Vuosi alkaa Suomessa Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheella. Sitä kuunnellaan. Mukana ovat kansalliset tunnukset, lippu, kielot ja taulu taustalla, suomalaista kristallia ja taiteilijakin tunnettu maailmalla. Puhe ei ole sellaisenaan yllättävä mutta rakenne on nyt lopussa tunteita nostattava. Se päättyy uudenvuoden juhlan satavuotiaan sanojen lainaamiseen. Jumalan siunaus on jo tuttua Martti Ahtisaaren ajoilta. Ei Kekkosen.
Suurten puheiden ainekset
Presidentti Sauli Niinistö on hyvä puhuja ja puheen rakenne on huolella valmisteltu. Se tuo mieleen kirjastoni kirjat, joissa on koottu maailman historian suurten puheiden tekijät ja pitäjät. “A Treasure of the World Great Speeches” on luonnollisesti kirjana klassikko. Kirja on jaettu kahteenkymmeneen osaan ajallisesti. Mukana on alussa myös Jeesuksen vuorisaarna ja lopussa William Faulknerin ja presidentti Eisenhowerin puheet. Faulkner piti puheensa “I decline to accept the end of man” Nobel-juhlassa ja Eisenhower puhui virkaanastujaispuheessaan “History does not long entrust the care of freedom to the weak or the timid.”
Suuret teemat on esitettävä kertoen ensin, kuinka olemme peruskysymysten äärellä. Se ei tarkoita enää perinteistä hienosäätöä ensinkään. Ukrainan kriisi kertoo, kuinka valtaa ei saa enää kiväärin piipusta vaan tuloksena on pelkkää kaaosta. Ilmastomuutos on globaalia todellisuutta ja edellyttää toimintaa. Poliitikko voidaan palkita myös tosiasioiden ymmärtämisestä ja niiden mukaan toimimisesta, ei vain äänestäjien myötäilystä, pelosta tulla valituksi uudelleen. Kansalainen voi palkita myös Liisan listasta ja tavasta tehdä välttämättömyydestä hyve.
Hyvä elämä ja eheys – toiminnan aika
Suomi on ja pysyy osana länttä. Sijaintimme on se joka ratkaisee, maantieteelle emme voi mitään, mutta se voi olla myös suuri asia omana osaamisenamme. Puolustuksemme on uskottava ja meihin luotetaan, asenne on se joka ratkaisee. Olemme sitoutuneita omaan asemaamme, Ruotsi on kumppanimme monessa, Venäjä tuntee meidät, painotti presidentti. Hyvä elämä ja eheys ovat sama asia kuin kaikki mukana ja yhteinen hyvä on myös kaikkien yhteistä, tinkimistä tarvittaessa. Satavuotiaan suomalaisen mukavia puheita mutta myös ikävien muistamista.
Nato on uudella tasolla puolustuksessamme ja talouden kasvussa on korjattava sen perusta. Meihin luotetaan siinäkin osaavina ja oman alueemme turvaavina ihmisinä. Junckerin lainaus on sekin tyypillistä hyvän puheen rakennetta. Puheet on nyt puhuttu ja on lopulta tekemisen aika. Päättäjät voidaan valita myös silloin kun välttämättömyydestä on tehty hyve. On toiminnan aika.
Hiilivalkealla
Pariisin ilmastokokous on suomalainen mahdollisuus, jossa vaakakuppi voi kääntyä myös voitoksemme. Oma velka ja hiilivelka ovat kuin kuvaus hiilivalkealla istuvasta kansastamme. Tervasta voisi syntyä siitäkin muutakin kuin ilmastopäästöjä. Osaaminen ja yhteinen hyvä ovat yhteisiä asioitamme, asennekysymys ja osa arvojamme. Arvot taas normeja ja normit moraalia.
Sotaveteraani Hannes Hynönen hymyili varmasti kuunnellessaan puheen lopun. Sydämessä liikahti ja suurin hetki oli tullut sitten jatkosodan loppumisen. Kansalle oli toivotettu Jumalan siunausta.