta ja muiden muuttuivat sairaudeksi. Koneen kanssa seurusteleva sai tukea omalle heikolle itsetunnolleen. Hän alkoi hakea huumetta, joka hyväili sairautta. Siitä tuli puhdistava tuli, takavuosiemme kiirastulikin. – ”Ignis purgatorius.”
Narsistilla on, näin oletamme, poikkeuksellisen epävakaa itsetunto, ja puhutaan myös itsetuntohäiriöstä. Narsisti tarvitsee muita ihmisiä itsetuntonsa ylläpitämiseen. Tämä määritelmä tuntuu hyvältä, kunnes jokainen ulkopuolelta tullut tunnustus alkaa vaikuttaa tuomittavalta ja olevan merkki narsismin häiriöstä. Niinpä nyt on syytä olla tekijänä tuntematon, tuntematontakin tuntemattomampi. – ”Ignotus auctor” – ”Ignotum per ignotius.”
Vahva ihminen ei kiitosta kaipaa ja kehno menestys työssä ja koulutuksessa on vahvan persoonan tapa porskuttaa. Kissa kiitoksella elää. Sairaanhoitajia on heitäkin narrattu pienellä palkalla hoitamaan kutsumusammattina pidettyä työtään. Mutta entäpä kun heidät korvataankin koneella? Ainakin suotuisissa oloissa ja hätätapauksissa. Yhteiseksi hyväksikin vielä. –” In bonis rebus” –” In casu necessitatis.”” In commune bonum.”
Mistä narsistin sitten oikeasti tunnistaa?
Narsistille kaksi tyypillisintä persoonallisuudenpiirrettä ovat tunnekylmyys ja manipulatiivisuus. Narsistin on vaikea kokea empatiaa, myötäelämistä, asettua toisen asemaan. Se voi näkyä tylynä käytöksenä, arvaamattomuutena ja aitojen tunteiden puutteena. Narsisti teeskentelee tunteita. On siis taitava näyttelijä, esiintyy koko ajan ja hakee roolihahmonsa muistuttaen taitavaa poliitikkoa tai ammattinsa taitavaa näyttelijää. Tunteet eivät olekaan tunteita vaan opittuja rooleja. Kone osaa ne ja pelaa nopeasti. Hän on shakkimestarina jopa tylsä voittaja. Hännässä myrkky. – ”In cauda bonum.”
Manipulatiivisuus taas on usein kokemamme tunne, kuinka narsisti pyrkii saamaan toisen ihmisen käyttäytymään haluamallaan tavalla ja hyötyä tästä. Narsisti esimerkiksi panttaa tietoa tai vääristää sitä. Ilmiö on tuttu käsitteen mytomania ympärillä. Tällainen ihminen kykenee kaiken aikaa valehtelemaan, liioittelee tunteensa ja usein vielä asemassa, jossa tällainen roolihahmo on ylevä ja oikeutettukin. Kuningas tai tsaari, joka ei esiinny valtansa antamalla tavalla, vaikuttaa jopa epäuskottavalta. Sen sijaan kone osaa välttää nämä tutut ansatkin. Ihminen on usein kykenemätön hallitsemaan itseään, kone hallitsee varmasti. ”Imoptens sui.”
Narsisti on pinnallisesti viehättävä, imarteleva ja käytökseltään sulava. Hän ei kykene ottamaan vastaan palautetta. Kielteinen palaute saa aikaan raivon, Aro sanoo. Entäpä jos poliitikko tai puolijumalaksi nostettu keisari yllättäen toimisikin toisin, muuttaisi käyttäytymistään? Alamaisen kuuluikin olla nöyrä ja näyttää myös se, kuinkaan ja keisarin tuli olla ylevä ja muitten kumartama. Oman aikamme tekoälyä kumarramme ja hyväksymme sen vallan ylivertaisena. Koneen antama diagnoosi on taatusti se viimeinen ja oikea. Voimme luottaa siihen. Onnellinen elämä on mielenrauhaa. – ”In animi securitate vitam beatam.” (Cicero).
Vasta sosiaalinen media antoi vallan mediayhteiskunnassa jokaiselle meistä ja aluksi se näyttäytyikin poseeraamiselta. Jokainen meistä oli oman onnensa seppiä ja mediasta oli opittu perinteinen äärimmäisen negatiivinen käyttäytyminen ja epäkohtien ruotiminen sekä epäily. Päätoimittaja oli Jumalasta seuraava mutta taatusti ylöspäin. Uusi media antoi siihen mahdollisuuden. Mytomanian, sairaalloisen valehtelun vastapuolena, heräsi samalla käsite eskapismista. Jopa syvimmältä rinnasta näitä liikkeitä hakienkin. ”Imo pectore.”
Hegel oli esitellyt teesin vaativan tuekseen antiteesin. Nyt se myös syntyi ja sen tuloksena synteesi. Venäjällä synteesi sai käsitteen putinismi. Putin ei voinut tälle koneitten tekemälle diagnoosille yhtään mitään. Yksilö ei voi taistella tutkainta vastaan vaan sopeutuu. Näin tekee myös viisas johtajakin, oli lopputulos vaikka kuinka julma ja kuvottava. Pohtien sitä sekä lain sylissä että sen vahingoksikin. – ”In gremio legis” – ”In fraudem legis.”
Narsismi ei liity ihmisen taitoihin tai älykkyyteen. Narsisti voi olla työssään hyvinkin osaava, taitava ja merkittävä. Kaikissa meissä on ripaus narsismia. Ellei olisi, sen selittäminen tunnetasolla olisi mahdotonta. Emme ymmärtäisi käsitteen tunnesisältöä. Nyt me sen ymmärrämme, olemme sitä kokeneet jo varhain lapsena sekä parkuen vauvana itsellemme huomiota näin hakien. Se oli hengissä pysymisen elinehto. Kovin hiljainen vauva olisi jäänyt kohta hengettömänä ruokkimatta ja vaipat vaihtamatta ilmavaivoineen. Tekoäly ei hoivaamme kaipaa. Se jatkaa siitä mihin me lopetamme. Se on ylivertainen huutajanakin. Se osaa asiansa sekä köyhän hahmossa, kotitorilla kuin lain vahingoksikin. – ” In forma pauperis” – ”In foro domestico” – ”In fraudem legis.”
Narsistiset piirteet pulpahtavat esiin työpaikassa, jossa on epäterve kulttuuri. Kova sisäinen kilpailu, jossa tarkoitus pyhittää keinot, ruokkii itsekeskeistä, tunnekylmää ja manipulatiivista käytöstä. Missä tällaisia työympäristöjä tapaa? Ei varmaankaan yksin metsässä liikkuen tai peltoaan kyntäen. Tosin koneet on nyt viety sinnekin. Huuto jatkuu. Robotti on tekosineen aina keskellä asioita, kotitorilla, oikeuden nähdessäkin ja usein köyhän hahmossa. ”In medias res” – ”In foro domestico” – ”In facie curiae” – ”In forma pauperis.”
Tarvitaan muita ihmisiä, torjuva ympäristö, manipuloivaa käytöstä ja teatraalista elämää hyväksyvä ja ruokkiva eduskunnan puhujapöntön edusta. Huutelevat kollegat, poliittinen näytelmä ja teatraalinen kasvatus, keksityt arvot ja niille puolueet, joille hakea kannatusta. Kahvilassa ollaan sitten kaveritkin, siinä missä eduskunnan saunassakin. Kone ei vain hakeudu saunan löylyihin, vaan jatkaa puhetulvaansa. Se ei ymmärrä kuinka kyseessä olikin vain näytelmä. Se ei ymmärrä huumoria ja lähde katselemaan yhdessä muiden kanssa pelejämme, tapaa rentouta. Se ei välitä edes päihteistämme ja eksy pikkujoulussa synteihin. Se istuu lain sylissä ja usein lain vahingoksi, häpeilemättä, oikeuden nähdessä. – ”In gremio legis” – ”In fraudem legis” In facie curiae.”
”Joka viidennessä työyhteisössä on joitakin toimintahäiriöitä tai ilmapiiriongelmia”, arvioi Aro. Kun hän tämän toteaa, tulee mieleen hallituksen viimeiset kuukaudet ennen vaaleja ja loppukirin paikka. Toki sellaisen koki myös ennen ylioppilaskirjoituksiakin ja vaikkapa tohtorin väitöstilaisuudessa vielä 1970-luvun puolella. Nyt tätä näytelmää on jo kevennetty. Koneet tulivat avuksi. Peli puhalletaan poikki siinä vaiheessa, kun vastaväittäjä ja kustos eivät konetta, tietokonetta, tunne lainkaan. He eivät halua joutua naurunalaisiksi. Valta on koneella. Koneen käyttäjällä, algoritmeilla. Tämä oli hyvä opiskella jo kauan sitten, tulevaisuutta varten. Väitellä monessa tiedekunnassakin. Epäuskoisten maassa. ”In posterum” – ”In partibus infidelium.”
Löytämäänsä voi puolustaa loukkaamatta samalla kustosta, työn ohjaajan kunniaa tai vastaväittäjän tietoja ja taitoja, joka suosittaa lopulta arvosanaakin. Jokainen sana ja lause ei olekaan virheellinen. Vastaväittäjä voi olla hänkin väärässä. Riski olla oikeassa on kuitenkin loukkaamassa vastaväittäjää ja samalla tuo nöyryytys maksetaan heikkona arvosanana. Konetta ei voi kuitenkaan kesyttää uhmakkailla eleillä ja aikomuksilla. Se vain jatkaa ja paljastaa vastaväittäjän heikkoudet. Kustos ei ole konetta koskaan edes tuntenut. Hän on mukana vain hallinnollisena jatkeena. Näin syntyvät myös sodat, joita media jäljittää ymmärtämättä miksi. Sehän näkee vain lopputuloksen ja kertoo koneineen loppuraportin, rauniot ja ruumiit. Media elää mahdollisessa olemisessa ja joskus tulevaisuutta varten. – ”In posse” – ”In posterum.”
Näin yhteiskuntamme kasvattaa peliä ja teatraalista tapaa alkaen vaippaiästä ja edeten loppuun saakka, väitöstilasuuteensa tohtoriksi. Se palkitsee vasta vaiheessa, jossa narsismin häiriöt ja palkitsevuus on ansaittu, ja samalla paikka siellä, missä jumalat käyttävät valtaa. Näin narsismista on tullut osa yhteiskuntaa ylläpitävästä ja ruokkivasta kasvatuksestamme. Vaikeasti vammautuneet haluavatkin itselleen rajatonta valtaa – siksi he hakeutuvat esihenkilöiksi. Oli ammatti sitten mikä tahansa. Ja sitten tuli kone, tekoäly, ja otti tämän paikan suvereenisti itselleen. Vain hetki sitten se oli vielä syntymisen tilassa ja pelotukseksi. – ”In statu nascendi” – ”In terrorem.”
Narsisti ei voi koskaan olla onnellinen. Kaikki on vain korviketyydytystä. Kun narsistinen ihminen kokee voittavansa jonkun, voitonhuuma ei kestä kauaa ja tilalle astuu tyhjyyden tunne. Kyse on kilpailuyhteiskunnan pohjattomasta ahneudesta, keisarin tavasta valehdella alamaisilleen, mytomanian sisäistämisestä ja sen vastapuolena syntyvästä kansakunnan eskapistisista tunnoista. Näin ennen koneita, jotka jatkavat aina hamaan loppuun. Koneella ei ole emotionaalisia hetkiä ja tyhjyyden tunnetta. Kruununperillisen käytettäväksi, tai vielä kohdussa. – ”In usum Delphini” – ”In utero.”
Kone ei edusta tsaarin ajan Venäjää, ei ole malli Venäjästä ja sen tavasta elää ja voida hyvin alistaen pienempiä kansakuntia muun puuhan puutteessa sotia samalla käyden. Narsismin tuotteena syntyvät julmuudet ovat juuri tunneköyhyyden paljastavaa putinismia, vaikeaa tautia hoidettavaksi. Etenkin kun historiallinen perinne edellyttää tsaarilta ja keisarilta juuri tätä, sotia. Ja samaan aikaan alamaisilta eskapismia ja kaiken tämän nielevää alamaisuutta. Näinhän me ajattelemme, huomaamatta, kuinka kone ei ole tsaarin ajan Venäjä ensinkään. Taisteluvarustuksissa uhoten tai kertoen kuinka nerous on lahja, oppiminen ilo. – ”In procinctu” – ”Ingenium munus, discere gaudium.”
Narsismiltaan sairas pomo saa työyhteisön täysin sekaisin. Työntekijät elävät pelon kulttuurissa ja vaihtuvat herkästi. Tosin kansakuntien kohdalla pelon kulttuuria ei voi vaihtaa vaan rakentaa se hyväksyen ikivanha traditio. Pienyhteisössä ja perheen sisällä, työyhteisössä, narsistiset välineet voidaan aina välttää sopimuksin tai siirtämällä vaikein narsisti keisarin tapaan sivummalle, järjestää despootille pitkä ilta Etiopian keisarin ja ”Eebenpuun” tapaan toimien. Mutta miten kesyttää kone, jonka jatkaa väsymättä peliään shakkipelin loppuun saakka. Ja voittaa varmasti. Pesemättömin jaloin ja palauttaen sinut takaisin alasimelle. – ”Inlotis pedibus.” – ”Incudi reddere.” (Horatius).
Arvaamattomuus on narsistisen vallankäytön muoto. Johdon- ja oikeudenmukaisuus katoavat, Aro sanoo ja on oikeassa. Putinismi vallankäytön muotona ja naapureiden kiusana aiheuttaa talven, jossa jokainen meistä kärsii. Pelon maantieteessä eläminen on ollut aina suomalaisille suuren naapurinsa vieressä osa, joka on ahdistava. Narsismi ei koskaan ole kylläinen ja tyytyväinen osaansa. Tunnevammat ovat traumaattisia, kaukaa historiasta haettujakin. Ja sitten tuli kone vailla taipumusta tuntea väsymystä tai luovuttaa. Se ei tunnista heikkouttamme lainkaan. Ihmisenä olemisen ongelmia. Sitä ei voi erottaa eikä siirtää eläkkeelle. Syntyy kiellettyjen kirjojen luettelo. Elämää pelon ja toivon välillä. – ”Index librorum prohibitorum.” – ””Inter spem et metum.”
Täytyy kuitenkin muistaa, että ihmisellä voi olla narsistisia piirteitä, vaikkei hän olisi narsisti. Jos on ongelmia itsetunnon kanssa ja on hyvin kunnianhimoinen, houkutus narsistiseen käytökseen kasvaa. Heikko itsetunto ei edellytä aina narsistista tunnevammaa. Putinismi ei johda välttämättä jatkuviin sotiin ilman riittäviä yllykkeitä. Konetta ei ole ohjelmoitu kahvitauoilla tai saunakaljoilla, se ei lepää öiseen aikaa, vaan jatkaa silloinkin, kun psykiatri väsähtää. Toisin kuten raihnaisen laivan ankkuri, joka makaa ruosteisena Suomenlahden pohjassa, roikuttuaan aikansa venettä pidätellen ja tartuttuaan lopulta kiinni pohjassa lojuvaan putkeen, rikkoen sen sekä irroten täysin palvelleena ruosteisesta riimustaan, veneen lastin keikkuessa myrskyssä kohti Pietarin satamaa. Taitava robotti on kuin koiran ja suden välissä, vasaran ja alasimen välissä, ihmisen ja jumaluuden välimaastossa uiden. ”Inter canem et lupum” – ”Inter malleum et incudem.”
Eskapismi muotoineen on sekin hoidettavissa. Kansan käsi voi olla joskus myös kärttyisä vaaleissa. Tämä on demokratian parhaita puoliamme. Se voi vaihtaa narsistin uuteen narsistiin ja tämän vallantäyteiseen elämään. Etenemme ikään kuin portaittain ja joskus jopa parempaan suuntaankin. Paitsi koneet, jotka kehittyvät aina vain nopeampaan ja varmempaan suuntaan. Ne jopa kehittävät itse itseään, oppivat virheistäänkin. Niillä ei ole ihmisen heikkouksia. Ihminen kun tunnetaan juuri heikkouksistaan. Synnyimme ulostuksen ja virtsan välissä. – ”Inter faeces et urinas nascimur.”
Niinpä sitten räjähtelevällä ja hyvin ailahtelevaisella esihenkilöllä voi olla vain huono tunteiden säätelykyky tai hän ei osaa ohjata omaa toimintaansa. Tätä tapaa paljon ja kyse ei ole narsismista vaan harmittomasta persoonallisuuden ailahtelevasta käyttäytymisestä ja usein vieläpä opitusta ja korjattavasta käytösvirheestäkin. Usein hyvä kasvatus koulii parempaan suuntaan ilman erillistä lääkitystäkin. Olkoonkin, että kone ei tarvitse lääkitystä, saati väsy tai koe olevansa heikossa hapessa. Se on paikalla aina oikeaan aikaan eikä uurastus uuvuta. – ”Iusto tempore” – ”Labor fastigat.”
Viranomainen apuun
Jos tilanne on työyhteisössä hyvin tulehtunut, jotain täytyy tehdä. Mutta mistä saa apua narsistisen esihenkilön taltuttamiseen? Jos johtaja on narsistinen ja jopa hieman vainoharhainen, kukaan ei uskalla nousta häntä vastaan, Aro sanoo ja on jälleen oikeassa. Ennen kuin käymme työterveyshuollon puoleen kannattaa arvioida tilanteen synnyn taustojakin. Hyvän johtajan vaihtaminen kehnompaan olisi vahinko. Ulkopuolinen ei ehdi tutustua työyhteisön taustoihin, mutta toki se voi toimia fasilitoijana. Tosin taustalla vaikuttava tekoäly ei tällaista kaipaa. Se pitää pintansa ja pysyy oikeamielisenä, ei mieti koston oikeuksia. – ”Iustitiae tenax” – ”Ius talionus.”
Putinismissa ja Venäjän kohdalla tätä on jo yritettykin ja Suomen sekä Ruotsin kohdalla taustalla on jo vuosisataiset kokemuksetkin. Nato toimii tässä viranomaisapuna, jolloin aikaa jää samalla korjata omaa asemaa sietää ja kestää syntyneen ilmiön geopoliittista paikkaa kartallakin. Ovidus tuntee meidät paremmin ja neuvoo varomaan etenkin viinin synnyttämiä riitojamme. Cicero taas varoittaa oikeutta tekemästä vääryyttä ihmisille. – ”Jurgia praecipue vino stimulata caveto.” (Ovidus) – ”Justitiae partes sunt non violaare homines.” (Cicero).
Voittamalla aikaa ilmiön luonne voi muuttua, putinismi vaihtua sekin sekä hoitua uusina hallinnollisina ratkaisuinakin. Kyse on silloin organisaatioistamme, jotka ovat varmistamassa geopoliittista vakauttamme ja kaupan jatkuvuuttakin sekä aikaa ja uusia sukupolvia asioitten hautaajina. Tosin kone ei unohda ja tekoäly jatkaa matkaansa myös sukupolvien vaihtuessa tai astuessamme taantuvaan vaiheeseen. Se ei ole Majesteettirikos eikä siinä auta maaginen lyhtykään. – ”Laesa maiestas” – ” Laterna magica.”
On olemassa myös reitti, jota moni ei tiedä. Siihen kannattaa tarttua, mikäli tilanne ei parane. Työturvallisuusongelmissa työntekijöillä on mahdollisuus pyytää apua Aluehallintovirastosta, jolloin viranomaiset puuttuvat asiaan. Geopolitiikassa kyse on niin ikään YK:n ja yhteisten Naton kaltaisten järjestöjen tapa puuttua kaupallisten järjestöjen rinnalla tapahtumien kulkuun. Kaikissa näissä tapauskissa viisas turvautuu organisaationa tekoälyyn. Ei kirjoittamattomaan lakiin eikä koston lakiin. – ”Lex non scripta.” – ”Lex talionis.”
Aluehallintovirastoon voi tehdä nimettömän kantelun, jolloin ei altista itseään narsistin raivolle ja kostonhalulle. Kantelun voi tehdä silloin, kun kokee organisaation tai jonkun työyhteisön jäsenen toiminnan olevan lainvastaista, virheellistä tai epäasianmukaista. Virheestä kuitenkin huomauttaa ensimmäisenä juuri kone, tekoäly ja sen tekemät havainnot virheistämme. Vaikeinta on kuitenkin muiston tuomitseminen. – ”Domnatio memoriae.”
Jos kohdallasi on tällaista osunut ja ilmiö on jo kovin monen tuntemakin, vaikeasti työyhteisöä rasittava, EU:n kaltaiset organisaatiot sen jo tuntevatkin ja koskee etenkin sivistyneenä pidettyä Pohjolaa sekä maailman onnellisinta kansakuntaa, silloin tuloksen saaminen on hyvinkin mahdollista. Samalla se voi palvella oppina ja ojennuksena myös tuleville sukupolville. He kun ovat jo sopeutuneet koneiden maailmaan ja tekoälyn tapaan hallita ja hoitaa. Tässä viittaan kirjaani: ”Dum spiro, spero” – ”De visu; de auditu; de olfactu. Toivon niin kauan kuin hengitän. – Näkemänsä, kuulemansa, haistamansa.
Romahdus on otollisin hetki parantumiselle
Voiko narsisti koskaan parantua, vai kylvääkö hän tuhoa hamaan loppuun saakka? Itsetuntohäiriöitä voidaan hoitaa, mutta se edellyttää, että myöntää itselleen olevansa avun tarpeessa. Usein ongelma sattuu vielä ikään, jossa kiusaaja ja kiusattu ovat ikään kuin uhreja molemmat. Lisäksi kulttuuriset ja monet tilapäiset häiriöt voivat aiheuttaa hetkellisiä tapahtumia, joiden seuraukset ovat liikenneonnettomuuteen verrattavia, eivät pysyvä ilmiö ensinkään. On tapahtunut virhe, joka on koneen tekemä. Myös koneelle voi tapahtua virheitä. Koneen suurin virhe on olettaa ihmisen olevan virheetön. Kone ei ymmärrä dementiaa eikä lapsen uskoa. Koneesta ei pidä tehdä Jumalaa. – ”Deus ex machina.” (Platon).
Otollisin hetki parantumiselle on sen jälkeen, kun narsisti on kokenut suuren romahduksen ja pudonnut vallasta, esimerkiksi menettänyt työnsä. Jos narsistinen ihminen on voimansa tunnossa ja sairautensa pauloissa, se ei onnistu, Aro sanoo ja sama pätee luonnollisesti silloin, kun kyseessä on keisari tai tsaarin ajan ilmiöitä uudelleen elävä modernin yhteiskunnan hybridi. Ilmiö liittyy tekoälyn murrokseen ja korjautuu varmasti ajan myötä. Sukupolvien aikana syntyneet virhekäyttäytymiset hoidetaan ajan kanssa ja tekoälyn kehittyessä kaiken aikaa ja myös ihmisen virheellisen käyttäytymisen oivaltavana riskinä. Lainaten Porin kaupungin mottoa. Deus protector noster: ”Jumala meidän suojelijamme.”
Narsismi ja sen häiriöt
ChatGPT
Narsismi on persoonallisuushäiriö, joka on nimetty antiikin kreikkalaisen tarun mukaan nuoren Narcissuksen mukaan. Häiriölle on tunnusomaista voimakas itserakkaus, tarve ihailulle ja vähäinen kyky empatiaan muita kohtaan. Narsistisesta persoonallisuushäiriöstä (NPD) kärsivät yksilöt ovat yleensä hyvin keskittyneitä omiin tarpeisiinsa, omanarvontuntoisiä ja pyrkivät saamaan erityiskohtelua ja ihailua muilta.
Narsistisen persoonallisuushäiriön oireet voivat vaihdella vakavuudeltaan, mutta tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa:
- Itserakkaus ja ylimielisyys: NPD:stä kärsivät henkilöt pitävät itseään erityisinä ja ovat vakuuttuneita omasta ylivertaisuudestaan muihin verrattuna.
- Tarve ihailulle: He vaativat jatkuvaa ihailua ja tunnustusta muilta ja saattavat käyttää muita hyväkseen tavoitellessaan omaa kunniaansa ja menestystään.
- Puute empatiasta: Heillä on rajoitettu kyky asettua toisten ihmisten asemaan ja ymmärtää heidän tunteitaan.
- Käyttäytymisen ongelmia: NPD voi ilmetä vaikeuksina ylläpitää pitkäaikaisia ihmissuhteita ja ongelmallisena vuorovaikutuksena muiden kanssa.
Narsistisen persoonallisuushäiriön tarkka syy ei ole tiedossa, mutta siihen saattavat vaikuttaa sekä biologiset että ympäristötekijät. NPD:stä kärsivät ihmiset voivat olla haastavia kumppaneita ja työtovereita, koska heidän tarpeensa asettaa itsensä etusijalle voi johtaa konflikteihin ja vaikeuksiin ihmissuhteissa. Lisäksi he voivat olla alttiita masennukselle ja ahdistukselle, jos he eivät saa tarvitsemaansa ihailua.
Narsistisen persoonallisuushäiriön hoito on haastavaa, koska monet narsistit eivät yleensä tunnusta ongelmaansa. Terapia, erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia, saattaa auttaa osaa NPD:stä kärsivistä henkilöistä tunnistamaan ja muuttamaan haitallista käyttäytymistään, mutta hoitoon hakeutuminen on usein vaikeaa.
On tärkeää muistaa, että narsistisen persoonallisuushäiriön diagnosointi ja hoito tulisi jättää ammattilaisille, ja yleisenä ohjeena on tarjota tukea ja ymmärrystä henkilöille, jotka saattavat kärsiä tästä häiriöstä.