Helsingin Sanomissa on tänään maantietoa tieteenä, kartografian alkeita vuosisatojen takaa. Lehti esittelee ns. Struven ketjun, kolmiomittauksen komeine torneineen, joista pari näkyi kotipihaanikin Iisalmessa ja kyllä niiden merkitys myös lapselle selitettiinkin. Se oli hyvä avaus ymmärtää maailmankaikkeuden ja maapallon järjestys kartalla, tasokartalle se siirtäen.
Friedrich Struven suunnittelema kolmiomittaustornien ketju kulki Jäämereltä Mustallemerelle ja kaikkiaan kymmenen nykyisen valtion läpi. Struven ketjun pisteitä on Suomessa peräti 83. Struven ketju antoi myöhemmin pohjan kartoituksille niin Suomessa kuin muuallakin. Samalla tuli mitatuksi maapallon koko ja sen litistyneisyys hyvin tarkkaan.
Päiväntasaajalla maapallon halkaisija on 12 756 km ja navalta navalle mitaten noin viisikymmentä kilometriä pienempi eli 12 713 km. Unescon maailmanperintöluettelossa Struven ketju on ainoa, joka sijaitsee useamman valtion alueella. Suomea kiertäen näitä kohteita kannattaa käydä katsomassa. Ne kun ovat maastossa komeilla paikoilla, korkealla. Niistä kun tuli nähdä kolmion muihin torneihin.
Mittaus perustui juuri kulmiin, jotka voitiin jo tuolloin laskea tarkkaan ja kolmion kyljet niiden avulla. Toki nämä käytännöt ja mittausmenetelmät opetettiin aikanaan myös yliopistossa maantieteen opiskelijoille ja itsekin jouduin ne opettamaan karttojen tekoa harjoitellessamme maastossa liikkuen ja biologina merkiten sinne myös kasvillisuus ja sen muutokset ja sukkessiolinjat. Virheitä ei saanut tulla.
Toki paljon muutakin merkittiin ja yhteiskuntatieteilijänä ja valtio-opissa määrä kasvoi entisestään liki määrättömäksi tietokoneitten avulla käsitellen. Mutta kyllä taustalla oli Tarton observatorion tähtitornin johtajan neljä vuosikymmentä kestänyt uuttera työ. Unescon ainutlaatuisia kulttuuri ja luontoperintökohteita löytyy maastamme useitakin ja kaikkiaan maapallolta runsas tuhat kohdetta. Niitä kannattaa käydä katsomassa ja kokeilla, montako niistä ehtii nähdä. Ainakin nämä suomalaiset kohteet on hyvä kiertää vaikkapa kesäloman aikana.
Miten sitten tällainen luonnontieteen kartta ja kyky suunnistaa sopii oman aikamme politiikkaan ja perustuslaki sen normistoon sekä moraalin kartaksemme ilman perustuslakituomioistuinta? Tätäkin lehti (HS 3.8) pohtii tänään ja pitää hyvänä pääkirjoituksessaan suurten muutosten perustuslain vaatimaa aikaa myös nykyisen hallituksen kohdalla. Yhdysvalloissa virheitä tehdään viidenkymmenen osavaltion kohdalla helposti, ellei joku suitse virheiden tekijän intoa.
Sama pätee myös Putinin hallintoon ja taktisten kuvioiden hoitoon ilman pitkän aikavälin strategiaa. Siinä Struven ketju pettää ja kartta ei tottele tai muuksi muutu vaikka johtajana olisikin pääministerinä suomalainen insinööri.
Yhteiskunta, kansakunta, ei toimi instituutioineen kuten pääministerin johtama firma komentotaloutena tai Trumpin ohjailemat yritykset erotellen vähätkin johtajansa ja apulaiset. Puoli vuotta presidenttinä on opettanut Trumpille enemmän kuin edelliset 70 vuotta yhteensä Struven oppeja kartasta. Niitä kun noudattavat orjallisesti myös oman aikamme navigaattorit tinkimättä ja käyttäen vieläpä Einsteinin oppeja.
Brasilia on maa, jossa joudut opiskelemaan maan tavoille ja yksi näkyvin on korruptio. Siihen kaatui edellinen presidentti ja nyt taitaa kaatua häntä korruptiosta syyttänyt uusi presidenttikin. Maan tapa on muuta kuin navigaattori saati Struven kartta kompasseineen.
AFP:n mukaan Brasilian kongressissa kiisteltiin keskiviikkona kiihkeästi siitä, pitäisikö maan presidentti Michel Temer laittaa syytteeseen lahjusten ottamisesta.
Konservatiivi Temer oli keskeisiä toimijoita, kun Brasilian edellinen presidentti Dilma Rousseff pakotettiin luopumaan vallasta korruptiosta epäiltynä.
Nyt Temer itse saattaa saada samantyyppiset syytteet. Presidentin epäillään ottaneen lahjuksina noin neljää miljoonaa euroa vastaavan summan erään yrityksen johtajalta.
Syyttäjä nosti jo kesäkuun lopulla korruptiosyytteet presidenttiä vastaan, mutta niiden vieminen eteenpäin edellyttää hyväksyntää kongressin alahuoneelta.
Brasiliassa ja Latinalaisessa Amerikassa runsaasti vierailleena professorina, ihmis- ja luonnontieteissä väitelleenä ja oppinsa saaneena, on toki oppinut, kuinka maassa maan tavalla ja niin hyvässä kuin pahassakin. Tätä käytäntöä näyttävät noudattavan myös monet siellä operoivat yritykset. Muuten kun asiat eivät tahdo sujua hallinnossa tai käytännön elämässä.
Samaa vaaditaan usein Suomeen muuttavilta, maassa maan tavalla elämistä. Siinä tarkoitetaan usein kuviteltuja hyveitämme mutta samalla paheet unohtuvat. Ja niitä löytyy myös Suomesta. Muuttajan on omien paheittensa rinnalle syytä opiskella suomalaisia paheita. Luettelen muutaman yleisimmän suomalaisen paheeksi katsottavan ja liki normiksi muuttuneen ilmiön tai käyttäytymismallin. Siis Struven karttaa mukamas seuraavan silloinkin, kun kompassi puuttuu ja kartta on kadoksissa.
Ei juopottelu toki ainut pahe ole Suomessa, hyveeksi laskettu. Suomalainen mies kiertää kirkot kaukaa, taidelaitokset, sammuu saunan lauteille ja hukkuu juhannuksena, istuu kusiaispesässä, kiertelee normeja ja lakeja heti kun silmä välttää, on sairaan kade ja kiusaa sellaiseksi suostuvaa läheistään, on esteettisesti liki sokea, eksyy kaiken aikaa asiasta, on pienisieluinen änkyrä ja sosiaalisen median tai minkä tahansa sulavan käytöksen tumpelo myös maailmalla, oppii yrityksen ja erehdyksen kautta ei ikinä oivaltamalla, pelkää poliisia ja jopa peltipoliisia kuin lintu harakanpelätintä, ehdollistetut refleksit ovat yleisin oppimistapa ja pärjää juuri sellaisissa lajeissa, kuten rallikuskina vierellä kirraa kirra huutaja kartanlukijana, on yhden asian oppija ja keskittyy vain siihen ja pärjää juuri sen vuoksi autokuskina, pelkää monialaisuutta ja etenkin lukemista, ei lue edes opaskirjaa vaan yrittää selvitä ilman karttaa ja eksyy koko ajan, moni on eksyksissä koko elämänsä ajan.
Lista suomalaisten paheista ja heikkouksista on pitkä kuin nälkävuosi ja nälkään suomalaiset usein menneinä vuosina kuolivatkin. Jokaisella pitäisi olla oma änkyräpuolue ja jos se tehdään ja menestyy, kohta se hajotetaan. Viimeistään kun sen tulisi kantaa vastuuta ja vastata huutoonsa.
Jos suomalainen on eksyksissä elämässään, toiset suomalaiset eksyttävät tätä koko ajan lisää. Näin ironia ja satiiri jotenkin ymmärretään, sarkasmia ei lainkaan, Uuno Turhapuroa rakastetaan ja Matti Nykästä, mutta omalla kohdalla hävetään ja peitellään juopottelulla. Juopotellaan yrittäen unohtaa sitä kautta juopottelun kirot ja tehdä siitä sosiaalinen tapahtuma, painostaa myös raittiit ihmiset juopottelemaan.
Raitis ihminen on Suomessa narsistin maineessa tai homo. Hän kun saa muita enemmän aikaan. Menestyvä mies on ilman muuta narsisti. Populismi, narsismi, homo jne. ovat haukkumasanoja paremmin menestyville ihmisille ja samalla tapa tehdä ryhmänä ja yhteisönä kiusaa sekä etsiä samaan tyhmyyteen taipuvaisia.
Kiusaamiskulttuuri päättyy vasta hautaan, jossa slaavilainen suomalainen kadehtija itkee vilpittömästi haudoilla, jotka on itse taatusti aiheuttanut. Myöhemmin haudat unohdetaan ellei verorahoin pidetä kunnossa. Valtion tulisi maksaa verotkin suomalaisessa logiikassa. Sisältä tyhjän ja erakoituneen ihmisen elämässä.
Tosi reppanan, jossa kaverille tai toverille ei jätetä. Kuolemansynnistä ne pahimmat ovat suomalaisia. Syy siihen miksi maa ja kansa ajautuu yhtenään saksalaisten ja arjalaisten fasistien ja rasistien kelkkaan historiassaan. Tunnetaan hyvänä sotilaana, tappajana. Siitä ylpeillään. Ei sotaa etteikö siellä olisi myös suomalainen ja näitä myös arvostetaan, sodan johtajia.
Sota on kaunista suomalaisen elokuvan tekijälle ja niitä tehdään yhtenään, tänäänkin. Kun kaikki sitten menee mönkään, Struven osoittama kartta on kadoksissa, hävitään yhden lautasen sota, kerrotaan kuinka syynä oli ajautuminen ajopuuna mukaan maailman sotiin ja selkkauksiin, haetaan toista lautasta mukaan neuvotteluihin. Muututaan mukamas diplomaateiksi.
Suomalainen on menneen maailman ikuinen selittäjä ja historian vääristelijä mieleisekseen. Maailmansotaa jatkosotana ei tunneta missään muualla kuin Suomessa näin toista maailmansotaa Suomen sodan jälkeen kutsuen. Tulevan visioijana suomalainen on täydellisen sokea intuitiivinen harhailija. Pitää itseään näkijänä harhailleessaan sokean intuition ohjaamana sumussa.
Syntyy taktisia virheitä, joita ei voi korjata strategisina virheinä muuten kuin valehtelemalla historiankin uudella tavalla sen kirjaten mieleisekseen. Sitä sitten kutsutaan elämän kovaksi kouluksi. Muut koulut kierretään turvallisen kaukaa ja taivaan laki on aina korkeimmillaan juuri suomalaisen pään yläpuolella, Pohjantähden alle joutuneen kalevalaisessa elämässä.