Siunatusta hulluudesta kirottuun hulluuteen

Miksi Suomi on maailman onnellisin valtio?

09.01.2024

Onni liitetään suomalaisessa ajattelussa ilmiöön, jonka sisältö on lähellä kirjailijoiden kuvaamaa ja vaikeasti määriteltävää, joko yksilön tai yhteisön kautta hankittua sekä joko psykologisin tai sosiologisin selityksin kuvattavaa ilmiötä. Suomi maailman onnellisimpana kansakuntana panee meidät epäilemään nyt jo kuudentena vuonna perätysten onnen todellista sisältöä ja sen mittaustapojamme. Nyt presidentin vaaleissa ei riitä enää pelkkä kunniallinen joutilaisuus. – ”Otium cum dignirate. (Cicero).

Kun liki 3000 suomalaista menehtyy vuosittain pelkästään kaamokseen ja pakkaseen, mediakirjoitukset ovat, etenkin sosiaalista mediaa seuraten, kovin synkkiä, tällöin onnen määrittely vaikuttaa kognitiivisten dissonanssin tavoin kuvattavalta ilmiöltä. Presidenttiehdokkaistamme etenkin politiikan ulkopuolelta tuleva virkamiesehdokas Mika Aaltola vaikuttaa psykologiansa lukeneena ja muistuttaa perinteisimmältä Pohjolan linnoituksen rakentajalta. Tosin nyt osana Natoa ja korostaen kansan karttuisaa kättä ja samalla ihmistä ymmärtävää, populismista tuttua kuvastoa.  Vanhahtavalla tavalla kuulijoitaan herätellen ja tuoden mieleen Veikko Vennamon ”kyllä kansa tietää”, ja herroilla ovat omat metkunsa, mielleyhtymät. Epäilemättä ovatkin, mutta millä metkuin mennään tänään presidentin tehtävään ja kuinka kurkien tanssi etenee varpusten väistyessä. Loppusuoralla odotetaan jo painavaa puhettakin. – ”Oratio gravis.” (Cicero). Siitä testistä ei selvitä pelkällä pyöristetyllä suulla. – ”Ore rotundo.” (Horatius). 

Nyt tulisi hakea yksi peruskonservatiivi ehdokas ja hänelle liberaali haastaja. Molemmat ovat joka tapauksessa talousoikealla päästäkseen toiselle kierrokselle. Radikaali vasemmistolainen tai konservatiivi vasemmistolainen sinne ei mene. Vai onko joukossa joku konservatiivi vasemmistolainen ehdokas? Sen sijaan konservatiivi oikeistolainen löytyy. Konservatiivinen kansa ei voi valita vain liberaaleja ehdokkaita. Oli nämä sitten talousoikealla tai vasemmalla. Loppusuoralla värinsä on näytettävä. Puhujaksi tullaan mutta runoilijaksi synnyttään – ”Orator fit, poeta nascitur.” Ja nyt kansa haluaa presidentiksi luontaisen esseistin, runoilijan.

Suomi on siirtynyt askeleen konservatiivisempaan suuntaan etenkin nuorten kohdalla ja muistuttaa kognitiivista dissonanssia selviytymiskeinonamme. Politiikka vaikuttaa etäiseltä, jolloin Mika Aaltola oli vielä kesällä ilmiönä keino esitellä jotain sellaista, jonka myöhemmin käynnistyvä ”kurkien tanssi” poliittisine koneistoineen jyräsi odotetusti taustalle. Miehen kuului esiintyä yliopistolla samaan aikaan kun häntä vetivät jo suuremmat salit. Joka on mukamas kaikkialla, ei ole lopulta missään. – ”Nuscuam est, qui ubique est. (Seneca).   

Strategiset koneistot ja retoriset puheet eivät kohtaa oman aikamme politiikassa.  Medioissamme törmäävät toisiinsa joko konservatiiviset tai liberaaliin näkemykseen yhteiskuntamme tilasta ja sen tulevan ”onnen” kuvaamisesta päätyvät tulkinnat. Mediayhteiskunnalle vuonna 2024 kovin onnelliset aiheet eivät ole erityisen kuvattavia onnettomuuksien, saati konfliktien kuvaamisen rinnalla talvipakkasissa. Se että koira puree posteljoonia ei ole uutinen sekään. Posteljooni puremassa koiraa on kuitenkin jo ihan hyvän uutisen arvoinen tapahtuma. ”Oi jospa Jupiter antaisit minulle takaisin menneet vuodet!” Rukoilee Paavo Väyrynen eikä hän ole yksin. ”O mihi praeteritos referat si Juppiter annos. (Vergilius).

Miten sitten tekoäly ja algoritmit kuvaa onnen ja sen luonteen lähtemättä hakemaan selitystä psykologeilta, sosiologeilta, saati filosofeiltamme:

Miten onnea tulisi kuvata ja määritellä?

Kysyn minä Matti ja algoritmit vastaavat:

ChatGPT

Onnea voidaan kuvata ja määritellä monin eri tavoin, koska se on subjektiivinen kokemus ja voi vaihdella yksilöittäin. Alla on joitakin tapoja, joilla onnea voidaan kuvailla ja määritellä:

1. Tyytyväisyys ja ilo: Onni liittyy usein siihen, kun ihminen tuntee tyytyväisyyttä ja iloa omasta elämästään, tilanteestaan tai saavutuksistaan.
2. Hyvinvointi: Onni voi heijastua fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Kun kaikki nämä osa-alueet ovat tasapainossa, ihminen voi kokea onnea.
3. Merkityksellisyys: Onnellisuus voi liittyä myös siihen, että ihmisellä on elämässään tarkoitus ja merkitys. Merkitykselliset tavoitteet ja suhteet voivat tuoda onnea.
4. Positiivinen ajattelu: Onnelliset ihmiset saattavat suhtautua elämään positiivisesti ja nähdä mahdollisuudet vaikeuksien sijaan. Optimismi voi edistää onnellisuutta.
5. Sosiaaliset suhteet: Ihmissuhteet, kuten perhe, ystävät ja rakkaus, voivat olla keskeinen osa onnellista elämää. Yhteys muihin ihmisiin ja tunne siitä, että kuuluu johonkin, voi tuoda onnea.
6. Nautinto ja flow-tila: Onni voi liittyä myös hetkiin, jolloin ihminen uppoutuu toimintaansa täysin ja unohtaa ajan. Tätä kutsutaan joskus flow-tilaksi.

On tärkeää huomata, että onni on yksilöllinen kokemus, ja se voi vaihdella eri kulttuureissa, yhteisöissä ja yksilöiden välillä. Jokainen voi määritellä ja kokea onnen omalla tavallaan.Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Siunatusta hulluudesta kohti kirottua hulluutta

08.12.2008 – 09.01.2024

Aapeli, Simo Puupponen Savosta, kirjoitti aikanaan siunatusta hulluudestamme ja näimme sen myös televisioistamme. Äitini joutui nuorena toimittajakokelaana oikolukemaan mm. hänen pakinoitaan Kuopiossa, Savon Kansan lukijoille niitä siirrettäessä sotiemme aikaan. Aapelin pakinat olivat kysyttyjä ja kevensivät kohta alkanutta kirottua hulluutta, ensi talvi- ja sitten jatkosotanamme. Äidin kuvaukset tuosta ajasta ja Kuopion pommituksista olivat miltei hurjempia kuin isäni kuvaukset rintamalta. Ihan vain näin ohimennen sanottuna. – ”Obiter dictum.”

Jotain samaa tapahtuu nyt myös Ukrainassa, jossa vihollisen kohteena ovat siviilien ylläpitämät ja strategisesti tärkeät vaikkapa energialähteet. Kun kiusaa tehdään, se kohdistetaan sinne, missä kirottu hulluus on kohdistettu myös siviilien selviytymiseen yli talven käyttäen tarkoituksellisinta mahdollista pahuutta ja kiusantekoa. Myöhemmät kertomukset kietovat todet hämäryyksiin. – ”Obscuris vera involvens.” (Vergilius).

Vuonna 2008 kirjoitin aihetta sivuten tavalla, joka on syytä ottaa nyt esille yhteydessä, joka on siviiliväestön kohdalla hyvä tuntea. Meidän on syytä varoa muuttuvan maailman nopeita käänteitä ja niihin varautumistamme on osattava myös opiskella. Juuri nyt myös Kiinassa on levottomuuksia ja näyttäisivät liittyvän koronan villiintymiseen ja paikallisiin rajuihin rajoituksiin. Toki taustalla voi olla jo paljon muutakin ahdistusta ja sen purkautumista. Kaikki tämä on otettava huomioon, ei jäljiteltävä. – ”Observandum, non imitandum.” Nyt on aivan liikaa imitoijia. Suomessa liberaaleja ehdokkaita.

Edes Kiina ei voi pysyä tänään muuriensa suojassa ja vailla globaalin tiedottamisen välittämää myös epämiellyttävää julkikuvaansa. Jatkossa talouden kohoavat luvut eivät voi olla samaa menestystarinaa ja siihenkin on sopeuduttava. Huomio on kiinnitettävä toisaalle, Venäjän tapaan muuttaen teesi ja antiteesi mytomaniaksi sekä eskapismiksi, synteesi putinismiksi. Tässä vuonna 2022 julkaistu kirjani ei ole muuttunut miksikään. Sota Ukrainassa on kuitenkin muuttunut kulutussodaksi ja se näkyy myös Venäjän tavassa rakentaa omaa talouttaan. Mytomania ei enää toimi talven jatkuessa. Caligulan tokaisu: ”Vihatkoot, kunhan pelkäävät.” – ”Oderint, dum metuant.” Ei toimi koko ajan edes Venäjällä.

Kun se tapahtuu Kiinassa, siihen on syytä asennoitua toisin, kuin jos se tapahtuisi meillä ja Helsingissä. Kaikki ei kuljekaan niin siloisen mutkattomasti ja kurissa kuin mitä omat mediamme saattavat totalitaarisista jättivaltioista välittää. Nyt kun itse olemme keskittyneet seuraaman jalkapalloa ja kisoja keskelle aavikkoa rakennettujen esittelypaikkojen markkinointina ja propagandana. Adventin aika on tänään hyvinkin erilainen kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Siihenkin on syytä varautua. On tulossa kovin erilainen talvi myös Itämeren tuntumassa ja Jäämeren syleilyssä.

Mutta mikä selittää suomalaisten kyvyn pitää paikkansa maailman onnellisimpana maana jo kuudennen vuoden perätysten?  Tätä ihmettä on kysyttävä algoritmeilta ja tekoälyltä.

ChatGPT 3.5

Matti

Suomi on jo kuudennen kerran listattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Mikä selittää suomalaisten onnellisuuden maailman maitten ja kansojen joukossa?

ChatGPT

Suomalaisten onnellisuuden usein mainitut tekijät, jotka voivat selittää maan korkean sijoituksen maailman onnellisuusluokituksissa, sisältävät useita sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia näkökohtia. On tärkeää huomata, että onnellisuus on monimutkainen ilmiö, ja se voi johtua monista erilaisista tekijöistä. Tässä on joitakin mahdollisia selityksiä suomalaisten korkealle onnellisuusasteelle:

1. Sosiaalinen tasa-arvo: Suomi tunnetaan vahvasta sitoutumisestaan sosiaaliseen tasa-arvoon. Maassa on toteutettu politiikkaa ja toimenpiteitä, jotka pyrkivät vähentämään sosiaalisia eroja ja tukemaan kaikkien kansalaisten hyvinvointia.
2. Hyvinvointivaltio: Suomessa on vahva hyvinvointivaltio, joka tarjoaa laajaa sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, koulutusta ja työttömyysturvaa. Tämä voi edistää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia.
3. Luottamus yhteiskuntaan: Suomalaiset tunnetaan vahvasta luottamuksestaan toisiinsa ja yhteiskuntaansa. Korkea yhteiskunnallinen luottamus voi vaikuttaa myönteisesti ihmisten hyvinvointiin.
4. Luonto ja ympäristö: Suomi on rikas luonnonvaroista ja tarjoaa kauniita maisemia sekä mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen. Yhteys luontoon voi vaikuttaa myönteisesti ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin.
5. Koulutus: Suomessa panostetaan vahvasti koulutukseen, ja maan koulutusjärjestelmä tunnetaan korkeasta laadustaan. Koulutus voi vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämänlaatuun ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
6. Työelämä ja työelämän tasapaino: Suomessa arvostetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Joustavat työajat, lomat ja muut työelämän käytännöt voivat edistää ihmisten hyvinvointia.

On kuitenkin tärkeää huomata, että onnellisuuteen vaikuttavat tekijät voivat olla monimutkaisia ja yksilöllisiä. Vaikka edellä mainitut tekijät voivat selittää suomalaisten korkeaa onnellisuutta, on myös muita näkökohtia, kuten kulttuuriset tekijät ja yksilölliset elämäntilanteet, jotka voivat vaikuttaa ihmisten kokemaan onnellisuuteen.

Matti

Kuvaamasi ilmiöt ovat joko yhteiskunnallisia tai ympäristöllisiä. Vihjaat kuitenkin lopuksi myös muihin tekijöihin, kuten yksilölliset ja kulttuuriset tekijät korkean onnellisuuden taustalla. Näkyäkseen tilastoissa toistuvasti maailman onnellisimpana kansakuntana, mitä ne voisivat olla?

ChatGPT

Maailman onnellisimpiin kansakuntiin vaikuttavat tekijät voivat olla hyvin monimutkaisia ja moninaisia, ja ne voivat liittyä erilaisiin yksilöllisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin aspekteihin. Tässä on joitakin mahdollisia tekijöitä, jotka voivat selittää suomalaisten toistuvaa sijoittumista maailman onnellisuusluokituksissa:

1. Kulttuurillinen asenne: Suomalaiset voivat omata kulttuurillisen asenteen, joka korostaa tyytyväisyyttä elämään ja arvostaa yksinkertaisia iloja. Tämä voi ilmetä esimerkiksi perhearvoissa, yhteisöllisyydessä ja elämän hidastamisessa.
2. Yhteisöllisyys: Suomessa vahva yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet voivat edistää ihmisten tunnetta kuulumisesta ja tuesta. Tämä voi olla erityisen merkittävää ihmisten hyvinvoinnille.
3. Positiivinen elämänasenne: Suomalaiset voivat omata positiivisen elämänasenteen, joka painottaa onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään myös vaikeina aikoina. Tällainen asenne voi vaikuttaa ihmisten kykyyn käsitellä stressiä ja vastoinkäymisiä.
4. Autonomia ja itsemääräämisoikeus: Suomessa korostetaan yksilön autonomiaa ja itsemääräämisoikeutta. Tämä voi edistää ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä, kun heillä on mahdollisuus tehdä omia valintojaan.
5. Mielenterveyspalvelut: Hyvä saatavuus mielenterveyspalveluille ja matala stigma mielenterveysongelmia kohtaan voivat vaikuttaa myönteisesti ihmisten henkiseen hyvinvointiin.
6. Taloudellinen vakaus: Vaikka taloudellinen vauraus itsessään ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä, taloudellinen vakaus ja sosiaaliturva voivat tarjota turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa siten myönteisesti ihmisten onnellisuuteen.

On tärkeää huomata, että nämä tekijät voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja niiden merkitys voi vaihdella yksilöiden ja kulttuurien välillä. Lisäksi onnellisuusluokituksissa saattaa olla muita vaikutuksia, kuten mittausmenetelmien eroja ja kulttuuristen erojen huomioimattomuutta. Kokonaisuudessaan Suomen korkea onnellisuustaso todennäköisesti johtuu monimutkaisesta yhdistelmästä näitä ja muita tekijöitä.

Matti

Lisävastauksesi avaa hyvin onnellisuuden taustaa Suomessa. Tuot kuitenkin esille uuden varauksen koskien mm. mittausmenetelmiä ja monimutkaisia yhdistelmiä, klustereita jne. joiden tunteminen olisi erityisen mielenkiintoista. Voitko valaista niitä lisää?

ChatGPT

Onnellisuuden mittaaminen on monimutkainen tehtävä, ja on olemassa useita haasteita ja varauksia, jotka liittyvät maailman onnellisuusluokituksiin. Tässä joitakin tekijöitä ja varauksia, jotka on syytä ottaa huomioon:

1. Kulttuuriset erot: Onnellisuuden kokeminen voi vaihdella kulttuurien välillä, ja eri kulttuureissa voi olla erilaisia tapoja ilmaista onnellisuutta. Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miten ihmiset vastaavat kyselyihin ja miten onnellisuutta mitataan.
2. Yksilölliset erot: Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja siinä, miten he kokevat onnellisuuden. Joillekin taloudellinen vauraus voi olla tärkeää, kun taas toiset voivat arvostaa enemmän sosiaalisia suhteita tai henkistä hyvinvointia.
3. Mittaustekniikat: Onnellisuutta mitataan usein kyselyjen avulla, joissa ihmisiltä kysytään heidän tyytyväisyyttään elämäänsä eri osa-alueilla. Kysymysten muotoilu ja mittausmenetelmät voivat vaihdella, ja tämä voi vaikuttaa tuloksiin. Lisäksi ihmisten vastaukset voivat olla alttiita vääristymille, kuten sosiaaliselle toivomusajattelulle.
4. Yhteiskunnalliset erot: Eri yhteiskunnissa ja maissa voi olla erilaiset odotukset ja normit onnellisuudesta. Esimerkiksi hyvinvointivaltioiden tarjoamat sosiaaliturvajärjestelmät voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset arvioivat omaa elämäänsä.
5. Yhteiskunnallisten klustereiden vaikutus: Vaikka kansakuntia pidetään yleensä yhtenäisinä ryhminä, todellisuudessa yhteiskunnat voivat koostua erilaisista klustereista, joilla on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi suurkaupungissa asuvien ja maaseudulla asuvien ihmisten kokemukset voivat olla hyvin erilaisia.
6. Tulkinta ja konteksti: On tärkeää tulkita onnellisuustilastoja oikeassa kontekstissa. Esimerkiksi korkea onnellisuuden taso voi olla seurausta monista tekijöistä, ja yksi maailman onnellisimmaksi listatuista maista voi silti kohdata omia haasteitaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että onnellisuuden ymmärtäminen ja mittaaminen ovat monimutkaisia tehtäviä, ja lukujen takana voi olla monenlaisia vaikuttavia tekijöitä. Siksi on tärkeää tarkastella onnellisuusluokituksia varauksella ja ottaa huomioon niiden taustalla olevat kontekstit ja rajoitukset.

Matti

Lisäyksesi valaisee onnellisuuden ymmärtämistä ja sen mittaamisen ongelmia. Yksi sellainen voisi olla vastaajien kognitiivinen dissonanssi balanssi teoria, jota itse joudun usein korostamaan näiden kysymysten kohdalla. ”Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista” kun ei niihin ylettynyt. Voisiko tämä selittää syrjäisen kansakunnan vastauksia ja mielenlaatua? Siinä missä koetut sodat ja niistä selviytymisen ja paikkamme maailman kartalla pakkasineen?

ChatGPT

Kyllä, kognitiivinen dissonanssi ja sen hallinta voivat olla merkittäviä tekijöitä ymmärrettäessä ihmisten vastauksia onnellisuuskyselyihin, erityisesti kun tarkastellaan kulttuurisia ja historiallisia konteksteja, kuten Suomen tapauksessa.

Kognitiivinen dissonanssi viittaa tilaan, jossa yksilön ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat ristiriidassa keskenään. Kun ihmiset kohtaavat tällaisen ristiriidan, he pyrkivät usein vähentämään sitä muuttamalla ajatuksiaan tai käyttäytymistään. Tämä voi vaikuttaa siihen, miten he vastaavat onnellisuuskyselyihin.

Suomen historiassa on ollut vaikeita aikoja, kuten sodat ja taloudelliset haasteet, mutta samalla Suomi on onnistunut rakentamaan vahvan hyvinvointivaltion ja säilyttämään vakaan yhteiskunnan. Kansakunnan selviytyminen vaikeista ajoista ja kyky sopeutua muutoksiin voivat vaikuttaa ihmisten kognitiiviseen dissonanssiin ja sitä kautta heidän onnellisuuden tunteeseensa.

Syrjäisempi sijainti ja vaativat ilmasto-olosuhteet voivat myös muokata kulttuuria ja yhteiskuntaa. On mahdollista, että yhteinen kohtaaminen vaikeuksien ja luonnonvoimien kanssa on vaikuttanut suomalaisten arvostuksiin, yhteisöllisyyteen ja kykyyn arvostaa elämän pieniä iloja. Tämä voisi heijastua myönteisesti heidän onnellisuuden kokemuksiinsa.

Tärkeää on ymmärtää, että onnellisuus on monimutkainen ilmiö, joka kytkeytyy moniin eri tekijöihin, ja se voi vaihdella yksilöiden ja yhteiskuntien välillä. Kognitiivinen dissonanssi voi olla yksi tekijä, mutta se on osa laajempaa kokonaisuutta, johon vaikuttavat myös kulttuuri, yhteiskunta, yksilölliset ominaisuudet ja historialliset tapahtumat

Matti

Kumpia pidät merkittävämpinä, kulttuurisia ja historiallisia, yhteiskunnallisia tapahtumia vai ehkä sittenkin psykologisia sekä yksilön kokemia, psykologisia ja ehkä jopa geneettisiä tekijöitämme?

ChatGPT

Onnellisuuteen vaikuttavat tekijät ovat monimutkainen ja vuorovaikutteinen verkosto, johon kuuluu kulttuurisia, historiallisia, yhteiskunnallisia, psykologisia ja yksilöllisiä tekijöitä. Merkittävyyden arvioiminen näiden tekijöiden välillä voi olla haastavaa, sillä ne kaikki voivat olla tärkeitä ja vaikuttaa toisiinsa.

1. Kulttuuriset ja historialliset tekijät: Kulttuuri ja historia voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt näkevät maailmansa, minkälaisia arvoja he omaksuvat ja miten he asettavat tavoitteita elämälleen. Esimerkiksi kulttuurinen painotus yhteisöllisyyteen, perhearvoihin tai työn ja vapaa-ajan tasapainoon voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset arvioivat omaa onnellisuuttaan.
2. Yhteiskunnalliset tekijät: Yhteiskunnalliset olosuhteet, kuten taloudellinen vakaus, koulutusmahdollisuudet, terveydenhuoltojärjestelmä ja työllisyystilanne, voivat vaikuttaa suuresti ihmisten elämänlaatuun ja sitä kautta heidän onnellisuuteensa. Hyvinvointivaltion ja sosiaalisten tukiverkostojen merkitys näkyy esimerkiksi siinä, miten yhteiskunnat huolehtivat jäsenistään.
3. Psykologiset ja yksilölliset tekijät: Yksilölliset erot kuten persoonallisuus, tunteiden säätelytaidot, stressinsietokyky ja elämäntaidot voivat vaikuttaa siihen, miten yksilö kokee ja käsittelee elämänsä tapahtumia. Psykologiset tekijät voivat myös vaikuttaa siihen, miten yksilö asettaa tavoitteitaan ja arvioi niiden saavuttamista.
4. Geneettiset tekijät: On olemassa tutkimustietoa siitä, että geneettiset tekijät voivat vaikuttaa ihmisten taipumukseen kokea onnellisuutta. Esimerkiksi tietyt geenit voivat olla yhteydessä positiiviseen tunne-elämään.

On tärkeää ymmärtää, että nämä tekijät ovat keskenään monimutkaisessa vuorovaikutuksessa, eivätkä ne ole toisistaan erillisiä. Esimerkiksi yhteiskunnalliset olosuhteet voivat vaikuttaa yksilöiden psykologiseen hyvinvointiin, ja samalla yksilölliset ominaisuudet voivat muokata sitä, miten ihmiset reagoivat ympäröivään yhteiskuntaan.

Merkittävyys riippuu siis usein näkökulmasta ja siitä, minkä tason ilmiöitä tarkastellaan. Yleensä tutkijat painottavat monitekijäistä lähestymistapaa ymmärtäessään onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä, sillä ne ovat monimutkaisesti kietoutuneita toisiinsa.

Matti

Ihmistieteisiä (human science) tekijöitä mitataan eri tavalla kuin luonnontieteisiä (natural science) tekijöitämme. Lisäksi yhdessä näitä käyttäen päädytään poikkitieteiseen tulkintaan. Koska algoritmit ja robotiikka kykenee vastaamaan yhdistäen nämä luotettavalla tavalla toisiinsa? Takana kun on myös näiden välillä käyty tunnettu tieteitten sota (Big Science War).

ChatGPT

On totta, että ihmistieteiden ja luonnontieteiden välillä on eroja sekä metodologiassa että tulkinnassa. Ihmistieteet, kuten psykologia, sosiologia ja antropologia, tutkivat ihmiskäyttäytymistä, kulttuureja ja yhteiskuntia monimutkaisina ilmiöinä, kun taas luonnontieteet, kuten fysiikka ja biologia, pyrkivät ymmärtämään luonnonlakeja ja fyysisiä prosesseja.

Algoritmit ja robotiikka voivat toimia siltoina näiden kahden tieteenalan välillä, mahdollistaen monitieteisen lähestymistavan ja yhdistäen erilaisia tietoja ja näkökulmia. Tämä voi johtaa syvempään ymmärrykseen monimutkaisista ilmiöistä, kuten ihmisen käyttäytymisestä, terveydestä tai yhteiskunnallisista rakenteista.

Joitakin esimerkkejä siitä, miten algoritmit ja robotiikka voivat yhdistää ihmistieteellisiä ja luonnontieteellisiä näkökulmia, ovat:

1. Big Data -analyysi: Algoritmit voivat käsitellä suuria tietomääriä, kuten sosiaalisen median dataa, terveystietoja ja muita ihmisten toimintaan liittyviä tietoja. Tämä mahdollistaa monitieteisen analyysin, jossa yhdistyvät esimerkiksi psykologiset piirteet, sosiaaliset suhteet ja fyysiset terveysmittarit.
2. Neurotieteet ja tekoäly: Tekoälysovellukset voivat auttaa analysoimaan aivojen toimintaa ja ymmärtämään paremmin ihmisten kognitiivisia prosesseja. Tämä voi johtaa syvällisempään käsitykseen esimerkiksi mielenterveyteen liittyvistä ilmiöistä.
3. Robotiikka ja ihmisten vuorovaikutus: Robotiikka voi auttaa tutkimaan ihmisten ja koneiden välistä vuorovaikutusta, mikä on tärkeää ymmärtää sosiaalisia ja kulttuurisia näkökohtia teknologian käytössä.

Big Science War viittaa historialliseen jaksoon, jossa luonnontieteiden ja humanististen tieteiden välillä käytiin kilpailua, ja korostettiin joskus liikaa luonnontieteiden merkitystä ihmistieteilijöiden kustannuksella. Nykyaikana pyritään usein yhdistämään nämä kaksi tieteenalaa monitieteisessä lähestymistavassa, jotta voitaisiin ymmärtää paremmin monimutkaisia ilmiöitä, kuten ihmisen käyttäytymistä ja yhteiskunnallisia rakenteita. Algoritmit ja robotiikka voivat olla arvokkaita työkaluja tässä integroinnissa.

Matti

Algoritmeihin ja tekoälyyn, robotiikkaan asennoidutaan myös pelokkaasti ja hakien sieltä uhkatekijöitäkin. Mitä pitäisit varteenotettavana ja todellisena uhkakuvana?

ChatGPT

Algoritmeihin, tekoälyyn ja robotiikkaan liittyy useita potentiaalisia uhkakuvia, joita on tärkeää tarkastella ja käsitellä huolellisesti. Joitakin näistä uhkakuvista ovat:

1. Työpaikkojen menetys: Automaatio ja tekoäly voivat korvata joitakin työtehtäviä, mikä voi johtaa työpaikkojen menetyksiin tietyillä aloilla. Erityisesti rutiininomaisten ja toistuvien tehtävien automatisointi voi vaikuttaa työvoiman tarpeeseen.
2. Eettiset haasteet: Algoritmit ja tekoälyjärjestelmät voivat heijastaa inhimillisiä ennakkoluuloja ja vääristymiä, mikä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin päätöksiin. Esimerkiksi rekrytointialgoritmit voivat perustua menneisiin vääristymiin ja johtaa syrjintään.
3. Yksityisyyden loukkaukset: Kehittyneet algoritmit ja tekoäly voivat kerätä suuria määriä henkilökohtaisia tietoja, mikä voi johtaa yksityisyyden loukkauksiin, jos näitä tietoja käytetään väärin tai ne päätyvät vääriin käsiin.
4. Turvallisuusriskit: Tekoälyjärjestelmiin liittyy mahdollisia turvallisuusriskejä, kuten kyberhyökkäykset ja väärinkäytökset. Jos tekoälyjärjestelmät ovat alttiita manipuloinnille, ne voivat aiheuttaa vahinkoa.
5. Sosiaaliset vaikutukset: Tekoälyn ja robotiikan käyttö voi vaikuttaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ihmisten keskinäisiin suhteisiin. Esimerkiksi sosiaaliset robotit voivat tuoda mukanaan eettisiä kysymyksiä ja haasteita.
6. Demokratian uhka: Algoritmien ja tekoälyn käyttö päätöksenteossa voi muuttaa demokraattisia prosesseja ja korostaa valtaa niille, jotka hallitsevat algoritmeja. Tämä voi heikentää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta päätöksenteossa.

On tärkeää, että näitä uhkakuvia tarkastellaan vakavasti, ja kehitetään säädöksiä, eettisiä normeja ja teknisiä ratkaisuja, jotka voivat minimoida riskejä ja edistää vastuullista käyttöä. Monitieteinen lähestymistapa, joka ottaa huomioon sekä tekniset että eettiset näkökulmat, on olennainen osa kehitystyötä näillä aloilla. Samalla on tärkeää edistää avointa keskustelua näistä kysymyksistä ja ottaa mukaan eri sidosryhmät, jotta voidaan löytää tasapainoinen ja kestävä lähestymistapa uusien teknologioiden käyttöönotolle.

Matti

Jotta näiltä uhkakuvilta vältyttäisiin ja kehitys jatkuisi myös monitieteisenä ja poikkitieteisenä koulutuksena sekä tutkimustyönä mahdollisimman ripeästi, mitkä tekijät ja mihin kohdistettuna toisivat nopeimmin parhaat mahdolliset tulokset?

ChatGPT

Nopeimmat ja parhaat mahdolliset tulokset teknologian kehityksessä, erityisesti algoritmien, tekoälyn ja robotiikan osalta, edellyttävät huolellista suunnittelua ja useita samanaikaisia toimenpiteitä monilla eri tasoilla. Tässä on muutamia keskeisiä tekijöitä ja toimenpiteitä, jotka voivat edistää tätä nopeaa ja parasta mahdollista kehitystä:

1. Eettinen suunnittelu ja ohjaus: Teknologian suunnittelussa ja kehittämisessä on oltava vahva eettinen ohjaus. Tämä edellyttää paitsi eettisten periaatteiden sisällyttämistä itse teknologiaan myös avointa ja eettistä keskustelua eri sidosryhmien kanssa.
2. Yhteistyö monitieteisissä tiimeissä: Monitieteinen lähestymistapa, joka yhdistää teknisen osaamisen, etiikan, sosiologian, psykologian ja muiden alojen asiantuntemuksen, on välttämätön. Tämä mahdollistaa monipuolisen näkökulman ja auttaa tunnistamaan potentiaaliset riskit ja mahdollisuudet.
3. Koulutuksen ja osaamisen edistäminen: Nopea kehitys edellyttää pätevää työvoimaa. Siksi on tärkeää panostaa koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen monitieteisissä ohjelmissa, jotka kattavat sekä tekniset että ei-tekniset taidot.
4. Sääntely ja normit: Tehokkaat säädökset ja normit ovat välttämättömiä, jotta varmistetaan vastuullinen ja eettinen teknologian käyttö. Sääntely tarjoaa myös vakaan ja ennustettavan ympäristön yrityksille ja tutkimusorganisaatioille.
5. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu: Tehokkaiden teknologisten ratkaisujen kehittämiseksi on tärkeää ottaa huomioon käyttäjien tarpeet ja huolenaiheet. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu auttaa vähentämään vastustusta ja edistää teknologian hyväksymistä.
6. Globaali yhteistyö ja avoimet innovaatiot: Teknologian kehitys ei tunne rajoja. Globaali yhteistyö ja avoimet innovaatiot voivat nopeuttaa uusien ideoiden leviämistä ja edistää parhaiden käytäntöjen jakamista.
7. Yleinen tietoisuus ja osallistuminen: Laaja yleinen tietoisuus teknologian vaikutuksista ja osallistuminen päätöksentekoon voivat edistää avointa ja vastuullista kehitystä. Yhteiskunnallinen keskustelu ja avoimuus ovat keskeisiä tekijöitä.
8. Rahoitus ja tuki tutkimukselle: Rahoituslaitokset, yritykset ja valtiot voivat edistää nopeaa kehitystä tarjoamalla riittävästi resursseja tutkimukselle ja innovaatioille.

Näiden tekijöiden yhdistelmä ja niiden jatkuvuus ajan myötä voivat auttaa saavuttamaan nopeita ja parhaita mahdollisia tuloksia teknologian kehityksessä, samalla kun varmistetaan vastuullinen, eettinen ja yhteiskunnallisesti kestävä lähestymistapa.

Matti

Lämmin kiitos perusteellisesta aiheen käsittelystäsi.

ChatGPT

Ole hyvä! Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai jos voin auttaa jollakin toisella tavalla, älä epäröi kysyä. Lämpimästi tervetuloa takaisin milloin tahansa!

Vilkaistaanpa, millaista tämä aika oli joulukuun alussa vuonna 2008:

Helsingin Sanomat kuvaa kahta hyvin erilaisen tuloksen antamaa tutkimusta tänään 8.12.2008. Edellisen mukaan suomalaiset metropoliasukkaat ovat onnellisia ja onnen takana ovat pienet asiat. Oikeastaan tuon tutkimuksen mukaan koko maa on täynnä onnellisia ihmisiä. Elämme siis onnelassa ja pulinat pois. Kun media ja Helsingin Sanomat tietää kertoa, bloggaajan on Hämeessä vaiettava. Näin ihan vain ohimennen sanoen. – ”Obiter dictum.”

Erityisen onnellisia olemme kiireettömään aikaan oman perheen kanssa olettaen, että sellainen perhe on olemassa ja vielä kasassa ja sille aikaa. Olemme onnellisia, jos lapsemme menestyvät elämässään olettaen, että meillä on lapsia ja jaksamme heistä nauttia, heidän mahdollisesta menestyksestään nuorina aikuisina. Oletukset ovat kirjottajan huomautuksia, eivät lehden. Voi aikoja, voi tapoja – ”O tempora o mores! (Cicero).

Toimittaja kun tekee omat tulkintansa myös tänään ja oikolukija omansa, kuten äitini Simo Puupposen (Aapeli) kirjoituksiinkin ennen sotiamme ja niiden aikana. Lehdessä, joka on hiven vasemmalle kallellaan, jossa päätoimittaja valitsee sen mitä julkaistaan ja mikä jätetään julkaisematta. Savon Sanomat julkaisi hyvinkin erilaista materiaalia. Ihan vain ohimennen sanottuna. – ”Obiter dictum.” Elettiin sotiemme aikaa ja epäuskoisten ihmisten ja medioittemme kulttuurissa. – ”In partibus infidelium.” Useimmissa asioissa keskitie oli parhaaksi koettu. – ”In plerisque rebus mediocritas optima est. (Cicero). Ilo otettiin irti pienistäkin asioista. Kuten lauseesta: ”Persianalisessa satamassa on vasikka” (suomalaisten latinistien ilon aihe tuohon aikaan) – ”In porto Persae vitulus est.” (Persae lausutaan ”persee”).  

Pienten askelten onnea. Onnea tuo myös koiran ulkoiluttaminen ja kiireetön hetki hyvän kirjan parissa takkatulen ääressä tai aurinkorannalla olettaen, että olemme lukutaitoisia, luemme hyviä kirjoja ja takkatuli loimottaa jalkapohjia lämmittäen kilpaa auringon kanssa. Päivittäinen saunan löyly, hyvät ystävät ja kotiruoka lisäävät nekin onnen tunnettamme olettaen, että ystäviä on ja vieläpä hyviä, ruoka muutakin kuin roskaruokaa, ja sauna odottaa meitä joka ilta ystävien lämmittämänä ja vastamme (vihtamme) hauduttaen. Tuo tunne saunana lämmössä on kuin ”Jumalan rauhassa” – ”In pace dei”. Niinpä me myös synnyimme saunassa ja sinne meidät vietiin kuoltuammekin.

Lopuksi onnemme suomalaisina metropoliasukkaina kruunaa pienet kiitoksen sanat, kädet hartioita hieroen luontoiltamme jälkeen ja lenkiltä palattuamme saunan lämpöön hierottaviksi, kupliva viini takan äärellä avattuna, koira jaloissamme ja iloiset menestyvät lapset hyväillen perheemme yhteistä onnea kolmannen avioliiton alkaessa rakoilla, tietää HS. Olemme onnellinen kansa. Kunhan on edes nämä pienet ilot ja onnen sirpaleet koossa, kertoo Helsingin Sanomat (HS 8.12). Mediamme, joka täydentää aiemmat kreikan tai latinankieliset viisaat sanonnat. Ja aina tulevaisuutta varten. – ”In posterum.” Seuratkaapa vaikka vaalien alla käytäviä median järjestämiä näytelmiä ehdokkaillemme. Kansalaisten silmissä – ”In oculis civium.”

Raha ei tuo korkeita onnen pisteitämme

Raha ei tuo onnea, kertoo tutkimus, vaan metropoliasukkaiden pienet onnen sirpaleet yhteen kudokseen ommeltuina jumalten lahjana. Kiireisessä metropolissakin ihmiset löytävät onnen sirpaleensa ja antavat niistä 8.2 pistettä kymmenen maksimista. Se on hyvä tulos, kun koko Euroopan Unionissa keksiarvo oli vain 7.6 pistettä, tietää lehti kertoa jo etukäteen tuloksia odottaen. Tutkimus ei ole ihan vielä valmis, valistaa lehti lukijaansa. Olemme mediakansaa ja siinäkin taisteluvarustuksissa. – ”In procinctu.”

Miksi nämä ihmiset mahtavat äänestää perussuomalaisia takkatulen ääressä luontolenkiltä palaten, ystävien hieroessa heitä juttutuokioiden lomassa ja tarjoillen kotiruokaa, maakuntien parhaita. Kun lapsetkin ovat menestyviä ja perhe onnellinen kaikin puolin, kertoo pääkaupunkiseudulta valmistuva tutkimus, joka ei ole ihan vielä valmis julkaistavaksi. Kertoo onnen sirpaleita hakenut onnela muinaisen Neuvostoliiton ja Bravdan tapaan tarinansa terävöittäen. Jotain kokonaan uutta on nyt syntymisen tilassa. – ”In statu nascendi.”

Toinen totuus

Vierellä on toinen HS:n siteeraama tutkimus, ei sen omaa tilausta hyvinvoivasta pääkaupunkiseudusta vaan ammattilaisten tekemänä ja pääosin ikävistä tilastoistamme Kansanterveyslaitoksen työnä. Siinä on käyty läpi 2000 suomalaista varhaisnuorta 20–35-vuotiasta aikuista. Tuon tutkimuksen mukaan yli 40 % 35-vuotiaista naisista on kokenut jo täydellisen romahduksen ja heillä on jokin mielenterveyden häiriö, yleensä masennus tai kaksisuuntainen maanisdepressiivinen persoonallisuushäiriö ja miehistäkin yli 35 % taistelee samojen vaikeiden ongelmien kanssa, tosin pääosa ongelmansa salaten. Syntyivätkö ne jo kohdussa – ”In utero”- vai hankimmeko ongelmamme kiellettyjen kirjojen luettelosta. – ”Index librorum prohibitorum.”

Joka viides mies on juonut itsensä jo tuossa iässä alkoholistiksi ja kyseessä on todella OIKEA ongelmanuori aikuinen. Ei mikään viikonloppukännääjä vaan elämän hallintansa menettänyt, jolle alkoholi on tuonut jo pysyvän fyysisen riippuvuuden, rattijuopumukset, poissaolot töistä, ihmissuhdeongelmat, joita ei voi enää salata. Perheet ovat hajonneet, lapset hukassa, ongelmaansa ei voi mitenkään enää peitellä onnellisuusmuurin suojiin. Ovatko nämä niitä helsinkiläisiä metropolialueen onnellisia ihmisiä? Vai ovatko nämä vain maaseudulla asuvia onnettomia? Mutta eihän siellä ole edes nuoria 20–35-vuotiaita aikuisia. Hehän juuri muuttivat onnelaan. Huonot hallitukset eivät hallitse pitkään. – ”Iniqua numquam regna perpetuo manet. (Seneca). Saman vuosikymmenen aikana meillä oli kymmenen hallitustakin.

Monta alkoholismin huippua samassa elinkaaressa

Toinen alkoholin ja mielenterveyden horjuva huippu saavutetaan tutkimuksen mukaan märän sukupolven kohdalla, ja he ovat siis edellisten vanhempia, nyt 50–65-vuotiaita. Aivan ongelmaton ei ole toki 35–50-vuotiaittenkaan joukko, vaan kriisissä ovat hekin ja viimeinen kriisi näyttäisivät tulevan vasta vanhuuden alkaessa ja depression jo raivotessa etanolin vaurioittamissa aivoissa. Missä ovat ne onnelliset ihmiset ja heidän onnensa sirpaleet? Sodassa haavoittunut setäni kantoi sellaisia sirpaleita koteloituneena ympäri ruumistaan ja sen halvaannuttaen. Hänelle lääke epäoikeudenmukaisuuteen oli unohtaminen. – ”Iniuriarum remedium est oblivio.” (Publius Syrus). Hän oli vielä ennen sotia poikajoukon tunnetusti lahjakkain.

Tutkimuksen on tehnyt Kansanterveyslaitos, ja tulosta on pidetty hätkähdyttävänä. Etenkin kun ne ovat 2005 edeltäneeltä ajalta ja alkoholin kulutus kasvoi vasta tämän jälkeen reilummin kansakunnan kohdalla ja masennuksesta tuli kansantauti, lapset alkoivat ampua kouluissa toisiaan, ahdistus ja tuska, kiusaaminen alettiin tajuta kansantautina. Miten on mahdollista olla samaan aikaan onnellinen, kärsiä alkoholismista ja vaikeista usein pysyvistä mielenterveyden häiriöistä, jotka alkavat jo varhaisaikuisuudessa, ja jatkuvat koko elinkaaren sotasukupolven kautta veteraaneihin? Mihin meidän pitäisi uskoa lukiessamme viihteelliseksi moitittua mediaamme? Eivät nämä mäestä unohdusta hakeneet ”mattinykäset” onnellisia olleet. Hehän elivät kuin koiran ja suden välissä. – ”Inter canem et lupum.”

Mistä tämä ristiriita tutkimusten välillä syntyy?

Yritän selittää tutkijana tätä omituista ristiriitaa. Kun lähetät lomakkeen ja kyselet kuinka ihmiset viihtyvät asuinsijoillaan, ovatko onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, saat aina vinoja vastausjakaumia. Odotat täysin toista kuin miten ihmiset vastaavat. Samoin, jos menet ja kyselet manipuloiden, ja haluat tietyn tyyppisiä vastauksia, saat ne varmasti. Saat aina ne luut, jotka olet salaa piilottanut ja kaivat esille suuresti hämmästyen narsistista löydöstäsi. Kansanterveyslaitos ei näin menettele. Sillä ei ole mitään syytä kiitellä kansan terveyttä tai metropolialueen onnelaa. Tutkijat ovat asiansa osaavia ja kriittisiä. Ei syntymäämme pidä kaunistella. ”Me synnymme ulostuksen ja virtsan välissä.” – ”Inter faeces et urinas nascimur.”

Mitä kurjemmat olot ja puutteellisempi elinympäristö, mitä ahdistavampi on elämä, sitä tyytyväisempiä ovat ihmiset. Syyn tähän tiesi jo Festinger ja Durkheim yli sata vuotta sitten puhuen dissonanssi- ja balanssi teorioistaan, kognitiivisesta dissonanssista hakea mielen tasapainoa, kun elämä ja sen realiteetit eivät vastaakaan unelmiamme ja tavoitteitamme. Näemme ympärillämme menestystä, johon emme itse yllä ja joudumme ahdinkoon, alamme muuttaa asenteitamme tai tulemme hulluiksi. Katsomme elitismin juhlaa linnassa, jolle käännämme selkämme tai nauraa hohotamme. Kateus on tapa välttää ja torjua kohtuutonta ristiriitaa, saada muita tukijoiksi ja aloittaa kiusaaminen. On pudotettava kaikki samalle tasolle ja saatava onnensa, vaikka väkisten tasapäistämällä. Elämä ei ole maljojen keskellä – ”Inter pocula” (Vergilius) vaan pikemminkin toivon ja pelon välillä. – ”Inter spem et metum.” Olemme perineet sen geeneihimme ja säilömme sitä siellä vuosimiljoonat.

Kognitiivinen dissonanssi, ketun happamat marjat

Mitä vaikeampi elämäntilanne, mitä syrjäisempi tai köyhempi takapajula, sitä onnellisempia vastaajia alkaa löytyä ja selityksiä, löydöksiä onnen sirpaleista, joita oikeasti ei toki ole olemassakaan. Niinpä saimme takavuosina kylätutkimuksissamme aina onnellisimmat vastaajat syrjäisimmistä korpiloukoista kaukana kaikista palveluista, joskus naapuristakin. Kun ei ollut mahdollisuus parempaa toivoa ja rohkeutta lähteä muiden mukana Ruotsiin. Oli helpompi muuttaa asennettaan kuin elinolojaan. Näin etenkin, jos odotukset ja ikävä, yksinäisyys ja puute toi ristiriidan, joka alkoi aiheuttaa mielenterveysongelmia ja päihteet olivat ainut keino niiden korjaamiseen. Ainut lohtu Punaisen Ristin tunnuslause: ”Aseiden keskellä laupeus.” -Inter arma caritas.”

Yhteisöjen rappio käynnistyi

Sama päti kaupunkitutkimuksissa, joissa tyytymättömyys kasvoi odottamatta, kun rikkaus ja koulutustaso kohenivat. Nyt oli viimeinkin mahdollista olla tyytymätön sekä toivoa parempaa, aiheuttamatta tavoitteineen kohtuutonta konfliktia itselleen ja yhteiskunnalle rahoittajana. Sen sijaan, kun lama syveni, Raahen ja Tornion terästehtaat alkoivat aiheuttaa ongelmia, Oulu ei ollutkaan enää pelkkä onnela, asenteita oli muutettava positiiviseen suuntaan, rimaa laskettava ja muututtava ketuksi, joka näki liian korkealla kasvavat herkulliset pihlajanmarjat. Niistä tuli yllättäen happamia ja vaiheessa, jolloin yhteisöllisyys entiselle kotipaikkakunnalle oli jo kadonnut, juuret menetetty eikä uusia Raaheen, Tornioon tai Ouluun syntynytkään. Perhe oli jo hajonnut ja alkoholismi kasvoi. Ainut neuvo minulta, poikkitieteiseltä tutkijalta, oli Cato vanhemmalta lainattu: ”Varusta sieluasi tiedolla, älä lakkaa oppimasta, sillä elämä ilman tietoa on vain kuoleman kuvajainen.” – ”Instrue praeceptis animum, ne discere cessa: nam sine doctrina vita est  quasi mortis imago.” (Cato vanhempi).

Kun lama ja kriisi syvenee, asenteet muuttuvat yllättäen positiivisemmiksi, yhteisöllisyys alkaa elpyä ja onnen sirpaleita aletaan hakea muuttamalla omaa asennetta. Siinä muuttuvat vain asenteemme, eivät toki onnen lähteet, niille käy päinvastoin. Rakkaus ja lempi, ikävä, syntyvät usein vasta eron ja kuoleman jälkeen, menetyksen myötä nähtynä, siinä missä terveys ja sen ylläpitokin. Ei toki maljojen keskellä eläen. – ”Inter pocula.” (Bergilius).

Ketä olisi uskottava?

Kumpaa tutkimusta olisi uskottava? Metropolin markkinoimaako imagomittausta onnelasta, vaiko Kasanterveyslaitoksen tilastoihin ja sen syvähaastatteluin ammatti-ihmisten tekemää tutkimusta. Uskon jälkimmäiseen, ja sitä on käytettävä myös silloin, kun teemme päätöksiä ja ohjaamme yhteiskunnan varoja järkevästi. Tämä on myös se syy, miksi meidän on syytä ja ehdottoman välttämätöntä ylläpitää ja kehittää objektiivisia kansallisia tutkimuslaitoksiamme ja niiden osaamista, sekä varottava humpuukia ja sen tyrkyttäjiä markkinavetoisissa tutkimuslaitoksissa sidoksissa tilaajan intresseihin. Ne laulavat rahoittajiensa lauluja. Kun on molemmissa tehnyt työtä, tietää kyllä mistä puhuu, ja mitä eri laitoksissa osataan ja mitä tutkijoilta vaaditaan. Muistaen kuitenkin samalla, kuinka hyveelle ei yksikään tie ole suljettu. – ”Invia virtuti nulla est via. (Ovidus).

Silmiä ei pidä ummistaa syviltä ongelmiltamme ja niiden ”mukamas yllättäen” tulevilta kaoottisilta teoilta kouluissamme, kiusaamiselta siellä ja työpaikoillamme. Niiden takana on jo pitkään jatkuneet vaikeat mielenterveyden ongelmat ja päihteitten väärinkäyttö, sekä tapamme sulkea silmämme ihmisten nyt jo massiiviseksi muuttuneelta pahoinvoinnilta. Kun yli 40 % nuorista aikuisista naisista on törmännyt oman mielenterveytensä järkkymiseen, turvautuu päihteisiin, ja joka viides nuori mies on jo alkoholisoitunut fyysisesti, ja on henkisesti päihteistä riippuva, tulos on karmea. Mutta se on hyväksyttävä tosiasiana ja toimittava, eikä tuijotettava vanhemman vielä kosteamman ikäluokan viisauteen. Jos siitä seuraa vihaa, se on vain lyhytaikaista mielipuolisuutta ja menee ohi. – ”Ira furor brevis est. (Horatius).

Onnellisuuden muuri

Eivät sellaiset isät ja äidit voi ylläpitää onnellisuuden edes sosiaalisesti valheellista muuria omalla tai lastensa kohdalla, eivät tukea edes aivan perustarpeiden tasolla perheiden hyvinvointia, saati hoitaa työtään edes tyydyttävästi. Jossakin on menty vikaan, ja se virhe on ollut tavattoman raskas sekä inhimillisesti että kaiken aikaa yhteiskunnan kannettavaksi. Minervan ollessa vastahakoinen – ”Invita Minerva”. (Horatius).

Emme ole ajatelleet mitä tarkoittaa yhtälö, jossa 80 000 jää eläkkeelle ja 40 000 pyrkii hoitamaan näiden kaikki tehtävät, pitkittämällä palkatonta päiväänsä, uhraamalla ystävät ja lapsensa, vanhempansa ja isovanhemmat, yhteisönsä pitääkseen yhteiskunnan rattaita pyörimässä. Ja saaden samaan aikaan lomautusvaroituksen ja etsien uutta työpaikkaa jättäen Raahen, Tornion, Forssan, Kemijärven, Äänekosken, ja kohdistaen katseensa metropolialueen happamaan onneen. Syyllistäen itsensä ja yrittäen peittää onnettomuutensa muiden näkyviltä. Entäpä jos olisi kysytty ensin tekoälyltä, ja lähdetty vasta algoritmien antaessa riittävän yksiselitteisen vastauksensa. Vakuutella opettajan sanoin. – ”Iurare in verba magistri. (Horatius).