In pace Dei – Jumalan rauhassa
25.10. 2023
YK:n päivä ja Rukouspäivä käynnistyi Forssassa ja Lounais-Hämeessä tutuilla teemoilla ainakin Forssan Lehteä silmäillen. Sen sijaan Helsingin Sanomat hakee jo uudempaa uutisoitavaa kansallisena medianamme ja hyvä niin. Mediamme on varautunut kaikkeen. – ”Im omnia paratus”.
Forssan uutisten kärjessä komeilevat tyhjilleen jo aikoja jääneet Jokioisten kartano maineen sekä keskustan Hotelli Koskenniskan tilat. Valtio myy Jokioisten kartanon ohella sen kymmeniä rakennuksia ja lähes 200 hehtaaria maata. Senaattikiinteistö odottaa tarjouksia marraskuun loppuun saakka. Kaikki tapahtuu kansalaisten silmissä. – ”In oculis civium.”
Jokioisten kartano maineen ja kiinteistöineen on tärkeä, ellei tärkein osa, Lounais-Hämeen komeaa historiaamme. Viimeksi kartanossa ovat majailleet MTT ja Luke mutta tänään arvokiinteistö rakennuksineen ja maineen on myynnissä. Ihan vain tulevaisuutta varten. – ”In posterum.”
Itse olen esittänyt jo aikoja Forssan kaupungin ja Kanta-Hämeen maakunnan hallinnossa aikani istuttuani ja MTT:n sekä Luken tiloissa työskennelleenä kiinteistöjen hankintaa Lounais-Hämeen toimesta ja maakunnan oivaltamana yhteiseen omistukseen myöhempää käyttöä samalla puntaroiden. Kyse kun on koko talousalueen tärkeimmästä historiasta ja sen ylläpidosta myös tuleville sukupolville. Siellä on hämäläisten tärkein historia myös forssalaisina tai suomalaisina sitä pohtien. Puutarhaa kiertäen ja historian tuntien täydellisimmässä muodossa. – ”In optima forma.”
Forssan valtuustossa ainoan aloitteeni allekirjoitti myös ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Hieman samaan tapaan kuin kirjojaan kirjoittava ja ainut valtioneuvoksen arvon itselleen saanut naispoliitikkomme Karjalassa kertoo kirjoittavansa kirjansa mukaillen omaa käytäntöni latinalaisten sananlaskujen käyttäjänä. Meillä on fiksuja naisia, joiden poliittinen arvovalta ulottuu yli puoluerajojen, sekä muistuttaa meitä naisten viisaudesta. Siinä missä miesten viisaus on nyt piilossa ja kateissa sekä hakee löytäjäänsä. Ovat ikään kuin syntymisen tilassa mutta samaan aikaan myös taisteluvarustuksissa. – ”In statu nascendi” – ”In procinctu.”
Väestön ikääntyminen, henkilöstöpula ja talousvaikeudet painavat nyt kaikkialla maassamme hyvinvointialueitamme. Meillä on huutava pula lähihoitajista, sairaanhoitajista, kotipalveluista, lääkäreistä, sosiaalityön erityisasiantuntijoista, psykologeista, kaikista mahdollisista hoitoalan ammattilaisistamme. Ihan yllättäen suuret ikäluokat vanhenivat. Työelämäntarpeet ja kouluttajien kyky vastata näihin tarpeisiin kulkee nyt puoli vuosikymmentä, tai puoli vuosisataa jäljessä. Enää ei voi ennakoida suurten ikäluokkien, sotavuosinamme syntyneiden, terveyttä ja toimintakykyä heidän käydessä yhdeksättä vuosikymmentään. Jos nyt joku enää niin vanhaksi elää. Harva elää. Suuret (asiat) sortuvat nyt itse toistensa päälle. – ”In se magna ruunt.” (Lucanus).
On liian myöhäistä kunnostaa kartanoita ja muita tyhjäksi jääneitä kiinteistöjämme sen jälkeen, kun tuonelan portit ovat avautuneet suurten ikäluokkien työn sankareillemme. Kun olemme kiinnostuneita oman maamme vanhusten sijaan Palestiinan, Israelin ja Lähi-idän tapahtumista, vuosikymmenestä toiseen, eduskunta torailee liikenteen rahoituksesta ja varhaiskasvatuksestamme, Israel pelkää avun menevän Hamasin käsiin ja Erdogan näyttää viimein vihreää valoa myös Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Olkoon sanomatta miksi. – ”Indictum sit.”
Venäjä käyttää sekin rahansa sotimiseen ja näyttävin paikallinen tapahtuma myös näkyvänä suoritteena on Jokioisten Karjalaseuran talkootyön tulokset. Kansan tanssittaja, karjalaisten juurien vaalija ja vauhdikkaan elämän sekä iloisuuden lähettiläs, tanssi- ja viihdetaiteilija Aira Samulin kuoli maanantaina 96-vuotiaana. Ilon ja riemun tuojan on oltava Hämeessäkin karjalaisen ihmisen. Aluksi tätä epäuskoisena vieroksuin. – ”Incredulus odi.” (Horatius). Siitä (johtuivat) kiukut ja kyyneleet. – ”Indre irae et lacrimae.”
Aira Samulin on myös Helsingin Sanomien rukouspäivän pääuutinen ja hyvä niin. Hän syntyi Raja-Karjalassa vuonna 1927 ja elämä oli täynnä tuon ajan karjalaisten kokemia vastoinkäymisiä. Valoisuus ja positiivisuus oli tanssilegendan, taiteilijan ja yrittäjän tavaramerkkinä monelle myös hämäläiselle tuttu tavaramerkki. Hyrsylän mutka tuli tutuksi siinä missä Forssan talousalueella Viipurin ympäristö ja Muolaan maisemat. Ymmärrän heitä, karjalaisia. Vaikeudet usein kiihottavat älyä. – ”Ingenium mala saepe movent.” (Ovidus).
Kun uutiset maailmalta järkyttävät, itseään kannattaa yrittää auttaa, neuvoo HS:n uutispäällikkö Pipsa Palttala (HS 24.10). Muista puhua ensinnä hämäläisenäkin, miltä maailma näyttää ja onko sosiaalisen median tuska tarttunut? Jos ei tartu sieltä niin avaa Helsingin Sanomat, Forssan Lehti sekä sen pakinoitsijoiden ja kansalle tarkoitetut nimettömät ilkeydet. Epäuskoisena niitä aluksi vieroksuu. – ”Incredulus odi” – ”Incudi reddere.” Palauttaa alasimelle. (Horatius).
Erottele sinua koskevat faktat omista tunneryöpyistäsi, unohda kuka olet, ja kävele hetki mieluiten ystäväsi kanssa pimenevässä suomalaisessa syksyn räntäsateessa. Se jos mikä tuntuu hyvälle ja mieli valaistuu koronavuoden 2020 aikoja vielä eläen. Sieltä kun tuli pysyvä piikki korvien väliin, eikä se sieltä enää poistu lukien lehtiemme kulttuurisivuja tai vastaten alituisiin soittoihin, joissa kaupitellaan aina samaa lehteä tai sen rinnalla sähköisen median palvelujamme. Taas joku haluaa kiivetä talosi katolle asentaakseen sinne jotain ainutlaatuista sähkölaskujesi jatkoksi. Pesemättömin jaloin. – ”Inlotis pedibus.” (Gellius).
Aseta näille paholaisen lähettiläille pyydykset. Ihmisen sietokyky on rajallinen. Älä ainakaan ala lukea kirjojani, jotka on tarkoitettu niille noin 600 miljoonalle lukijalle, jotka ovat kiinnostuneita kirjoittamastani aiheesta. Heitä, sinusta kiinnostuneita, on lopulta ehkä prosentin osa tai promille, jos sitäkään. Se on puoli miljoonaa ja siinäkin on aivan liikaa ja pyri karsimaan heistäkin ulos sellaiset, joille kirjoittamastasi ei ole mitään apua. Heitä on vain promillesta promille. He kyllä hoitavat ilmiön ymmärtäen mihin sitä käytetään ja kuinka seuraava vaihe on jo kokonaan muuta kuin sotaa Ukrainassa tai Uuden-Seelannin rugbyjoukkueen opit Taru Tujusen tarjoamana (HS 24.10). Olemme toki paljon muutakin kuin osa suurempaa kokonaisuutta. Joukkueen yhteisöllisyys ei kosketa yksin eläviä vanhuksia Hesariaan lukien. Palautan lukemani takaisin alasimelle. – ”Incudi reddere.” (Horatius).
Yksin elävät vanhukset eivät jaksa kiinnostua työelämän tarpeistamme aamusta iltaan niitä seuraten. Yksin elävällä ei ole seuranaan muita kuin oma napansa ja vanhusta auttavat kädet. Ne maksavat, ja hyvä että edes näin, rahalla ostaen, niitä voi hakea tai odottaa, olettaen että olet huolehtinut, ettet ole varaton. Omat vanhempani osasivat tämän ja korostivat ikääntyvän ihmisen ongelmista pahinta, varattomuutta. Kaikki maksaa. Meitä pelotellaankin. Aseiden keskellä lait vaikenevat. – ”Inter arma silent leges.”
Valtaosa meistä on jo työelämän ulkopuolella ja jatkuva tohina näiden ongelmista lastemme rinnalla ahdistaa. Ei kaikilla ole Aira Samulin kaltaista olemuksen ydintä lahjanaan. Hän oli juuri tällainen promillen osa promillesta. Hän ei käyttänyt alkoholia ollenkaan ja kokeilu politiikassa ei etenkään entisenä maalaisliittolaisena osunut kohdalleen. Kuusitoista vuotta kaupunginvaltuutettuna Helsingissä vastaa liki elinikäistä tuomiota vankilaan joutuneena ja siellä siististi käyttäytyen. Minulle vuosikymmen oli liikaa. Elämää koiran ja suden välissä. – ”Inter canem et lupum.”
Aira Samulin tutustui joka suunnalta skitsofreniaan. Siinä ei ole mitään kummallista Suomessa liikkuen ja suomalaisia tuhatmäärin haastatellen, tutkimuksia samalla tehden ja kenttätöissä viihtyenkin. Kun olet jokaisen maakunnan kiertänyt ja luennoinut yli sadassa valtiossa, ymmärrät ihmistä ja hänen kulttuurejaan varmasti Martti Ahtisaarta paremmin. Evakot ja mielenterveystyö on vain pieni siivu tätä ihmiseksi syntymisen ihanuutta. Se on kuin Punaisen Ristin tunnuslause. Aseiden keskellä laupeus. ”Inter arma caritas.”
Evakot eivät ole kotonaan missään, eikä ihminen ole syntyessään mitään muuta kuin juuri evakko. Veronsa Laatokalle maksaneena ei ole vielä vapaa Valamon vankilasta eikä se onnistu tanssin ja soiton keinoin ilotellen. Humanitaarisen avun rekkajonot on ensin saatava perille ja kiinalaisaluksen retket Itämerellä saatava selville. Voiko ankkuri pudota vahingossa ja mitä Erdogan tarkoitti viivytellessään Ruotsin Nato-hakemusta. Köyhältä puuttuu paljon, ahneelta kaikki. – ”Inopiae desunt multa, avaritieae omnia.” (Publius Syrus).
Suomi kaatoi kansainvälisen julkilausuman IMF:n kokouksessa ja kaatajana oli valtiovarainministerimme Riikka Purra. Siinä on jo jotain, joka muistuttaa, mitä Ukrainassa on tapahtunut ja tapahtuu kaiken aikaa. Suomi sai lopulta puolelleen merkittäviä maita, mikä vahvisti tuen osoitusta juuri Ukrainalle. Ruotsin kurdivähemmistö ja Erdogan ovat kokonaan eri asia. Vai ovatko sittenkään? Kuka muistaa vielä, kuinka viha on vain lyhytaikaista mielipuolisuutta. – ”Ira furor brevis est. (Horatius).
Se että Helsinki velkaantuu tulevina vuosina ei ole uutinen. Me kaikki maksamme tästä velkaantumisesta ja juuri siksi pääkaupunkimme paikka tulisi olla muualla kuin Itämeren syleilyssä. Brasilia joutui tämän ratkaisun eteen väestön keskittyessä Rion ja Sao Paulon slummeihin. Suomi on suurikokoinen pinta-alaltaan ja näkyvyys Oulun pohjoispuolelle katoaa matkalla, siinä missä siirtyessämme Turun tunneliteiltä kohti itää ja Karjalaa. Suomessa riitamme ovat onneksi vain rakastavaisten riitoja. – ”Irae amantium.”
Tämä tuo kuitenkin mukanaan koko ajan kasvavia ongelmiamme, ja polarisaation kirot muidenkin kuin vain alan osaajien sekä ammattilaisten, viran puolesta luonnon- ja kulttuurimaantieteilijöinämme, suunnittelumaantieteilijöinämme niitä kaiken aikaa tutkien. Helsinki pilaa poliitikkomme hetkessä. Samaa pätee virkamiehiimme. Matkat maailmalle eivät auta torkkuen metropolien VIP- tiloissa sekä putkessa matkojaan viettäen. Hotellikuolemaa vältellen. Pariisissa Hesarin käteensä saaden ennen lentoa Vantaalle. Ikään kuin eläen muurien sisällä ja pilan vuoksi ja koska nyt niin laki on kirjoitettu. – Intra muros” – ”Ioci causa” – ”Ita lex scripta est.”
Rukouspäivä ja media
ChatGPT
Rukouspäivä on erityinen päivä, jolloin uskonnollisessa yhteydessä rukoillaan ja harkitaan hengellisiä asioita. Käytäntö voi vaihdella eri uskonnollisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä. Rukouspäivä voi olla yksilöllinen hengellinen harjoitus tai yhteisöllinen tilaisuus, johon osallistuvat uskonnon harjoittajat kokoontuvat yhdessä rukoilemaan ja meditoimaan.
Media, kuten televisio, radio, sanomalehdet ja verkkosivustot, voi vaikuttaa rukouspäivään useilla tavoilla:
- Tiedottaminen ja mainostaminen: Media voi auttaa uskonnollisia yhteisöjä tiedottamaan tulevista rukouspäivistä ja niihin liittyvistä tapahtumista. Mainonta mediassa voi houkutella enemmän ihmisiä osallistumaan.
- Lähetys ja suoratoisto: Monet uskonnolliset tilaisuudet, kuten messut ja rukouskokoukset, voidaan lähettää suorana mediassa. Tällä tavoin niille, jotka eivät voi osallistua fyysisesti, tarjoutuu mahdollisuus seurata tilaisuuksia kotonaan.
- Hengellinen opetus: Monet uskonnolliset ohjelmat mediassa tarjoavat hengellistä opetusta ja ohjausta rukouksen merkityksestä ja käytännöstä.
- Keskustelut ja pohdinnat: Media voi tarjota foorumin keskusteluille ja pohdinnoille rukouksen teemoista ja merkityksestä yhteiskunnassa.
- Uutisointi: Jos rukouspäivään liittyy merkittäviä tapahtumia tai ilmiöitä, media voi raportoida niistä ja auttaa yleisöä ymmärtämään niiden merkitystä.
Media voi siis olla hyödyllinen väline edistämään rukouspäivän tarkoituksia ja auttamaan uskonnollisia yhteisöjä saavuttamaan suuremman yleisön. Samalla se voi tarjota mahdollisuuden niille, jotka eivät voi osallistua fyysisesti, osallistua hengellisiin tilaisuuksiin ja rukoukseen.
YK ja rukouspäivä
ChatGPT
YK eli Yhdistyneet Kansakunnat ei ole uskonnollinen tai kirkollinen järjestö, joka viettäisi rukouspäiviä. YK on kansainvälinen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää rauhaa, turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä maailmassa. YK:n toimintaan kuuluu monenlaisia ohjelmia ja toimia, mutta ne eivät liity uskonnollisiin juhlapäiviin tai rukoushetkiin.
Uskonnolliset rukouspäivät ja juhlapäivät ovat yleensä osa eri uskontojen perinteitä ja niitä vietetään uskonnollisista syistä. Erilaiset uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt voivat viettää omia rukouspäiviään ja juhliaan eri tavoin. Jos etsit tietoa tietyn uskonnon rukouspäivistä, niin voisin yrittää auttaa tarkemmin, kunhan kerrot, minkä uskonnon tai uskonnollisen ryhmän rukouspäivästä olet kiinnostunut.