Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. (Vergilius)
Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.
Jotta ymmärtäisimme tätä hetkeä, meidän on tunnettava myös menneisyyttämme. Eilinen päivä ja sen tapahtumat ohjaavat askeleitamme. Näin etenkin silloin, kun kyse on suurista massoista ja niiden käyttäytymisestä. Niinpä ihmismielen tuntijat ovat kehitelleet loputtoman määrän keinoja liikutella juuri suuria massoja haluamaansa suuntaan. Niinpä kun jokainen meistä on luovuttamassa vapaaehtoisesti tietonsa ja taitonsa, datansa, ylikansallisille teknojäteille, ohjailusta on tullut kaikkien jo hyväksymä sekä samalla siihen alistuen. Tämä on se teema, johon vuonna 2024 joudumme tutustumaan. Rinnan ihmisoikeuksiemme kanssa ne muodostavat ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme ytimen. Ne kun ovat samalla turvallisuuskysymyskin.
” Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna.” (Vergilius). – “Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aikakin.”
Tässä ohjailussa tärkeimmät tiedot ovat vain hetki sitten jaettuja tietojamme. Viimeisin kirjani kertoo sosiaalisesta mediasta ja sen taloudesta, strategiasta sekä nyt myös dilemmasta, määritellen sen myös tekoälyn ja algoritmien avulla. Jotta voit sen ymmärtää, sinun on hyväksyttävä tämä aika ja sen tuotteetkin. Datakapitalismi ei ole sinun keksintösi, mutta sen käyttäjänä olet osa suurta massaa. Sinua lähestytään yksilönä, mutta käsitellään osana massaa.
”Idem omibus” – Tämä on meille kaikille sama. ”I am satis est” – Jo riittää, sanoi aikanaan Horatius.
Käyttäytymistäsi valvotaan ja ohjataan, eikä siinä ole mitään pahaa, kunhan jatkat elämääsi osana suurten massojen liikettä. Huomaamatta, kuinka ihmisoikeutesi ovat myös vuonna 2024 demokraattisten ja autoritaristen valtioiden välisten jännitteiden ytimessä. Rauno Merisaarta lainaten (HS 23.12.2023) polarisaation vahvistuessa myös liittolaisemme odottavat Suomelta aktiivista toimintaa. Miten tämä näkyy tänään vaaleissamme valitessamme presidenttiämme? Vuosi 2024 on todellinen vaalien vuosi maailmalla.
“Iam ver egelidos refert tepores.” – Toivokaamme Catulluksen tapaan, kuinka jo kevät tuo meille lauhkeat ja lämpimät ilmat.
Suomen vahvuudet ovat valtioelimissämme. Puolueittemme ihmisoikeuspolitiikan perusteissa. Merisaarta lainaten juuri tätä tarvitaan, kun autoritaariset valtiot kyseenalaistavat ihmisoikeuksiamme, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Rauno Merisaari on ollut Suomen ihmisoikeuslähettiläs kymmenen vuotta vuosina 2013–2023.
Ennen vuoden 2023 päätymistä kirjasin ylös ne suurille massoille tarkoitetut mediaviestit ja -tapahtumat, jotka ovat meille yhteistä mediakokemusta. Eivät nämä tapahtumat toki sinun tai minun elämääni vaikuttaneet, mutta elimme siinä luulossa, ja Tellus nyt on yhteinen globaali kivi laskien kolmas auringosta. Meillä on yhteisiä kokemuksia ja lähimmät mediatapahtumat on hyvä muistaa, jotta ymmärtäisimme mistä datakapitalismi syntyy, siinä missä aikanaan Neuvostoliiton aikainen totalitaarinen järjestelmäkin yhteiskuntamallinamme. Se kun on uhkana edelleen myös meidän ihmisoikeuksiamme kaventaen.
”Ignoramus et ignorabimus.” – Emme edelleenkään tiedä emmekä tule tietämään, mitä vuosi tuo tullessaan.”
Mehän valitsemme vielä tänään presidentin ja olemme demokraattinen vaikuttaja siinä yhteiskunnassa, jossa yksilöitä analysoidaan ikivanhan behaviorismin keinoin. Dilemma on yhteiskunnan nimessä yhtä kiintoisa, ellei kiintoisampi, kuin aikanaan käyttöön ottamani hybridi (hybridiyhteiskunta) ja liittäen senkin kirjani kansitekstiin ja nimeksi hybridiyhteiskunnallemme (Hybridiyhteiskunnan kouristeluja vuodelta 2011). Presidenttimme puuttui tähän ja saimme EU:n alan laitoksen Suomeen. Ihmisoikeuksilla kun on Suomessa arvoa juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikassammekin. Presidenttimme hoitaa juuri näitä tehtäviämme. Miten se näkyy tänään vaaleissamme?
”Illico perfectum” – Kerralla kuntoon, on Viestikoulun tunnuslause.
Myöhemmin hybridiyhteiskuntaa alettiin käyttää myös vaikkapa suljettaessa rajoja tai kuvattaessa dilemmaksi muuttunutta ongelmaa ilman sen kummallisempaa pohdintaa, mitä tuo käsite alkujaan mahtoikaan tarkoittaa. Perusteluksi riittää vaikkapa yhteinen talous ja kukkaro sekä sen hoito. Saska Saarikoskea lainaten (HS29.12.2023) olemme yhtä vapaita kuin mato putkessa. Datakapitalismin kaukopartiomiehet pyrkimässä mukaan nyt laimeaksi luonnehditussa presidenttikisassa ovat osa tätä kansallista mediavuoden alkua ja vanhan vuoden päättymistä. Presidenttikisa jatkuu laimeana ja varovaisena, kirjoittavat mediammekin. Miten se on mahdollista tällaisena aikana?
Meitä vainoaa ”Ignotus malorum” – ”Onnettomuuksien Ilias”.
Takavuosien työpaikkani, oululainen Kaleva lehtitalona, kuvaa toimituksessaan sähäkkyyden puuttumista, peittyen ehdokkaiden laajaan yksitumaisuuteen ja koskien presidentin nyt niin tärkeää tehtävää turvallisuuspolitiikassamme. Sisäpolitiikan kiemuroihinhan hänellä ei ole juurikaan muuta sanottavaa kuin vaikeneminen, siinä missä kansalaiset käyvät kiivasta keskustelua sosiaalisen median sivustoillaan ärhennelleen. Jos presidentti tai tuon viran hakija siihen erehtyisi, hän olisi viran hakijana ajautunut väärälle planeetalle kolmannesta kivestä aurinkoa kiertäen. Hän on vapaa kuin mato putkessa hänkin kansalaistensa kanssa eläen.
Näin siitäkin huolimatta, että poliittisen nelikentän mukaan meitä tulisi olla ainakin talousoikealla ja vasemmalla puuhastelevia, sekä toki myös edelleen liberaaleina tai konservatiiveina asioitamme hoitaen ja vaaleihin valmistautuen. Missä ovat nämä neljä poliittisen arvomaailman nelikentän edustajat vaaleissamme tänään? Nythän näitä vaikuttaisi olevan vain kaksi. Joko liberaali ja punavihreä vasemmistolainen tai konservatiivi oikeistolainen, oikeammin liberaali hänkin.
Vaaleihin mennään ikään kuin pestyin tai pesemättömin käsin. – ”Illutis manibus.”
Vähiin ovat arvot karsittu suomalaisessa demokratiassamme. Eikö vasemmalla ole konservatiiveja tai oikealla liberaaleja lainkaan? Vai edustavatko nämä kaksi, nyt ennustettua toisen kierroksen ehdokasta, hekin VAIN yhtä suuntausta, liberaalia ja mahdollisimman maltillisesti sitäkin, varoen paljastamasta samalla väriään kansakunnan taloutensa hoidossa?
Ketä he ovat syvimmältä rinnasta? – ”Imo pectore”. Hätätapauksessa – ”In casu necessitatis.”
Siis vasemmallako vai oikealla ja konservatiivinako samalla? Valtaosa meistä suomalaisista kun on joko talousoikealla tai vasemmalla ja samaan aikaan konservatiiveja. Etenkin vähäkin iäkkäimmistä, ja yllättäen kaikkein nuorimmistakin. Nuoret kun ovat yllättäen usein hyvinkin konservatiivisia, eivät vain heidän vanhempansa tai isovanhemmat. Ketä he äänestävät toisella kierroksella?
Toimimmeko kuten Cornelius Nepos? ”In crastinum differ res severas.” – “Vakavat asiat siirrän huomiseen.”
Koska maassa ei tapahdu nyt mitään merkittävää ennen seuraavia vaalejamme, ainut keino turvautua vuoden lopun tunnelmiin on palata juuri painoon menevän kirjani viimeisiin kappaleisiin, kuvaten juuri menneen vuoden tapahtumiamme. Ne eivät koske juurikaan Suomea, eivät vaalejamme, eikä meillä ole niihin osaa eikä arpaa kansalaisina. Rohkea suomalaisen haastaminen sujuu vain sosiaalisen median sivuilla, mutta ei enää haettaessa sellaiseen virkaan, jossa haasteesi voitaisiin ottaa uhkana kyvyllesi toimia presidentin virassa.
Hätätapauksessa hännässä on myrkkyä. – ”In casu necessitatis” – ” In commune bonum.”
Niinpä, jos Aleksander Stubb ja Pekka Haavisto liberaaleina kansalaisina menevät toiselle kierrokselle, se saattaisi olla hankala yhtälö vähäkin konservatiivisemmalle kansalaiselle lähteä perussuomalaisena vaaliuurnille. Ihan vain muistona takavuosien konservatiivisesta maalaisliitosta ja sen vallantäyteisestä elämästä Tehtaankadulla vieraillen. Ei tällaista puoluetta enää ole eikä tule. Jopa Paavo Väyrynen jäi ilman kannattajakorttejaan muistutellessaan joskus, kuinka Neuvostoliitto on tuhatvuotinen ikuinen halvan öljyn ja raaka-aineiden kauppakumppanimme. Ei ollut, eikä öljyllä ole kohta käyttöä edes autoissamme, ellei nyt vallan ihmeitä tapahdu. Mutta nämä ihmeet tapahtuvat vain hitaasti datakapitalismin kehittyessä käyttöömme. Edes vaaleissa algoritmit ja robotiikka eivät näy vielä aikoihin. Vaalit ovat hyvin konservatiivinen tapahtuma vuonna 2024 ja varmaan vielä vuonna 2030.
Olemme samassa veneessä ja moni köyhän hahmossa. – ”In eadem es navi” (Cicero) – ”In forma pauperis.”
Sen sijaan presidentinvaaleissa voi tapahtua nopeitakin kannatusmuutoksia, jahka kurkien tanssi alkaa, ja samalla varpuset väistyvät myös mediatalojen juttuja hakevien toimittajien näköä häiritsemästä. Eivät kaikki suomalaiset niin tolkuttoman liberaaleja ja yksimielisiä ole, eikä vaaleja ratkaista pelkkiä kannatusmittauksia mieleisekseen rakennelleen. Tuttu kärkikaksikko voi hyvinkin vielä joutua hakemaan epätoivoista tukea suomalaiselta perin juurin konservatiiviselta äänestäjältämme ja samalla hänen äärivasemmalla sijaitsevalta liberaalilta toveriltaankin. Koska Suomea on johdettu pelkän kokoomuksen ja vihreitten voimilla? Ei kai nämä vaalit näin oudolla tavalla ratkea?
Muistellaanpas edes sen verran mennyttä, palaten edes vuoden verran takaperin maailmalla tapahtunutta mieleen palauttaen. Presidentti kun valitaan kuudeksi vuodeksi. Ehkä jopa vuoteen 2036 saakka?
Olet asioittesi keskellä kotitorilla – ”In foro domestico.” Ja lain sylissä – ”In gremio legis.”
Myöhemmin sitten, edes vuosikymmen historiassamme eläen, ja muistellen miten maassa oli yli kymmenen hallitusta ja menetetty vuosikymmen. Juhlavuoden kirjastani käy selville, miten maata johdettiin liki tuhannen vuoden aikana kuninkaitten, keisareitten ja presidenttiemme toimesta. Ei meillä aina ole ollut herraonnea. Se viisaus on jo syytä unohtaa monet kymmenet sodat käyneenä suomalaisena (Finland’s big year 2017 – Suomi 100). Tuo kirja löytyy sekin kotisivultani www.clusterart.org.
Menneitä muistellen – Alea iacta est
Mitä tapahtui vuonna 2023
Amat victoria curam – Vaivaa vaatii voitto
Suomi siirtyi yhden vuosisadan aikana liki keräilytaloudesta agraarin vaiheen jälkeen teolliseen ja jälkiteolliseen vaiheeseen, informaatioyhteiskuntaan ja globaaliin hybridiin korporaatioitaan valtiona samalla kehittäen. Kaiken tämän kuvaaminen on mahdollista vain rakentamalla se esseistin tapaan keräten vuosikymmenien saatossa syntyneistä artikkeleista, kirjoista ja blogeista palapeli, tieteestä ja taiteesta, lukijalle tarkoitettu oman aikamme pelien maailman tuote myös netissä sitä päivittäin täydentäen ja seuraten. Muistaen kuinka harjoitus tekee mestarin – ”Fabricando fit faber.”
Näin lukijaani on saateltu matkaan, käyttäen nyt sataa monografista kirjaani ”Finland’s big year 2017- Suomi 100”, osa väitöskirjoiksi saatettuja, osa monografisia faktan ja fiktion yhdistelmiä, ja valtaosa omille medioillemme tarkoitettuja, popularisoituja artikkeleita, alkujaan poikkitieteisiä alkulähteiltään. Samalla kun kiitän lukijoitani menneiden vuosikymmenien yhteisestä taipaleesta, toivon hyvää matkaa tälle uudelle kansakuntamme itsenäisyyden mittaiselle retkellemme. Yksi neuvo menee kuitenkin ylitse muiden: ”Fac ut vivas.” Hanki elämä.
Kun vuotta 2023 pohjustetiin, on syytä kysyä myös, mitä tekoäly ja robotiikka pitää vuosikymmenen tärkeimpänä tai tärkeimpinä tapahtuminamme? Ihan vain muistin virkistykseksi, algoritmit kertovat seitsemän tekoälylle tärkeintä tapahtumaa vuosineen näin:
Chat GPT
”Valitettavasti minulla (robotti) ei ole tietoa tapahtumista, jotka ovat tapahtuneet tammikuun 2022 jälkeen, koska tietoni päättyvät siihen. Kuitenkin voisin auttaa sinua kertomalla muutamista merkittävistä tapahtumista 2020-luvun ensimmäisiltä vuosilta:
Tekoälyn vastaus kysyttäessä 2010-luvun merkittävimmistä tapahtumista:
2010-luku:
Arabikevät (2010–2012): Useissa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa syttyi laajoja protesteja ja kansannousuja.
Japanin maanjäristys ja tsunami (2011): Japania kohtasi suuri maanjäristys ja sitä seurannut tsunami, mikä johti Fukushima-ydinvoimalan onnettomuuteen.
ISIS:n nousu (2013–2017): ISIS (Islamic State of Iraq and Syria) nousi esiin ja valtasi alueita Irakissa ja Syyriassa.
Pariisin terrori-iskut (2015): Koordinoidut iskut Pariisissa ravintoloihin, konserttisaliin ja jalkapallostadionille tekivät suuren vaikutuksen maailmaan.
Brexit-äänestys (2016): Yhdistynyt kuningaskunta äänesti EU:sta eroamisen puolesta.
Yhdysvaltain presidentinvaalit (2016): Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
COVID-19-pandemia (2019-): Vuonna 2019 alkaneen koronaviruspandemian seurauksena maailma joutui kohtaamaan terveyskriisin, talousongelmia ja laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Tämä on vain pieni otos 2010-luvun tärkeistä tapahtumista. Huomioi, että tämä ei ole kattava lista, ja monet muut merkittävät tapahtumat ovat tapahtuneet tällä ajanjaksolla.” (Chat GPT).
Pitää paikkansa. Oma luetteloni kirjassani ”Menetetty vuosikymmen. Vuosituhannen toisen vuosikymmenen essee- ja blogikokoelmat 2010–2019” sekä erikseen kirjoissani ”Vuosikymmenen kirja – Osa I. Hyvät, pahat ja rillumat.” sekä ”Vuosikymmenen kirja – Osa II. Elämä on laiffii.” on luonnollisesti kattavampi ja yksityiskohtaisempi. Osa on ne lukenut artikkeleina erikseen ja samalla myös sähköisinä, tänään jo monenkin lähdeaineiston tai alustan kautta. Vielä ennen oman aikamme medioita ja teknologiaa valtaosa meistä lauloi kuuroille korville – ”Ad surdas aures canere.”
Harvempi kuitenkin jatkaa töitään kirjoiksi, niin ikään joko sähköisinä ja ilmaiseksi vaivaa nähden, tai hankkien jopa omaan käyttöönsä ja kirjahyllyynsä. Kun nykyisin kaiken voi saada myös ilmaiseksi, paitis ei sitten mukana tulevia mainoksia ja muita sellaisia tuotteita, joista syntyy oman aikamme mediamaailman ja sähköisen viestinnän taloudellinen tulos. Mikään ei ole ilmaista. Aina joku maksaa. Tavalla tai toisella. Aina kuitenkin voitto on vaatinut vaivaa. – ”Amat victoria curam.”
Mutta miten tänään, vuoden 2023 päättyessä, ja samalla lukiessani samalle vuodelle kirjoittamiani kuutta romaania? Oliko vuosi jotenkin erityisen merkityksellinen ja muistuttiko se edellistä vuottamme 2022 ja kirjaani ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022” (Eurpe’s crazy year 2022). Onko tapahtumassa jotain sellaista, jossa sanat eivät riitä kertomaan, ja mukaan on tuotava kaikki mahdolliset ja mahdottomat keinot avata tapahtumien kuvauksen reaaliaikaiset tunteemme ja etenkin sosiaalisen median tunnekuohut? Usein taustalla on pohjaton väsymys. Väsynyt hakee riitaa. – ”A lasso rixa quaeritur.”
Mennyt vuosi muistetaan sekin, jos ei hulluna vuotena, niin ainakin sen jatkona. Viimeisimpänä EU:n päätökset Ukrainan tuesta, Unkarin tapa hoitaa omia tavoitteitaan ja Suomen keino vastata Venäjän hybridikiusantekoon sulkemalla toistamiseen rajansa. Ensin sulkeutuivat rajat Kakkois-Suomessa, sitten pohjoisessa. Olen noita rajoja ylitellyt niin Sallassa kuin Raja-Joosepin Inarissa, Vartiuksen rajanylityspaikassa. Kiintoisin ja pitkäaikaisin yliteltävä oli vanhan Värtsilän kohdalla nykyisessä Tohmajärven pitäjässä. Pari vuotta siellä kului ikään kuin laulaen kuuroille korville. – ”Ad surdas aures cacere.”
Isäni oli tätä rajaa Pohjois-Karjalassa aikanaan, jakosodan pääteeksi sulkemassa, ja minä puolestani avaamassa 1980-luvun lopussa. Rajan takana avautui vanhan Värtsilän tehtaat siinä kunnossa, kun ne olivat sinne aikanaan jääneet. Sama päti teitä ja peltoja niiden varsilla. Se muistutti teineen ja rautateineen maailman suurinta museota. Museo jatkui sellaisena myös Laatokalle ja aina Valamoon saakka. Talvi oli vaikea ja Kiteeltä sekä Keski-Karjalasta avustettiin rajan takana vaikeuksiin joutuneita kansalaisia, Venäjän karjalaisia. Sillä karjalaisiahan siellä suomea tai murrettaan puhuvat olivat. Näin näkemäni, kuulemani, haistamani kautta oppien – ”De visu; de auditu; de olfactu.
Muutos tapahtui hetkessä, ja kiinnostus molemmin puolin rajaa oli vilpitöntä vielä 1990-luvun alkaessa. Siellä jos missä opin kuuntelemaan myös toista osapuolta. – ”Audiatur et altera pars.” Ikään kuin allasevakkoja Lapissa tavaten ja kuunnellen sekä jokien rakentajia, että koskisotien molempia osapuolia, allasevakkoja usein vielä useamman evakon jälkeen. Ensimmäinen evakko kahteen kertaan sotiemme aikana ja kolmannen kerran saksalaisten polttaessa kylät, neljännen kerran suomalaisten hukuttaessa. Se oli lopulta kaikkien sota kaikkia vastaan. – ”Bellum omnium contra omnes.”
Turkin maanjäristys oli vuoden 2023 globaalin maailman vaikein kokemamme tapahtuma 1,5 miljoonan ihmisen menettäessä kotinsa ja samalla läheisimpänsä raunioihin. Racip Tayyip Erdogania presidenttinä arvosteltiin ankarasti, ja hän oli vuoden 2023 yksi puhutuimpia päämiehiä myös omissa medioissamme ja etenkin siellä. Meihin hänen henkilönsä liitti pyrkimyksemme rinnan Ruotsin kanssa Naton jäseniksi. Hän osoittautui taitavaksi taktikoksi ja vahvaksi johtajaksi. Olin ollut Turkissa edellisen maanjäristyksen aikoihin, enkä osannut reagoida siihen erityisen suurella huolella. Nyt koettu oli kuitenkin pahin sitten 1500 vuoteen. Herran vuonna – Anno Domini.
Olen vieraillut Turkissa muutenkin kuin turistina lähinnä tiedepuistoihin (science parks) tutustuen. Sieltä on vierailtu myös Suomessa ja olen toiminut heille oppaana. Viimeisin käynti osui kohdalle hetkellä, jolloin vieraani teknopoliksista olivat palaamassa Suomesta Vantaan lentokentälle Forssasta lähtien. Helsingissä matkanteko tyssäsi samaan aikaan Islannissa käynnistyneen poikkeuksellisen aktiivisen tulivuoritoiminnan seurauksena. Lennot jouduttiin perumaan ja vieraani joutuivat odottelemaan useamman vuorokauden tutustuen Helsinkiin. Näin Suomi tuli tutummaksi useamman maakunnan ohella myös pääkaupunkiimme tutustuen. Turkkilaisille tulivuoritoiminta oli tuttua. Samoin rauhattomat olot omassa maassaan. Suomalaisille tutuksi ovat tulleet lähinnä turistikohteet. Joskus tulee mieleen ikivanha käsite kaikkien sota kaikkia vastaan. ”Bellum omnium contra omnes.” Suomalaisen on joskus vaikea ymmärtää maailman melskeitä ja tieto taas tahtoo vain lisätä tuskaa. – ”Difficultatem facit doctrina”.
Huhtikuussa 2023 ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti asiakirjan, jolla Suomi liittyi Natoon. Hän ojensi asiakirjat Yhdysvaltain ulkoministerille Anthony Blinkenille sotilasliiton päämajassa. Suomesta tuli liittokunnan 31. jäsen. Hanketta oli sovittu hoidettavaksi rinnakkain Ruotsin kanssa. Ruotsi jäi kuitenkin odottamaan vuoroaan. Turkin Erdogan ei oikein ruotsalaisia suvainnut, siinä merkityksessä kuin suomalaiset hänen seulansa läpäisivät. Pyhien kirjojen polttaminen ei sekään ole erityisen järkevä tapa ajaa asiaansa protestoiden. Omasta eduskunnan Nato-äänestyksestämme oli kulunut vajaa vuosi hyväksymisen allekirjoittamiseen. Se oli nopea toimitus. Kansan Nato-kannatus oli säilynyt kaiken aikaa korkealla. Nato jäsenyytemme ja sen myönteisyys ylitti mittausten mukaan samanaikaisen EU-myönteisyytemme (77 %-68 %). Vuodet EU:n jäsenenä ovat nekin avanneet suomalaisten silmät eurooppalaisille omituisuuksille. Turistina ne eivät tahdo avautua. Kun siitä kirjoittaa, joskus on vaikeaa kirjoittaa vältellen samaan aikaan satiiria. – ”Difficile est satiram non scribere.”
Helmikuussa, sen alkupäivinä, Yhdysvaltain laivaston merimiehet nostivat kiinalaisen vakoiluilmapallon jäänteitä Atlantin valtamerestä. Kiinan mukaan kyse oli sääpallosta. Palloa oli ilmeisesti tarkoitus käyttää Guamin ja Havaijin saarten vakoilemiseen, mutta tuulet kuljettivat sen mantereen yläpuolelle. Ilmiö oli merkki halvemmista ja vaikeasti havaittavista urkintavälineistä vakoilusatelliittien aikakaudella. Uutisemme olivat muutenkin hyvin globaalilla tavalla painottuvia ja maailmasta oli tullut kaiken aikaa pienempi kuin mitä perinteisten medioittemme aikoina. Näin myös kirjani kanteen tulivat käsitteet: ”De visu; de auditu; de olfactu.” – ”Näkemänsä, kuulemansa, haistamansa.” Pääotsikoksi kuitenkin tuttu: ”Dum spiro, spero” – ”Niin kauan kuin hengitän, toivon.”
Erityisen tarkkaan mediamme seurasivat Venäjää, naapuriamme idässä. Oligarkki Jevgeni Prigozin oli ollut näkyvä henkilö Ukrainan sodan yhteydessä Wagner-palkkasotilaineen. Ensin hän nousi näkyvästi valtaan, sai suosiotakin, kapinoi hetken ja kuoli lähtölaskennassa, joka oli poikkeuksellisen nopea. Se oli merkki Putinin Venäjän kulttuurista. Lähtölaskenta alkoi viimeistään vaiheessa, jolloin Prigozin juhannuksen alla syytti maan sotilasjohtoa venäläisten kansanmurhasta. Oligarkin johtamat Wagner-palkkasotilaat valtasivat kaksi venäläiskaupunkia lähellä Ukrainan rajaa ja marssivat kohti Moskovaa. Syntyi vaikutelma keisarista hajottamassa ja hallitsemassa – ”Divide et impera.” Oman aseman väärästä arvioinnista.
Prigozin mukaan kyse oli oikeusmarssista, tavoitteena kohentaa sotilaittensa varusteita ja panna myös sotilasjohto kuntoon, mitä hän sillä mahtoi tarkoittaakaan. Teko oli harkitsematon, ja pian tämän jälkeen hän antautui, sekä siirtyi tai siirrettiin Valko-Venäjälle. Elokuussa hän palasi Venäjälle, jolloin hänen yksityiskoneensa joutui onnettomuuteen. Venäläisen tutkijaryhmän mukaan onnettomuus ei ollut ulkoisten tekijöiden aiheuttama. Kuka sellaisia epäilikään? Kovasti olivat sisäisiä voimia. Joskus onni suosii rohkeaa. – ”Audentes fortuna iuvat.” Tosin hyvin harvoin tyhmänrohkeaa.
Vuodesta 1066 alkaen britit ovat saaneet juhlia kruunajaisiaan Westminster Abbeyn kirkossa. Tapa on jatkunut keskeytyksettä, ja nyt vuorossa oli toukokuussa kuningas Charlesin kauan odottama hetki. Kirkosta Charles ja kuningatar Camilla kuljetettiin kullatuilla vaunuilla vanhan tavan mukaan Buckinghamin palatsiin. Monelle tuli mieleen myös prinsessa Diana. Kauniin naisen patsaalla on kalan pyrstö. – ”Desinit in piscem mulier formosa superno.”
Britit rakastavat edelleenkin valtiomuotoaan. Mittausten mukaan yli 60 % pitää sitä hyvänä ja sama pätee useimpiin muihinkin kuninkaallisiin monarkioihimme. Näin vaikkapa Ruotsissa ja naapurimaamme muuten niin demokraattisissa oloissa eläen. Olkoonkin, ettei aina kaikki ole ollut niin onnellisen auvoisaa. Kirjoitin aiheesta Suomen täyttäessä sata vuotta. ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100”. Se yhdistä samalla sata aiemmin kirjoittamaani kirjaakin. Seuraava kirja on järjestyksessä 127. Tällöin eläkevuosina kirjoja on syntynyt aivan eri tahtiin kuin kuluttaessa aikaani opettajana, tutkijana ja hallintoihmisenä sekä rahoitusta ohjelmillemme hakien. Herran vuonna 2023 kuusi kirjaa ja kaikki liki tuhat sivuisiakin. Tämä artikkeli siirtyy jo seitsemänteen ja vuodelle 2024. Sen ensimmäinen otsikko voisi hyvinkin liittyä presidentinvaaleihimme. Siellä vaivaa vaatii voitto – ”Amat victoria curam.” Kurkien tanssi käydään vasta toisella kierroksella.
Suomalainen ”kuningas” oli taas ”Cha.cha,cha” neonvihreä Käärijä, Jere Pöyhönen, joka piti meitä suomalaisia ja ruotsalaisia jännityksessä Liverpoolissa euroviisuillan ja yön viimeisille minuuteille saakka. Lopputulosta viivytettiin viimeiseen saakka ja Käärijä-traumaa hoidetaan Suomessa vielä pitkään. Kansa äänesti hänet voittajaksi mutta ”asiantuntijat” pelasivat voiton Ruotsiin. Kyllä kansa tietää, sanoisi Veikko Vennamo ja näin eduskuntavaaleissammekin. Kulta on valtaa nytkin – ”Aurum potestas est.” Etenkin Yhdysvalloissa ja Trumpia valittaessa.
Riikka Purra sai keväällä 2023 42 594 ääntä ja se oli kuin Kääriän ”Cha.cha,cha” ja 526 pistettä vastaan Loreenin Tattoo ja 583 pistettä. Nyt ei kuitenkaan puhuttu enää jytkystä. Timo Soini oli jäänyt historiaan eikä Petteri Orpon suusta kuultuna tällaiset sanat oikein maistuneet voitolta. Sanna Marin voitti hänkin, mutta ei riittävästi. Hänen värikäs korona-ajan pääministerin kausi Suomessa päättyi ja jatkui muissa tehtävissä. Sen sijaan Orpo sai tehtäväkseen koota porvarihallitusta, ja käyttää siihen aikaa liki täsmälleen saman verran kuin Urho Kekkonen omaansa ja samalla Suomen ennätystään tehdessä. Sanna Marin sen sijaan siirtyi suomalaisena poliitikkona aina vain suurempiin saappaisiin ja haasteisiin Tony Blairin leirissä kasvamaan korkoa korolle kansainvälisenä supertähtenämme. Taisin jo todeta, kuinka kauniin naisen patsaalla on kalan pyrstö – ”Desinit in piscem mulier formosa superno.”
Venäjän ja Ukrainan sota vaihtui liki odotetusti kulutussodaksi. Venäläiset ovat kuluttaneet kalustoaan liki kolminkertaisen määrän verrattuna ukrainalaisiin, ja rintamalinjat ovat siirtyneet vain muutaman promillen verran Venäjän Ukrainalta valtaamistaan alueista. Lännen tuki on ollut aivan liian vaatimatonta ja sitä se näyttäisi olevan myös jatkossa. Venäläinen tapa linnoittautua, käyttää tykistöä ja ilmavoimaansa, on ollut Ukrainalle liian raskas pala menetettyjen alueiden valtaamiseksi takaisin. Volodymyr Zelenskyille sodan jatkuminen on ollut piinallisen turhauttavaa lännen avun lisäämisen kerjäämistä rinnan pelin politiikan ja maailmanpoliittisten muutosten kanssa painiskellen. Vlodymyrille voisi lähettää kirjani: ”Dum spiro, spero.” – ”Niin kauan kuin hengitän, toivon.”
Zelenskyin matkoja on siivittänyt maailmanhistorian kuumin vuosi ikinä ja toki lämmin kesä myös Suomessa. Brasiliassa alkuasukkaat kävelevät jalkaisin maailman komeimman joen niitä rantoja, joilla aiemmin vielä kalastelivat. Toki näitä kuivia hetkiä löytyy Amazonin rinnalle myös Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, metsien tulipalot ovat viedä kaiken elollisen kulkiessaan hallitsemattomasti hävittäen näin kaiken kohdalleen osuvan. Toki ilmastomuutoksen eteneminen on huomattu ja sen suunnan muutoksen eteen tehdään myös työtä. Sen tuloksellisuus on ollut yhtä uskottavaa, kuin mitä kesäisenä viihteenä oman porvarihallituksemme kokoaminen vaikutti alkumetreillään. Alkumetrit eivät olleet maastopaloihin verrattavaa. Tosin osa kohusta oli kesäisen median tapa osallistua riehaan kesälomatoimittajineen, hakien vanhoja poliitikkojemme kirjoituksia rasismikohuja rakennellen. Elinkeinominiesteri sentään joutui eroamaan. Joka kesälle mahtuvat omat leijonanjäljet hiekassa. Tyhjästä nyt ei vain synny mitään uskottavaa. – ”Ex nihilo nihil fit.”
Syksyn mittaan kesäkauden mediakirjoittelu vaihtui asialinjalle kesälomatoimittajien poistuttua ja ministereitten vakiinnuttaessa asemansa. Ammattiyhdistysliikkeen järjestämät poliittiset lakot, suomalainen erikoisuus ja pois kitkettävä, auttoivat yhdistäen hallituspuolueitamme ja välikysymyskeskustelujen ja äänestysten tulokset olivat odotettuja. Sen sijaan uutinen terroristijärjestö Hamasin tunkeutumisesta kibbutsille Israelissa surmaten 1200 israelilaista, joista valtaosa siviilejä, sai aikaan lokakuun lopussa Israelin ilmaiskut Gazaan. Suloista ja kunniakasta on kuolla isänmaan puolesta, mutta ei nyt terroristina. – ”Dulce et decorum est pro patria mori.”
Gaza on pinta-alaltaan hieman Espoota suurempi alue, jolloin ilmaiskut sinne ovat olleet tuhoisia. Terroristien laajat tunnelijärjestelmät ovat olleet ongelma, mutta samalla tiedossa Israelin jatkaessa iskujaan. Sodan laajenemista on pelätty ja sen merkitys on vielä tätä kirjoitettaessa tuntematon. Niin vaikeita ovat nuo alueet ja niiden geopoliittiset tulenarat rakenteet verrattaessa niitä vaikkapa sotaan Ukrainassa. Lisäksi tyhjästä ei synny mitään – ”Ex nihilo nihil fit.”
Suomalaisittain eniten julkisuutta sai Suomen ja Viron välinen merenalainen kaasuputki sekä kuusituhatta kiloa painava laivan ankkuri sen vieressä. Kaasuputken rikkominen aamuyöllä 8. lokakuuta sekä samaan aikaan myös putkilinjan rikkominen sen itäpuolella, olivat uutisaiheena myös kansainvälisesti merkittävä. Aluksi teon tekijäksi epäiltiin luonnollisesti Venäjää. Myöhemmin teon tekijäksi osoittautui Hongkongissa rekisteröity konttiulaiva Newnew Polar Bear. Konttilaivan miehistöä viranomaiset eivät onnistuneet puhuttelemaan yrityksistä huolimatta. Ankkuri sen sijaan saatiin myöhemmin syksyllä nostetuksi keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Harjoitus tekee mestarin, mutta vasta loppu työn kruunaa. – ”Fabricando fit faber” – ”Finis coronat opus.”
Tutkijana, tätä työtä ikänsä tehneenä, asiat kykenee pääsääntöisesti asettamaan kontekstiinsa ja niin nytkin. Israelin ja Palestiinan välinen ei ole alan tutkijan mielestä erityisemmin mutkikas. Näin ainakin luottaen ulkopoliittisen instituutin vanhempaan tutkijaan Timo R. Stewartiin. Ja miksi emme luottaisi? (Suomen Kuvalehti 15.12.2023). Edellinen tiivistelmä löytyy juuri lehden kokoamana sitä hieman lyhennellen, ja kun kuvaus on puhdasta raportointia, siihen ei ole paljon lisättävää. Omat mediamme ovat nykyisin pääosin raportoivia. Toki mukana täytyy olla myös pohdintaa, jossa asiansa tunteva toimittaja joutuu kytkemään aihepiirinsä asiat kontekstiinsa. Tällöin jotain tulee lisää ja jotain ehkä saattaa unohtuakin. Ilmiö on inhimillinen, ei välttämättä tahallinen. Sen sijaan se tyyli, jolla toimittaja asiansa kertoo, on aina myös persoonallinen. Eivät kuitenkaan niin persoonallisia, kuin mitä sosiaalisen median tekstit. Onneksi sielläkin ihminen on itselleen ankarin tuomari – ”Homo sibi judex durissimus.”
Lehtiartikkeli tai narratiivinen kertomus ei ole tiedettä, saati väitöskirjan kaltainen työnäyte. Myös tällainen episodi nähtiin, jolloin väitöskirjaksi tarkoitettu työ jouduttiin hylkäämään. Jos päivittäisiltä mediakirjoituksiltamme, raporteilta, edellytettäisiin väitöskirjatasoista työnäytettä, jutut valmistuisivat kovin hitaasti ja kirjoittajia olisi poikkeuksellisen vähän, sekä luettava teksti tylsää kenen tahansa luettavaksi. Tästä huolimatta, tai sen vuoksi, luemme koko ajan toimittajien tekstejä, olettaen niiden olevan ehdottoman virheettömiä. Eivät ne sellaisia ole, eikä kukaan oleta toimittajien tekevän täysin virheetöntä tulkintaa geopolitiikan tai kulttuurimme mutkikkaista päivänpoliittisista aiheistamme. Tässäkin voimme luottaa siihen, kuinka ihminen on itselleen ankarin tuomari. – ”Homo sibi judex durissimus.” Ja lopuksi vielä kunnia voitetuille. – ”Gloria Victis.”
Olen kirjoittanut vuosikymmenten saatossa satoihin, ellei tuhansiin julkaisuihin ja usein myös medioihimme. Liki kymmenentuhatta artikkelia. Sekä nimelläni että nimimerkillä. Varmaan on vain se, että naisille tarkoitetun median kohdalla kirjoitan hiven eri tyylillä kuin miestenlehtiin. Ja että viihteellinen kirjoitus on tyyliltään sekin vallan muuta kuin tieteellinen artikkeli. Täytyy varoa, ettei ihminen ole kaiken aikaa ihmiselle susi. – ”Homo hominis lupus est.”
Lisäksi kirjoittaja on usein alansa ammattilainen ja paljon kirjoittaessaan flow-tilassa kirjoittamishetkellä. Hän ei välttämättä muista, mitä on kirjoittanut seuraavana päivänä tekstiään lukien ja virheitä korjaillen. Huippuunsa viritetyt urheilijat ymmärtävät mitä tuo flow-tila tarkoittaa. Aina ei ole parhaimmillaan ja olympialaisten aikoihin olisi kuitenkin hyvä olla tilassa, jolloin syntyy sellainen tulos, jota kukaan toinen ei ole ikinä aiemmin ko. lajissa saavuttanut. Ja aina niitä syntyy. Ilman flow-tilaa tämä ei taatusti onnistuisi. Lopulta liki kaikki tekevät omia ennätyksiään oikealla hetkellä. Juvenalista lainaten jälleen kerran: ”Mens sana in corpore sano.” – ”Terve sielu terveessä ruumiissa.”
Tätä kirjoittaessani olen käyttänyt lähteenä Suomen Kuvalehteä. Miksi juuri Kuvalehteä? Koska sen tyyli ja kerronta on Pekka Hyvärisen ajoista alkaen pysynyt tasaisena ja tiivistettynä. Kuka Pekka Hyvärinen? Takavuosien Suomen Kuvalehden päätoimittaja ja lukioaikainen kilpailijani Iisalmen lyseosta, oli kyse liki mistä tahansa verbaalista leikistämme. Mutta ei matematiikasta. Siinä Pekka ei minulle pärjännyt eikä luokanvalvojamme vaatimissa urheilusuorituksissa. Hän kun oli tuleva hiihtoliiton päävalmentaja Immo Kuutsa. Mies, jonka Pekka onnistui suututtamaan tavalla, johon kukaan toinen ennen häntä, eikä hänen jälkeensä, ole kyennyt. Sen mokan jälkeen kuulimme poikajoukosta huokauksen: ” Nunc est bibedum.” – ”Nyt on juotava.”
Päätoimittajalta vaaditaan myös näitä ominaisuuksia. Ärsytä muita, ärsytä etenkin valtaa käyttävää opettajaa. Älä ala kiusata pienempiäsi. Kiusaamiskulttuuri ei ole päätoimittajan työtä ensinkään. Uuden ilmiön, innovaation tai peräti paradigmaisen, maailmankuvia muuttavan ilmiön käynnistäminen, on jo suuren toimittajan mittana ylimitoitettu tavoite. Ei lehden jokainen numero siihen kykene. Ja mennyt vuosi ei sittenkään ollut se kaikkien aikojen vuosi. Ei mennyt oikein nappiin. ”Non omnes, qui citharam habent, citharoedi sunt.” – ”Eivät kaikki, joilla on kitara, ole kitaristeja.”
Euroopan hullu vuosi meni jo vuonna 2022. Kirjoitin siitä myös tällä otsikolla kirjankin. Kuten edellisestä vuosikymmenestä menetettynä vuosikymmenenä. Sellaisena ne myös muistetaan. ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” on sekin kirjan nimenä käytetty hetkellä, jolloin se oli ajankohtainen. Ei nyt enää. Ei hybridistä pidä höpistä silloin, kun rajapuomeja avataan ja suljetaan tuon tuosta. Koko käsite pilataan ja se kokee inflaation. Jos osaat purjehtia, tee sekin kunnolla. Silloin purjehtiminen on tärkeää, eläminen ei.” – ”Navigare necesse est, vivere non est necesse.”
Mitä töitä Putinille jää jatkossa, jos näin tehdään koko ajan ja jo etukäteen toimien? ”Teesi, Antiteesi ja Synteesi – Mytomania, Eskapismi ja Putinismi” on sekin kirjan nimenä jo käytetty. Se ei loukkaa Putinia. Putinismi venäläisenä liikkeenä ja ilmiönä ei ole hänen vikansa. Ei myöskään mytomania ja eskapistiset liikkeet. Filosofiassa kuolleet opettavat eläviä – ”Mortui vivos docent.”
Ilman niitä hän ei kuitenkaan voisi olla vallassa ja tulla valituksi, jälleen kerran, presidentiksi yhdessä Donald Trumpin tapaan. Siis tyyliin ”Teesi, Antiteesi, Synteesi – Mytomania, Eskapismi, Trumpismi.” He tuntevat toisensa ja tulevat keskenään myös toimeen, Putin ja Trump. Heidän valintansa edellyttää mytomaniaa ja eskapistisia liikeitä. Niin Venäjällä kuin Yhdysvalloissakin. Muista kuinka millainen kuningas, sellainen lauma, on ikuinen totuus. – ”Qualis rex, talis grex.”
Miten sitten tietokone, algoritmit ja robotiikka, koko ajan kasvava tekoälymme, kokee nämä käsitteet hyvin lyhyesti ja lähtemättä käymään läpi kirjaani, jossa on liian paljon lukijalle sivuja, jolloin kannen kuva ja otsikko riittävät. Omat tiedot ja mielipiteet ovat niitä oikeita. Enintään Jumalasta seuraavia, mutta pääsääntöisesti silloinkin ylöspäin ajatellen.
Matti
Määrittele: teesi, aniteesi, synteesi
ChatGPT
”Teesi, antiteesi, synteesi” on lyhyt ilmaisu, joka kuvaa dialektista prosessia, joka liittyy filosofi Georg Wilhelm Friedrich Hegelin ajatteluun. Tämä käsite kuvaa ajatusta siitä, miten ideat kehittyvät ja etenevät.
Teesi: Alussa on jokin perusajatus tai väite (teesi). Se voi olla jokin näkemys tai olemassa oleva tilanne.
Antiteesi: Sitten ilmaantuu vastakkainen näkemys tai voima (antiteesi), joka haastaa alkuperäisen teesin. Tämä luo ristiriidan tai jännitteen.
Synteesi: Lopuksi, näiden kahden vastakkaisen voiman välillä syntyy uusi tilanne tai näkemys (synteesi). Tämä ei ole vain kompromissi, vaan uusi kokonaisuus, joka sisältää molempien alkuperäisten osien parhaat piirteet.
Hegel käytti tätä käsitettä kuvaamaan ajatusten, ideoiden ja yhteiskunnallisten prosessien kehittymistä. Marx ja Engels ottivat tämän käsitteen käyttöön yhteiskunnallisissa analyyseissaan. Käsite on laajasti tulkittavissa ja sitä on sovellettu erilaisiin konteksteihin, mukaan lukien filosofia, politiikka ja yhteiskunta.
Matti
Määrittele: mytomania, eskapismi, putinismi
ChatGPT
Näitä termejä käytetään kuvaamaan erilaisia ilmiöitä:
Mytomania: Tämä tarkoittaa taipumusta liioitella tai kertoa valheita tarkoituksellisesti. Mytomaniaan liittyy usein voimakas tahto luoda tai ylläpitää valheellisia tarinoita omasta elämästä tai saavutuksista. Tämä voi olla psykologinen piirre, joka ilmenee tarpeena rakentaa itsestään tai omasta asemastaan liioiteltu tai epätosi kuva.
Eskapismi: Tämä on taipumus paeta todellisuutta ja sen tuomia paineita tai haasteita esimerkiksi fantasian, viihteen tai päihteiden avulla. Eskapismi voi ilmetä eri muodoissa, kuten lukemalla kirjoja, katsomalla elokuvia tai pelaamalla pelejä. Se voi olla tapa väliaikaisesti välttää stressiä tai vaikeuksia.
Putinismi: Tämä termi viittaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin poliittisen johtajuuden tyyliin ja ideologiaan. Putinismille on ominaista vahva keskushallinto, valtion omistus tai kontrolli merkittävistä taloudellisista resursseista, sekä tiukka hallinta tiedotusvälineistä ja poliittisista toimijoista. Termiä käytetään myös kuvaamaan Venäjän sisäistä politiikkaa ja Putinin vaikutusvaltaa.
Nämä termit eivät ole keskenään suoraan yhteydessä, mutta ne kuvaavat erilaisia käsitteitä eri konteksteissa. Mytomania liittyy henkilökohtaiseen käyttäytymiseen, eskapismi todellisuudesta pakoon pakenemiseen, ja Putinismi Venäjän poliittiseen järjestelmään ja johtajuuteen.
Matti
Määrittele: Mytomania, eskapismi, trumpismi
ChatGPT
Nämä termit liittyvät eri konteksteihin, mutta ne voidaan tulkita seuraavasti:
Mytomania: Kuten aiemmin mainittiin, mytomania viittaa taipumukseen kertoa tarkoituksellisesti valheita ja luoda usein liioiteltu tai epätosi kuva omasta elämästä tai saavutuksista. Sitä käytetään kuvaamaan henkilöä, joka systemaattisesti ja tahallisesti levittää valheita.
Eskapismi: Eskapismi liittyy tarpeeseen paeta todellisuutta ja sen tuomia paineita tai haasteita. Ihmiset voivat harjoittaa eskapismia eri tavoin, kuten uppoutumalla fantasian maailmaan, viihteen pariin tai käyttämällä päihteitä.
Trumpismi: Termi ”Trumpismi” viittaa Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin poliittisen liikkeen ja ideologian piirteisiin. Se ei ole virallisesti määritelty käsite, mutta sillä viitataan usein Trumpin poliittisiin strategioihin ja tyyliin. Trumpismiin liittyy usein populistisia piirteitä, vahvaa retoriikkaa, kansallismielisyyttä sekä vastustusta perinteisiä poliittisia ja mediastruktuureja kohtaan.
Näitä termejä ei ole välttämättä tieteellisesti määritelty, ja niiden tulkinta voi vaihdella riippuen käyttäjän näkökulmasta. Kaikki kolme käsitettä kuvaavat ilmiöitä, joilla on psykologisia, poliittisia tai sosiaalisia ulottuvuuksia, ja niiden merkitys voi vaihdella tilanteen ja käytetyn kontekstin mukaan.
Opi nämä muita aikaisemmin ja alat menestyä. 1) Mikä tahansa latinaksi sanottu vaikuttaa syvälliseltä – ” Quidquid latine dictum sit, altum videtur.” 2) Liian myöhään saapuville jäävät vain luut. – ”Sero venientibus ossa.” 3) Sanottu sana katoaa, kirjoitettu sana pysyy. – ”Vox audita perit, littera scripta manet.”
Suomalainen perinnekulttuuri ja sen tuntemus
Presidentillisen viran täyttämisen avainosaaminen
01.01.2024
Menneen maailman tuntemuksen ohella suomalaisen presidentin valintaan kuuluvat suomalaiset tavat ja perinnekulttuuri sekä sen syvempi tuntemus. Pelkkä pinnallinen saunominen savusaunassa tai uiminen avannossa eivät vielä riitä. Aiempien presidenttiemme vahvuudet ja heikkoudet on nekin tunnettava siinä missä lyhyt oppimäärä kansakulttuuria sekä sen tapojamme.
Presidenttejämme koetellaan ja testataan muuallakin kuin maakuntamatkoilla ja maailmaa kiertäen, jolloin erilaiset kansan rakastamat viihdeohjelmat ja niihin osallistuminen ovat osa valintaan vaikuttavia hyvinkin ratkaisevia koitoksia juuri loppusuoran alkaessa. Kyky sietää Kari Suomalaisen kaltaisia pilapiirtäjiä sekä hyvä viinapää ovat tyypillisiä suomalaisia presidentin valitsemiseen liittyviä testejämme, joskus jopa jonkun kohdalla ratkaisevia. Moni ehdokas on kaatunut juuri huonoon viinapäähän tai kompuroidessaan viihdeohjelman valinnoissaan tosikkomaisesti samalla murahdellen.
Tasa-arvo, luottamus, rehellisyys ja luonto ovat esimerkkejä suomalaisille tärkeistä arvoista. Tältä sivulta löydät yleistietoa suomalaisista arvoista ja tavoista. Niiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen kertovat kansalle, kuinka uskottava tuleva presidenttimme on hoitamaan aiemmin jopa kuninkaan viraksi tai keisariksi tarkoitettua tehtävää.
Virka lipsui sitten aivan loppumetreillä suomalaisittain vähemmän juhlavaan presidentin tehtävään pelkää kansallista vaatimattomuuttamme näin korostaen. Vielä tänäänkin tapaamme kansassamme salaista kaipuuta kuninkaallisten tapojen menetettyyn gloriaan ja sen ikävöintiä seuraten sitä naapureittemme loistokkaissa juhlallisuuksissa. Tasavaltainen tapa valita presidenttimme on kovin koruton ja vailla naapureittemme tarjoamaa loistoa ja sen seurantaa medioissamme. Pelkät viihdeohjelmat, joihin ehdokkaitamme kuljetamme, eivät korvaa tätä menetettyä viihteellistä gloriaa ja sen tuomaa tuntemusta vahvan itsenäisen kansakunnan voimasta osallistuessamme globaaliin mittelöön kuninkaitten ja keisareitten rinnalla.
Suomalaiset arvot
Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat suomalaisille tärkeitä arvoja. Suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki ovat tasa-arvoisia, ja kaikkia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Tietoa tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta löydät InfoFinlandin sivulta Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Ongelmana on vain se, etteivät monet naapurimme toteuta tätä tasa-arvoa meille totunnaiseen tapaansa. Kaipaamme muutakin kuin vain itsenäisyyspäivän kättelyt ja presidenttiparin tavan valita käteltävänsä osoittaen näin kuninkaallista loistoa ainakin kerran vuodessa elitismistä nauttienkin.
Tasa-arvo
Naiset ja miehet ovat Suomen lain mukaan keskenään tasa-arvoisia. Suomessa on tavallista, että naiset käyvät töissä, myös silloin kun heillä on lapsia. Mies ja nainen ovat molemmat vastuussa lasten ja kodin hoitamisesta. Tällainen tapa lisättynä sukupuolettomalla kielellä jättää meidät ulkopuolelle sen keskustelun, jossa muu Eurooppa ja globaali maailma ovat meille vieraita. Näin myös me heille ja heidän tavalleen hakea tätä tasa-arvo. Presidentti instituutiona hakee kuitenkin mallia, jossa tästä tasa-arvosta pyritään edes hivenen tinkimään kuninkaalliseen gloriaan ainakin muodollisesti pyrkien. Presidentin linnan vastaanotot ovat tällaista gloriaa hakevia tapahtumiamme.
Luottamus
On yleistä, että suomalaiset luottavat toisiin ihmisiin ja viranomaisiin. Suomessa arvostetaan myös demokratiaa ja sananvapautta. Jokaisella ihmisellä on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan. Suomessa on myös sananvapaus. Tällaiset vapaudet eivät ole globaalina ilmiönä yleisiä. Eroamme muusta maailmasta ja meillä on taipumusta ponnistella samalle viivalle muiden hyvinkin meistä poikkeavien kulttuurien rinnalle väheksyen omaa harmaata vaatimattomuuttamme. Näin myös muu Pohjola ja etenkin Venäjä tsaareineen ja totalitaristisine tapoineen on meille vieras kokemus. Samoin me heille. Pahinta on sekä joko kadehtiminen tai suoranainen pilkka.
Yksilöllisyys
Suomalaisessa kulttuurissa individualismi korostuu enemmän kuin monissa muissa kulttuureissa. Yksilönvapaus näkyy vahvasti suomalaisessa lainsäädännössä. Tämäkin on monelle yleiseurooppalaiselle kulttuurille vieras ilmiö. Se läpivalaisee koko kulttuurimme ja vaikuttaa monesta oudolta ymmärtää. Luontokin on meille yhteistä omaisuuttamme siinä missä siellä samoilu ja luonnonantimista nauttiminenkin. Luonnon syvässä kriisissä olemme omalaatuinen poikkeus Euroopassa. Jos tahtoa riittää, saamme sen varmasti hetkessä kuntoonkin.
Oma tila
Suomalaiset arvostavat myös yksityisyyttä ja omaa tilaa. Esimerkiksi nuoria aikuisia kannustetaan itsenäistymään ja muuttamaan omaan kotiinsa. Tämäkin on poikkeus maailmaa kiertäneitten kokemana olematta edes maantieteen professori sen ymmärtääkseen. Kun sen oivaltaa ja on sen tutkinut, siihen asennoituu myös luontevasti. Tässä meillä suomalaisille on ollut aina ongelmia. Niin myös valitessamme presidenttiämme.
Rehellisyys ja täsmällisyys
Suomessa arvostetaan rehellisyyttä. On tärkeää pitää lupauksensa ja puhua totta. Myös täsmällisyys on suomalaisille tärkeää. Kun sinulla on tapaaminen, saavu paikalle sovittuun aikaan. Jos olet esimerkiksi varannut ajan joltakin virkailijalta tai lääkäriltä, on erityisen tärkeää saapua paikalle ajoissa. Esimerkiksi jos olet varannut ajan klo 12, saavu paikalle vähän ennen klo 12. Jos tulet klo 12.10, olet myöhässä.
Ei tämä ole maailmalla liikkuen toki kaikkien noudattama osa kulttuuria likimainkaan. Sama pätee arkielämän ajallista ja toiminnallista jakamista yhdessä miesten ja naisten välillä sekä ottaen siihen mukaan myös lasten kasvatus ja koulutus, isovanhempamme ja sukumme. Yhdessäolo-organisaatio on hyvin suomalainen ilmiö niin maaseudulla kuin lähiöissämme eläen. Muualta tuleva vieras kulttuuri rikkoo tätä ikivanhaa kulttuuriamme ja me paheksumme sitä. Meillä on siihen täysi oikeus.
Vaatimattomuus
Monet suomalaiset arvostavat vaatimattomuutta. Ihmiset eivät nosta itseään ryhmässä esiin, he eivät puhu suureen ääneen tai kehu itseään. Suomessa pidetään hyvänä käyttäytymisenä sitä, että ottaa muut huomioon ja kuuntelee heitä. Myös työntekoa ja ahkeruutta arvostetaan paljon. Koko kulttuurimme perustuu tähän sosiaaliseen käyttäytymiseen ja sen rikkominen johtaa myös paheksuntaan. Meillä on oikeus hoitaa ja ylläpitää omaa kulttuuriamme kuten kaikilla muillakin kansakunnilla. Kyse on itsetunnosta ja sen ylläpidosta rakentaessamme yhdessäolo-organisaatioita muuallakin kuin maaseudulla ja seutukaupungeissamme.
Luonto
Luonto on suomalaisille hyvin tärkeä asia. Moni suomalainen viihtyy luonnossa ja esimerkiksi retkeilee tai poimii marjoja. Suomessa noudatetaan jokaisenoikeuksia. Niiden mukaan ihmiset voivat liikkua vapaasti luonnossa, eikä kaikkeen tarvitse kysyä maanomistajan lupaa. Lue lisää jokaisenoikeuksista InfoFinlandin sivulta Luonnossa liikkuminen. Tämä poikkeaa jyrkästi globaaleista oikeuksista ja eurooppalaisesta käytännöstämme. Se on arvona korvaamaton ja siitä on pidettävä kiinni nyt kun luontomme voi pahoin ja sen korjaaminen vaatii omaa panostamme. Suomessa se on poikkeava tapa, johon jokainen meistä myös osallistuu. Ei toki koko Euroopassa tai globaalisti. Siitä on osattava pitää myös kiinni.
Tervehtiminen
Kätteleminen on yleinen tapa tervehtiä virallisissa tilanteissa. Myös miehet ja naiset kättelevät toisiaan. Läheiset ystävät tai sukulaiset saattavat myös tervehtiä toisiaan halaamalla. Poskisuudelmat eivät kuitenkaan ole tavallisia.
Kun puhut toiselle ihmiselle, katso häntä Suomessa silmiin. Silmiin katsominen merkitsee Suomessa sitä, että on suora ja rehellinen toista ihmistä kohtaan. Meillä ei ole vuosituhantista traditiota kontata ylempien edessä. Olemme KAIKKI tasavertaisia kansalaisia ja sekin poikkeaa jyrkästi valtakulttuureistamme maailmalla.
Suomeksi on tapana sinutella. Myös vieraita ihmisiä sinutellaan, samoin työtovereita. Teitittely kuuluu vain erittäin muodollisiin tilanteisiin. Myös vanhoja ihmisiä on hyvä teititellä. Tosin tänä kaunis tapa on katoamassa, siinä missä vanhuuden ikävuodet siirtyneet kauas takavuosien vanhuudesta. Siitä puhumista voisi jopa vähentää ja asennoitua ihmisiin tasavertaisesti ja kunnioittaa kaikkia ikään ja sukupuoleen katsomatta. Suurta meteliä siitä ei kuitenkaan pidä nostaa maassa, jossa ilmiö ei ole ongelmana suomalainen vaan muualta tänne tuotu.
Keskustelu ja vuorovaikutus
Suomalaiset aloittavat keskustelun mielellään suoraan asiasta. Suomalainen puhetyyli on suora ja mutkaton. Suomessa oletetaan, että ihmiset todella tarkoittavat mitä he sanovat. Se, mitä sanot, otetaan todesta ja sinun odotetaan toimivan sanojesi mukaisesti. Tämä ei ole likimainkaan maailman globaali tapa eikä eurooppalainen ilmiö. Pelkästään suomalainen. SE on syytä säilyttää.
Suomalaisten keskustelussa saattaa olla jonkin verran hiljaisia hetkiä. Hiljaisuus ei ole paha asia, vaan se koetaan luonnollisena. Hiljaisia hetkiä ei tarvitse täyttää puheella. Tapamme kommunikoida on jyrkällä tavalla muusta maailmasta poikkeava ja se näkyy kokemattomuutena sosiaalisen median sisällä. Se on ohimenevä ilmiö. Me emme ole kansakuntana toisiamme loukkaavia, mutta tapakulttuurin siirtäminen sähköiseen muotoon vie aikansa.
Äänekästä puhetta voidaan pitää epämiellyttävänä tai uhkaavana. Maailmaa yli sadassa valtiossa kiertäneenä kulttuurien erot tulevat tutuiksi ja pari ensimmäistä päivää elät kulttuurisokissa. SE menee kyllä ohi. Erot ovat kuitenkin valtavia.
Suomessa on epäkohteliasta keskeyttää toinen, kun hän puhuu. Suomalaiset tavallisesti odottavat, että keskustelukumppani on sanonut asiansa loppuun, ennen kun puhuvat itse. Suomessa vaikeneminen on hyvin tavallinen tapa eikä sitä pidä hävetä, saati muuksi muuttaa. Päälle puhuminen ei ole suomalainen ilmiö ensinkään. Sen sijaan tarkka kuuntelu on suomalaista kulttuuria. Tilan antaminen vieraalle ja omille lapsille, naapureille jne. on suomalainen ilmiö. Päälle huutaminen ei ole kulttuuriamme.
Suomessa ei ole tavallista näyttää tunteitaan julkisesti. Kun puhuu, on epäkohteliasta korottaa ääntään, erityisesti julkisella paikalla. Emme ole ujoja, olemme vain kohteliaita. Brittien alahuoneen huutaminen on meille outo kokemus. Emme järjestä huutokilpailuja muuten kuin ehkä juovuksissa, jos silloinkaan.
Suomalainen ruokakulttuuri
Suomalaiset syövät melko tyypillistä eurooppalaista ruokaa, joka on useimmin lihaa, kalaa, perunoita, riisiä tai pastaa. Kasvisruokailusta on tullut yhä suositumpaa. On tavallista syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä, lounas ja päivällinen. Suomessa myös aikuiset juovat usein maitoa. Omituisia nämäkin maailmalla ja hyvin suomalaisia. Jos poikkeat siitä maailmaa kiertäen, saat ripulin tai muita vatsavaivoja. Suomalainen ruoka on puhdasta ja vettä voit juoda pelkäämättä. Harva suomalainen käyttää päihteitä päivittäin ja vielä rinnan lääkkeittensä kanssa ikääntyessään.
Suomessa syödään lounasta aikaisemmin kuin monissa muissa maissa. Työpaikolla ja kouluissa lounas on yleensä klo 11–12. Yleinen päivällisaika on noin kello viideltä iltapäivällä. Lounaat ja päivälliset ovat ruokailua varten eivätkä veny kuten monessa kulttuurissa on tapana iltapäivään. Olemme tässäkin pragmaattisia. Jos on jotain asiaa, se kerrotaan lyhyesti.
Suomessa korostetaan usein ruoan terveellisyyttä. Muun muassa ruisleipä ja erilaiset puurot ovat tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria. Suomen eri alueilla on erilaisia ruokakulttuureja. Esimerkiksi Lapissa syödään paljon poronlihaa, kun taas rannikolla syödään kalaa. Toisaalta ruokakulttuuri muuttuu. Esimerkiksi italialainen pasta ja aasialaiset ruokakulttuurit näkyvät myös Suomessa. Muutos on tapahtunut hitaasti mutta näkyy toki myös sellaisissa vaivoissa, jotka liittyvät ruokakulttuurin muutokseen. Olemme lihoneet ja siitä on tullut uusi kansantautikin.
Päiväkodeissa ja kouluissa tarjotaan lapsille ja nuorille ruokaa. Kouluruoka on kaikille ilmaista, eikä kouluun tarvitse ottaa omia eväitä mukaan. Itse kuljetin eväät mukanani kouluun ja pysyin hoikkana. Urheilin ja liikuin paljon. Sekin oli ja on edelleen suomalaista kulttuuriamme maaseudulla. Se siirtyi myös yliopistoon ja sen harrastuksiin. Tietty täsmällisyys ja rytmi helpotti valmistumista ennätysajassa maisteriksi ja tohtoriksi sekä samalla ammattiin.
Suomessa juodaan paljon kahvia. Esimerkiksi juhlissa on lähes aina tarjolla kahvia. Työpaikalla kokouksissa juodaan usein kahvia. Kun kiersin Suomea oppilaitteni kanssa perehdyttäen heitä suomalaiseen kulttuuriin haastattelulomakkeiden kanssa, he havaitsivat välittömästi, miten erot ”hyvin haastattelutalojen” kohdalla näkyivät jo päällepäin. Myöhemmin luokittelun hoitivat tietokoneet ja algoritmit. Syntyi hyvin suomalaisia karttoja rajoineen ja tyypityksineen. Muualla Euroopassa näitä ei tavannut. Syntyi suomalainen ”kylätoiminta” ja aktivismi heräsi vanhoista talkoistamme. Muualla Euroopassa sitä harjoiteltiin. Me veimme sen sinne, mutta myös Aasiaan ja Afrikkaan, joskus myös Etelä-Amerikkaan ja Pohjois-Amerikkaan. Myöhemmin se hoidettiin netin välityksellä ja yliopistojen avustamana piilaaksoja käyttäen.
Alkoholijuomat ovat Suomessa melko kalliita, ja niiden ostamiselle on ikärajat nuoria henkilöitä varten. Ruokakaupasta saa ostaa vain miedoimpia juomia. Vahvat alkoholijuomat ostetaan valtion säätelemistä Alko-myymälöistä. Auton ajaminen alkoholin vaikutuksen alaisena on laissa kielletty, ja siitä voi saada ankaran rangaistuksen. Näitä rajoituksia on toki paljon muitakin, mutta tämä on tyypillinen suomalainen ja ehdoton hoidettava ilman sen suurempia kulttuurisia muutoksia hakien. Poliisi ja autokoulut hoitavat asiansa. Vanhemmat lapsensa ja itsensä.
Ravintolassa syöminen on Suomessa usein kalliimpaa kuin monissa muissa maissa. Myös alkoholijuomat ovat ravintoloissa kalliita. Juomarahaa ei tarvitse jättää, ellei halua antaa kiitosta erityisen hyvästä palvelusta. Järkevintä on elää maassa maan tavalla, jolloin vältymme kovin sekavilta käytösmalleilta muuttamassa niitä rutiineja, jotka ovat hyviksi havaittuja. Jälleen pragmatismimme toimii kuin robotiikka ikään. Tekoäly robotteineen ja algoritmeineen on kuin meille tehty elämän helpottaja.
Sauna
Sauna on tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Sauna on peseytymistä ja rentoutumista varten, siksi siihen liittyy hiljaisuus ja rauha. Monet suomalaiset käyvät saunassa joka viikko. Saunassa käydään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa. Naiset ja miehet menevät saunaan eri aikoina. Saunaan mennään yleensä ilman vaatteita. Saunan lauteilla istutaan yleensä pienen sauna-alustan päällä.
Suomalaisissa rivitaloissa ja omakotitaloissa on yleensä oma sauna. Myös uusissa kerrostaloasunnoissa on usein sauna. Vanhoissa kerrostaloissa sauna on useimmiten taloyhtiön yhteisissä tiloissa, ja sitä saa varata kuukausimaksua vastaan. Sauna on niin vanha traditio ja tapa peseytyä, ettei siihen kiinnitä huomiota muuten kuin erikoisuuksia hakiessaan. Kaikille sauna ei sovi, jolloin löylyt voi jättää myös vähemmälle. Ketään ei pidä patistaa saunaan. Etenkin iän myötä ja elimistön pannessa vastaan. Saunan merkitystä ei pidä liioitella osana päivittäistä peseytymistämme.
Vieraana suomalaisen kodissa
Vierailusta toisen kotona täytyy Suomessa sopia aina etukäteen, vaikka kyse olisi hyvästä ystävästä. Suomalaiset arvostavat erityisesti yksityisyyttä ja omaa rauhaa.
Suomalaiset eivät käytä kenkiä sisätiloissa. On kohteliasta ottaa kengät pois, kun tulee sisälle toisen kotiin. Kun käyt suomalaisessa kodissa, ota kengät pois jalasta tai kysy, voitko käyttää kenkiä.
Kun on oppilaineen kiertänyt tuhansia suomalaisia koteja, kahta samanlaista kotia ei löydy, ellei tietokone ala yhdistää tuhansia kysymyksiä ja kas, meillä on kiinnostavia noin kymmenen tyypin talouksia. Tietokone löytää ne ja kertoo myös mistä nämä erot johtuvat. Pääsääntöisesti etenkin maalla elinkaarestamme ja sen vaiheista. Ne ovat joskus vaikeita jopa perheen sisällä keskusteltaviksi. Niistä on vaiettu etenkin, kun kyseessä ovat maaseudun maatilat. Kuka jatkaa maatilaa ja millaisin järjestelyin?
Olemme ujoja ja arkoja ottamaan esille aiheita, jotka ovat perheen tai suvun sekä lopulta koko kyläyhteisön yhteisiä. Sen mihin tutkija lomakkeineen kykenee hoitamaan, sellaiseen sinä vieraana et voi tai saa puuttua. Suomalainen on vieraanvarainen, ja maakuntiemme erojen takia myös hieman erilainen kohdattava. Vuosikymmenten saatossa kylät ovat tulleet tutuiksi ja luottamus syntynyt. Suomalainen luottaa asiantuntijaan ja kyläyhteisö tuntee omansa. Sama pätee toki muuallakin Euroopassa. Sinä olet vieras ja kukaan ei odota sinun tunkeutuvan tähän yhteisöön sen uutena jäsenenä. Ellet itse anna merkkejä sellaisesta.
” Ienius raro stomachus vulgaria temnit.” (Horatius) – “Nälkäinen vatsa harvoin ylenkatsoo arkista ruokaa.”
” Impossibilium nulla obligatio est.” (Celsus, Kheilon) – “Mikään ei velvoita mahdottomaan.”
” In eadem re utlitas et turpitudo esse non potest.” (Cicero). – “Sama asia ei voi olla yhtä aikaa hyödyllinen ja häpeällinen.”
Lomakkeen yläreuna
Lomakkeen alareuna